HPP Asianajotoimisto

Työnantajien on syytä varautua kilpailukieltosopimusten maksullisuuteen

16.10.2020

Valmisteilla oleva lakimuutos velvoittaisi työnantajat maksamaan työntekijöille korvausta kilpailukieltosopimuksista. Maksuvelvoite koskisi kaikkia kilpailukieltosopimuksia niiden kestosta riippumatta. Ehdotettu lakimuutos antaa työnantajille aihetta pohtia kilpailukieltosopimusten käyttöä entistäkin tarkemmin, sillä harkitsematon kilpailukieltosopimusten käyttö voi muutoksen toteutuessa johtaa huomattaviin tarpeettomiin lisäkustannuksiin.  

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä on laatinut lakiehdotuksen, joka tarkoittaisi toteutuessaan kilpailukieltosopimuksiin liittyvää työnantajan säännönmukaista maksuvelvoitetta. Tämänhetkisen tiedon mukaan lakimuutoksen olisi määrä tulla voimaan 1.1.2021. Asian käsittely valtioneuvostossa on lykkääntynyt ymmärrettävistä syistä. Lienee kuitenkin epätodennäköistä, että lakihanke kaatuisi kokonaisuudessaan. Työnantajien on siten suositeltavaa kiinnittää huomiota ehdotettuihin muutoksiin jo nyt.

Työnantajan olisi hyvä

  • arvioida jo voimassa olevien kilpailukieltosopimusten taloudellinen merkitys, jos lakiuudistus toteutuu.
  • arvioida, mitkä kilpailukieltosopimukset työnantaja haluaa pitää voimassa lakimuutoksesta huolimatta, ja toisaalta, mistä kilpailukieltosopimuksista työnantaja on valmis luopumaan niiden pätevyydestä huolimatta.
  • ryhtyä toimenpiteisiin niistä kilpailukieltosopimuksista luopumiseksi, joista maksaminen ei ole liiketoiminnallisesti kannattavaa tai muuten järkevää.
  • pohtia tarvetta muuttaa rekrytointiprosessia siten, että jokaisen kilpailukieltosopimuksen peruste ja tarpeellisuus arvioidaan työsopimuksia solmittaessa huolellisesti ja kilpailukieltosopimus vakioehtona -tyyppisestä ajatusmallista luovutaan viimeistään nyt.

Nykyisin korvausta vain pitkistä kilpailukielloista

Nykyisen lainsäädännön mukaan työnantaja voi tietyissä olosuhteissa rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus kilpailijan kanssa tai ryhtyä harjoittamaan itsenäisesti kilpailevaa toimintaa osapuolten välisen työsuhteen päätyttyä. Jotta kilpailukieltosopimus olisi pätevä, sille on oltava olemassa erityisen painava syy. Erityisen painava syy on tyypillisesti työnantajan tarve suojata liikesalaisuuksiaan, jotka työntekijä saa tietoonsa työsuhteen aikana.

Nykyinen lainsäädäntö asettaa velvollisuuden maksaa työntekijälle korvausta kilpailukieltosopimuksesta vain, jos rajoituksen kesto on yli kuusi kuukautta. Siltä osin kuin kilpailukieltovelvoite on voimassa yli kuusi kuukautta, työnantajan tulee maksaa työntekijälle rajoituksesta kohtuullinen korvaus. Lainsäädäntö ei määrittele kohtuullista korvausta tarkemmin.

Nykyisen lainsäädännön mukaan korvausvelvollisuus ei koske työntekijöitä, joiden asemansa ja tehtäviensä perusteella katsotaan kuuluvan työnantajan johtoon tai joiden katsotaan työskentelevän johtajapositioon rinnastettavassa itsenäisessä asemassa.

Ehdotuksessa kaikki kilpailukiellot maksullisiksi

Ehdotettu lakimuutos velvoittaisi työnantajaa maksamaan korvausta kaikista työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuvista kilpailukielloista. Korvauksen määrä suhteutettaisiin kilpailukiellon pituuteen seuraavasti:

  • Kilpailukiellot kestoltaan enintään kuusi kuukautta: 40 % työntekijän tavanomaisesta palkasta.
  • Kilpailukiellot kestoltaan yli kuusi kuukautta: 60 % työntekijän tavanomaisesta palkasta.

