HPP Asianajotoimisto

Uudenlainen omistajapolitiikka on mahdollista myös alue- ja kuntatasolla

01.07.2016

HPP:n toimitusjohtaja Markku Mäkinen kirjoittaa Arvopaperi-lehdessä julkishallinnon omistajapolitiikasta ja muistuttaa, että valtion lisäksi myös alueiden ja kuntien tasolla olisi mahdollista toteuttaa uudenlaisia omistusjärjestelyjä. Tämä edellyttäisi kuitenkin uudenlaisia yhteyksiä aluepäättäjien ja rahoittajien välille.

”Erilaisten mallien rakentamista vaikeuttaa kuitenkin omistajatahojen ja kuntakentän pirstaleisuus. Investoinneista kiinnostuneiden rahastojen, säätiöiden ja pääomasijoittajien on mahdotonta neuvotella satojen kuntatoimijoiden kanssa yksitellen. Tarvitaan uudenlaisia foorumeita, joissa rahoittajat ja aluetason päättäjät voisivat järjestellä hankkeita, sekä uudenlaisia malleja keskitetympien omistusjärjestelyjen tekemiseen”, Mäkinen kirjoittaa.

 

JÄMÄKÄMPÄÄ OTETTA KUNTIEN OMISTAJAPOLITIIKKAAN

Sipilän hallitus on viimeinkin uudistamassa valtion omistajapolitiikkaa ja laittamassa taseita töihin. Ottamatta kantaa yksittäisiin yrityksiin tai hankkeisiin on syytä ottaa huomioon, että taseita voitaisiin laittaa töihin valtion lisäksi myös alueiden ja kuntien tasoilla.

Useiden kuntien taloudellinen tilanne on vähintään yhtä kireä kuin valtiontalouden. Toisaalta kunnilla, kuntayhtymillä ja muilla alueellisilla toimijoilla on taseissaan miljardien arvosta omaisuutta, jonka tuotolla on taloudellinen arvo sijoittajalle. Erityisen kiinnostavaksi tilanteen tekee se, että perustettavan maakuntatason hallinnon ja soteuudistuksen rahoitusmallit ovat yhä auki.

Useimmiten kunta- ja aluetason omaisuus liittyy yhteiskuntamme yleiseen infrastruktuuriin, kuten esimerkiksi vesi- ja energiahuoltoon. Selvää on myös se, että omaisuutta ja sen tuottoa on mahdollista kehittää operatiivisin toimin. Vesi- ja lämpöverkot, urheiluhallit ja pysäköintitalot ovat vaarassa rapistua kuntalaisten käsiin, ellei niiden korjaamiseen ja kehittämiseen investoida.

Yhä useammissa kunnissa tutkitaankin nyt mahdollisuuksia siirtää omaisuutta pois taseista, tehostaa toimintoja ja tulouttaa varoja kunnan peruspalvelujen ylläpitoon ja parantamiseen. Sijoittajilla on puolestaan juuri nyt mielenkiintoa infrastruktuurin kehittämiseen, sillä se tarjoaisi kohteita, joissa riski on vähäinen ja tuotto kohtuullinen. Lainojen alhainen korkotaso on omiaan lisäämään kiinnostusta.

Erilaisten mallien rakentamista vaikeuttaa kuitenkin omistajatahojen ja kuntakentän pirstaleisuus. Investoinneista kiinnostuneiden rahastojen, säätiöiden ja pääomasijoittajien on mahdotonta neuvotella satojen kuntatoimijoiden kanssa yksitellen. Tarvitaan uudenlaisia foorumeita, joissa rahoittajat ja aluetason päättäjät voisivat järjestellä hankkeita, sekä uudenlaisia malleja keskitetympien omistusjärjestelyjen tekemiseen.

Kunta- ja aluetason omaisuusjärjestelyjen edistäminen olisi Sipilän hallitukselle erinomainen tilaisuus osoittaa johtajuutta. Valtion lisäksi myös alueellisilla toimijoilla tulisi olla nykyistä paremmat mahdollisuudet laittaa halutessaan taseensa töihin, kukin omalla tavallaan ja haluamassaan laajuudessa.

 

Markku Mäkinen
Toimitusjohtaja