HPP Asianajotoimisto

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä ei esitä merkittäviä muutoksia yritysverotukseen – osingot ja ansiotulot ehdotusten kohteena

15.02.2017

Valtiovarainministeriön yritysverotusta käsitelleen työryhmän raportti on herättänyt runsaasti keskustelua. Läheinen tutustuminen raporttiin osoittaakin, että merkittävimmät sen ehdottamat muutokset eivät itse asiassa liity yritysverotukseen.

Toimeksiantona talouskasvun ja tuottavuuden edistäminen

Valtiovarainministeriön 31.8.2016 asettama asiantuntijatyöryhmä julkaisi raporttinsa 9.2.2017. Raportin mukaan työryhmän toimeksiantona oli tarkastella yritysverotuksen nykyistä tasoa ja mallia kilpailukyvyn, talouskasvun ja tuottavuuden kannalta. Näitä kysymyksiä ovat esimerkiksi yritysten aineelliseen ja aineettomaan pääomaan tekemien investointien verokohtelu sekä osaamisen verokohtelu. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli käsitellä pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa mainitut osinkoverotuksesta tehtävät erillisselvitykset, joista toinen koskee First North -kauppapaikalle listautuvien yhtiöiden osinkoverotusta ja toinen pienten osinkojen verovapautta.

Työryhmä ei ehdota merkittäviä muutoksia yritysverotukseen

Työryhmä pitää Suomen nykyistä yritysverojärjestelmää kilpailukykyisenä ja painottaa verotuksen ennustettavuutta tärkeänä tekijänä yritysten toimintaympäristön ja investointien kannalta. Työryhmän mukaan muutoksia tulee näin ollen tehdä vain painavista syistä.

Työryhmän käsityksen mukaan Suomen yhteisöverokanta on kilpailukykyinen eikä välitöntä tarvetta sen muuttamiselle ole. Jatkossa on kuitenkin välttämätöntä huolehtia siitä, että yhteisöverokannan taso säilyy kansainvälisessä vertailussa kilpailukykyisenä. Työryhmän käsityksen mukaan ei ole myöskään välitöntä tarvetta muuttaa yritysten verotettavan tulon eli veropohjan laskentasäännöksiä. Työryhmä käsitteli työssään erilaisia yritysverotusmalleja, mukaan lukien Viron yritysveromalli sekä ACE- ja CBIT-mallit. Työryhmä käsitteli myös tuloksentasaus- ja investointivarausta sekä T&K –toiminnan verokannustinta. Työryhmä ei kuitenkaan päätynyt raportissa mainituin perustein esittämään toimenpiteitä näiden asiakokonaisuuksien osalta.

Omana asiakokonaisuutenaan työryhmä esitti lisäksi koulutusvähennyksestä luopumista ja sääntelyn kehittämistä työnantajan tarjoaman koulutuksen verokohtelun osalta.

Osinkojen ja ansiotulojen verotukseen työryhmä sen sijaan esittää muutoksia

Suomen nykyistä osinkojen verotusta koskevaa sääntelyä työryhmä pitää ongelmallisena. Työryhmän mukaan se ohjaa osingonjakoa voimakkaasti ja kohtelee eri toimialoilla ja eri vaiheissa olevaa yritystoimintaa epäneutraalisti aiheuttaen vääränlaisia kannustimia ja mahdollisia kasvun esteitä. Lisäksi se ohjaa toimimaan osakeyhtiömuodossa palkansaajana toimimisen sijaan. Työryhmän mukaan myöskään listaamattoman ja listatun yhtiön osinkoverotuksessa olevaa suurta eroa ei voi pitää perusteltuna.

Näin ollen työryhmä ehdottaa raportissa esitetyin perustein, että nykyisessä järjestelmässä olevien keskeisimpien ongelmien poistamiseksi tulisi listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen verotusta muuttaa. Valtiovarainministeriön tiedotteessa esitetyt muutokset on tiivistetty seuraavasti:

  • Huojennetun osingon laskennassa käytettävä tuottoprosentti alennettaisiin 8 prosentista 4 prosenttiin.
  • Osingon veronalainen osuus korotettaisiin 25 prosentista 40 prosenttiin.
  • Huojennetusti verotetun osingon 150 000 euron raja poistettaisiin.
  • Tuottoprosentin ylimenevä osa osingosta olisi 75-prosenttisesti ansiotuloa kuten nykyisinkin.

Ehdotettujen muutosten seurauksena verotus kiristyisi valtaosalla osingonsaajista. Euromääräisen 150 000 enimmäisrajan poisto keventäisi verotusta tietyissä harvalukuisissa tilanteissa, kun osakas nostaisi suuria osinkoja suuren nettovarallisuuden yhtiöstä.

Työryhmä ei ehdottanut muutoksia listattujen yhtiöiden osinkojen verotukseen.

Työryhmä käsitteli myös First North –kauppapaikalle listautuvien yritysten asemaa sekä pienten osinkotulojen erillistä verovapautta. Näiden osalta ei esitetty raportissa esitetyin perustein toimenpiteitä.

Ansiotuloverotus kireää

Raportin mukaisesti työryhmä on käsitellyt ansiotuloverotusta tuottavuuden, osaamisen lisäämisen ja kouluttautumisen näkökulmasta. Työryhmä ehdottaakin valtion tuloveroasteikkoon muutoksia siten, että rajavero olisi enimmillään noin 50 prosentissa noin 128 000 euron vuosituloihin saakka. Pitkällä aikavälillä rajaveroasteita tulisi alentaa niin, etteivät ne ylittäisi 50 prosenttia millään tulotasolla.

Mitä jatkossa?

Työryhmän esityksistä erityisesti osinkoverotuksen kiristymiseen johtavat muutosesitykset ovat saaneet osakseen kritiikkiä. Poliittiselta kentältä on kantautunut viestiä siitä, että työryhmän esityksiä ei tultaisi viemään eteenpäin. Arviomme kuitenkin on, että esitettyihin asiakokonaisuuksiin voitaisiin ehkä joiltain osin palata hallituksen puoliväliriihessä huhtikuussa.

Seuraamme HPP:llä aktiivisesti tilannetta ja myös laajemmin verolainsäädännön muutosesityksiä. Valtiovarainministeriö on 18.11.2016 asettanut lainsäädäntöhanketta tukevan työryhmän, jonka tehtävänä on esittää näkemyksensä pohdittaessa eri vaihtoehtoja malliksi osakeyhtiöiden tulolähdejaon poistamiselle. Työryhmän toimikausi on 1.12.2016 – 30.09.2017. Kansainvälinen yritysverotuskenttä on laajemminkin esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Britannian osalta muutostilassa ja tämä voi mahdollisesti johtaa laajempiin muutoksiin sekä verokilpailun lisääntymiseen globaalisti.

Olemme järjestämässä 10. toukokuuta 2017 aamiaistilaisuuden asiakasyrityksillemme verotuksen ajankohtaisista puheenaiheista.