Kesäkuussa 2022 eduskunnalle annetun hallituksen esityksen mukaisesti Suomen yrityskauppavalvonnan liikevaihtorajoja on muutettu. Eduskunta hyväksyi ehdotuksen kansallisten liikevaihtorajojen muuttamisesta marraskuun lopulla 2022 ja muutos tuli voimaan vuoden 2023 alussa. Uusia liikevaihtorajoja sovelletaan siten yrityskauppoihin, joista sopimus on tehty 1.1.2023 tai sen jälkeen.
Muutoksen myötä Suomen yrityskauppavalvonnan liikevaihtorajat alenevat merkittävästi. Lisäksi liikevaihtorajat koskevat jatkossa ainoastaan Suomesta kertynyttä liikevaihtoa. Näin ollen liikevaihtorajat Suomessa vastaavat toimivallan osalta Ruotsin ja Norjan mallia, joissa ainoastaan kansallisella liikevaihdolla on merkitystä kansallisen yrityskauppavalvonnan soveltumista arvioitaessa.
Merkittävästi matalammat liikevaihtorajat
Ennen lakimuutosta yrityskauppa (määräysvallan hankkiminen, liiketoimintojen hankkiminen osittain tai kokonaan, itsenäisen yhteisyrityksen perustaminen ja sulautuminen) on tullut ilmoittaa Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (”KKV”), mikäli osapuolten yhteenlasketun maailmanlaajuisen liikevaihdon kokonaismäärä on ylittänyt 350 miljoonaa euroa ja ainakin kahdella osapuolella on kummallakin kertynyt Suomesta liikevaihtoa vähintään 20 miljoonaa euroa.
Lakimuutoksella liikevaihtorajoja on muutettu siten, että yrityskauppa on ilmoitettava, mikäli osapuolten yhteenlasketun Suomesta kertyneen liikevaihdon kokonaismäärä ylittää 100 miljoonaa euroa ja ainakin kahdella osapuolella on kummallakin kertynyt Suomesta liikevaihtoa vähintään 10 miljoonaa euroa.
Näin ollen ”kaikkien osapuolten liikevaihto” -kriteeri kohdistuu vuoden 2023 alusta alkaen ainoastaan Suomesta kertyneeseen liikevaihtoon ja on merkittävästi aiempaa matalampi. Muutoksen tarkoituksena on muodostaa ilmoitettaville yrityskaupoille selkeämpi ja läheisempi yhteys Suomeen. Tämä tarkoittaa sitä, että sellaisten yhtiöiden, joiden toiminnalla on läheisempi yhteys Suomeen, yrityskaupat tulevat ilmoitettaviksi myös silloin, kun liiketoiminta kokonaisuudessaan on vähäisempää. Samaan aikaan ”osapuolikohtainen liikevaihto” -kriteeri on laskettu 10 miljoonaan euroon (ennen muutosta kahden osapuolen oli kummankin saavutettava 20 miljoonan euron liikevaihto Suomesta). Tämän muutoksen perusteella aiempaa pienempien osapuolten väliset yrityskaupat tulevat ilmoitettaviksi. KKV on avoimesti tuonut esille huolensa eräistä hiljattaisista yrityskaupoista, jotka ovat jääneet liikevaihtorajojen alle, ja joita ei näin ollen ole saatu viraston tutkittaviksi. Tällaisia olivat esimerkiksi yrityskauppa eläinlääkäripalvelumarkkinalla (Evidensia/Omaeläinklinikka, 2019), yrityskauppa pitkän matkan linja-autopalvelumarkkinalla (Koiviston Auto/Onnibus, 2018) sekä erilaisia yrityskauppoja terveydenhuoltosektorilla, kuten yksityis- ja työterveyshuollon palveluissa sekä hedelmättömyyshoitopalveluissa, missä kohteiden liikevaihdot eivät ylittäneet 20 miljoonan euron rajaa.
Liikevaihtorajojen alenemisen vaikutus
KKV:n mukaan liikevaihtorajojen aleneminen tulee kaksinkertaistamaan kansallisesti ilmoitettavien yrityskauppojen määrän. Nykyisellään noin 20–40 yrityskauppaa ilmoitetaan KKV:lle vuosittain. Vuonna 2018 annettiin 39 yrityskaupan hyväksymispäätöstä, kun taas vuonna 2019 vastaava määrä oli 34 ja vuosina 2020 ja 2021 21 ja 31. Tällä hetkellä julkisiin tietoihin perustuen yrityskauppavalvonnassa työskentelevien virkamiesten määrä on (harjoittelijoita lukuun ottamatta) noin 16, joista seitsemän (7) on ekonomisteja.