Korvausta maksettaisiin kilpailukieltovelvoitteen voimassaoloajalta kokonaisuudessaan lähtökohtaisesti työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin.

On todennäköistä, että lakimuutos ulottaisi korvausvelvollisuuden koskemaan myös johtajien kilpailukieltosopimuksia, mikä olisi nykytilaan verrattuna varsin keskeinen muutos.

Ehdotetun muutoksen mukaan työnantajalla olisi mahdollisuus luopua vetoamasta kilpailukieltoon. Luopuminen olisi mahdollista irtisanomalla kilpailukieltosopimus sen kestoa vastaavaa irtisanomisaikaa noudattaen. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että kilpailukielto voi olla jopa 12 kuukauden mittainen, kilpailukieltosopimuksesta ja korvausvelvollisuudesta irtautuminen voi kestää varsin pitkään eli jopa 12 kuukautta. Työnantaja ei voisi myöskään luopua vetoamasta kilpailukieltoon enää sen jälkeen, kun työntekijä on irtisanonut työsopimuksen.

Lakiehdotuksen mukaan velvollisuus maksaa kilpailukiellosta korvausta jatkuisi kilpailukieltosopimusta koskevan irtisanomisajan päättymiseen saakka, vaikka työsuhde päättyisi aiemmin.

Muutokset voimaan ensi vuoden alusta

Tämänhetkisen tiedon mukaan lakimuutosten olisi määrä tulla voimaan 1.1.2021. Niitä sovellettaisiin myös kilpailukieltosopimuksiin, jotka on tehty ennen lain voimaantuloa. Työryhmä ehdottaa kuitenkin yhden vuoden siirtymäkautta, jonka aikana työnantajilla olisi aikaa sopeutua uuteen lainsäädäntöön ja tarvittaessa irtisanoa kilpailukieltosopimukset, jotka on tehty aiemman lainsäädännön voimassa ollessa. Kilpailukieltosopimukset voitaisiin irtisanoa siirtymäkauden aikana ilman irtisanomisaikaa.

Lisäksi ehdotetaan, että uutta lainsäädäntöä ei sovellettaisi yli kuuden kuukauden mittaisiin kilpailukieltosopimuksiin, jotka on solmittu 31.12.2020 mennessä, jos niihin liittyvä kohtuullinen korvaus on maksettu tai sitä on alettu maksaa ennen uuden lain voimaantuloa.

Työnantajien on aika varautua muutoksiin

Työnantajan näkökulmasta ehdotetulla lakimuutoksella voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, jos uusi lainsäädäntö tulee voimaan ehdotetussa muodossaan. Työnantajien HR-tiimeineen on syytä seurata lainsäädäntöuudistuksen etenemistä tarkasti ja harkita tarvittavia toimenpiteitä voimassa olemassa olevien työsopimusten, rekrytointiprosessin ja työsopimuspohjien kannalta lainsäädäntömuutokseen liittyvien taloudellisten vaikutusten ja liiketoiminnan riskien minimoimiseksi.

Prosessi on suositeltavaa aloittaa tutkimalla, onko työnantajan jo solmimille kilpailukieltosopimuksille olemassa lain edellyttämä pätevä peruste, ja toisaalta onko uuden lainsäädännön mukaisen korvauksen maksaminen yksittäisen työntekijän pätevästä kilpailukiellosta liiketoiminnallisesti järkevää.

Ota yhteyttä

HPP:n työoikeustiimi seuraa lakimuutoksen kehittymistä ja keskustee mielellään kanssasi ehdotettujen lakimuutosten vaikutuksista liiketoimintaasi. Kilpailukieltoja koskevissa lisäkysymyksissä ja muissa työoikeudellisissa asioissa voit olla yhteydessä:

 

Henna Kinnunen
asianajaja, osakas, työoikeusryhmän vetäjä
+358 50 342 2245
henna.kinnunen@hpp.fi

Yhteydenotto

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lue lisää