Ehdotetun muutoksen seurauksena KKV odottaa noin 60–70 yrityskaupan tulevan ilmoitettavaksi vuosittain. KKV on ilmaissut tarvitsevansa viisi (5) uutta virkamiestä käsittelemään viraston kasvanutta työmäärää yrityskauppavalvonnassa.
Nähtäväksi jää, miten hyvin henkilöstömäärän kasvattaminen auttaa vastaamaan odotetun (merkittävän) tapausten määrän kasvun suhteen. Suomen kilpailuviranomaisen kanssa asioivat ovat hyvin tietoisia suhteellisen pitkistä käsittelyprosesseista ennakkoneuvotteluvaiheineen ja suhteellisen suurine määrineen II-vaiheen tapauksia. Viimeaikaisena esimerkkinä toimii yrityskauppa data- ja sähköverkkomarkkinalla, joka allekirjoitettiin jo kesäkuussa 2022, mutta jonka ilmoitus hyväksyttiin KKV:ssä vireille vasta joulukuussa 2022 viitaten erittäin pitkään ennakkoneuvotteluvaiheeseen.
Uuden ilmoituskaavan käyttöönotto
Samaan aikaan, joskin ilman merkittävää yhteyttä liikevaihtorajojen laskemiseen, Suomen yrityskauppavalvonnan ilmoituskaavaa on päivitetty. Uusi kaava, josta säädettiin valtioneuvoston asetuksella, on tullut voimaan ja sitä sovelletaan yrityskauppoihin, jotka ilmoitetaan 1.1.2023 ja sen jälkeen.
Uusi ilmoituskaava pyrkii keventämään tietovaatimuksia ongelmattomissa tapauksissa. Näihin kuuluvat markkinatietovaatimusten keventäminen tapauksissa, joissa osapuolilla on vain vähäisessä määrin päällekkäistä liiketoimintaa taikka vertikaalisia yhteyksiä toisiinsa, sekä markkinakuulemisen tekemättä jättäminen nykyisessä muodossaan ongelmattomiksi todetuissa tapauksissa. Sen sijaan muissa kuin selvästi ongelmattomissa tapauksissa markkinatiedot tulee antaa uuden kaavan myötä kaikista vaihtoehtoisista markkinoista. Tämä on käytäntö, jota KKV on soveltanut jo aiemmin, mutta joka vasta nyt sisällytettiin nimenomaisesti uuteen ilmoituskaavaan. KKV aikoo myös ottaa käyttöön lyhyemmän hyväksymispäätösmallin, joskin edelleen on epäselvää, tuleeko käyttöön Euroopan komission yksinkertaistetun päätöksen kaltainen päätösmalli.
Näin ollen, vaikka KKV:n tavoitteena on käsitellä helpotetulla menettelyllä suurempi määrä (ongelmattomia) tapauksia vastatakseen odotettuun kasvuun ilmoitettavien yrityskauppojen lukumäärässä, nähtäväksi jää, miten tavoitteet tulevat lopulta toteutumaan käytännössä. Lopputulos tulee riippumaan pitkälti KKV:n asettamista tietovaatimuksista (jälleen KKV:n käytäntöjä tuntevat tietävät, ettei virasto ole pyrkinyt rajoittamaan ilmoitusten puutteellisuuspäätösten antamista edes vireilläoloprosessin ollessa käynnissä) ja kyvystä ottaa käyttöön lyhyempi päätösmalli.
Ei otto-oikeutta
Lopuksi hyviä uutisia yrityskaupan osapuolten kannalta. KKV on peräänkuuluttanut otto-oikeutta myös liikevaihtorajojen alle jääviin yrityskauppoihin, mutta tätä muutosta ei lopulta sisällytetty hallituksen esitykseen. Toisin kuin Euroopan komission uudessa käytännössä sulautuma-asetuksen (asetus (EY) 139/2004) 22 artiklan mukaisesta yrityskaupan käsittelyn siirtämisestä, KKV:n kaavailemaan otto-oikeuteen olisi kohdistunut erillinen liikevaihtoraja (varsinaiset ilmoitusrajat eivät täyty, mutta osapuolten yhteenlaskettu Suomesta kertynyt liikevaihto ylittää 50 miljoonaa euroa). Tätä ehdotusta ei kuitenkaan esitetty Suomen eduskunnalle ja täten KKV pysyy toimivaltaisena ainoastaan selkeästi määritellyissä, liikevaihtorajat ylittävissä tapauksissa.
Sen sijaan Euroopan komission uutta käytäntöä sulautuma-asetuksen 22 artiklaan liittyen sovelletaan myös Suomessa. Nähtäväksi jää miten ja missä määrin KKV tulee turvautumaan kyseiseen siirtomekanismiin.
