Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 3.3.2016 tiedotteen, jonka mukaan uutta hankintalainsäädäntöä koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle viimeistään kesäkuussa 2016. Tavoitteena on että uusi hankintalainsäädäntö olisi voimassa loppuvuodesta 2016.
TEM:n tiedotteessa oli myös luettelo uusien hankintadirektiivien säännöksistä, joilla on TEM:n käsityksen mukaan ns. välitön oikeusvaikutus. 18.4.2016 tai sen jälkeen aloitetuissa hankintamenettelyissä on syytä huomioida uusien säännösten välitön oikeusvaikutus. Välitön oikeusvaikutus tarkoittaa, että yksityisillä (yritykset, luonnolliset henkilöt) on oikeus vedota kansallisissa viranomaisissa ja tuomioistuimissa direktiivin säännökseen, kun vastaavaa kansallista säädöstä ei ole annettu tai kun kansallinen säännös on ristiriidassa direktiivin säännöksen kanssa. Vastaavasti julkishallinnolla kokonaisuudessaan, myös yhtiömuotoisilla hankintayksiköillä, on velvollisuus soveltaa tällaisia säännöksiä suoraan ohi kansallisen lainsäädännön.
Jotta direktiivin säännöksellä olisi välitön oikeusvaikutus, sen on oltava ehdoton, riittävän selkeä, ja riittävän tarkka. Säännöksen tulkinnanvaraisuus ei ole sinänsä este välittömän oikeusvaikutuksen syntymiselle. EU:n tuomioistuimella on ns. EU-säännösten tulkintamonopoli, ja tuomioistuin on antanut jopa satoja ratkaisuja EU-säännösten välittömästä oikeusvaikutuksesta.
TEM:n luettelosta vaikuttaa kuitenkin puuttuvan paljon sellaisia säännöksiä, joilla on katsottava olevan välitön oikeusvaikutus. Tällaisista säännöksistä keskeisiä ovat mm. direktiivien in house- eli sidosyksikkösäännökset. Käytännössä hankintayksiköt voivatkin joutua kysymys kysymykseltä tutkimaan, mitä säännöksiä niiden on siirtymäaikana sovellettava.
Lisäksi TEM ei ole tiedotteessaan maininnut ns. EU-oikeuden tulkintavaikutusta. Periaatteen mukaan kansallisia säännöksiä on pyrittävä tulkitsemaan EU-säännösten (ml. EU-tuomioistuimen tulkinnat) mukaisesti. Jos kuitenkin kansallinen säännös on yksiselitteinen, ei tulkinnalla ole mahdollista päästä EU-oikeuden mukaiseen lopputulokseen. Tällöin tutkitaan, onko ko. EU-normilla välitön oikeusvaikutus. Jos on, sovelletaan EU-normia ohi (puuttuvan tai direktiivin säännöksen kanssa ristiriidassa olevan) kansallisen normin.
Case-esimerkki MAO:890-891/14 (18.12.2014 – Pyhäjärvi-insituuttisäätiö ja JVP Eura Oy).
- Nykyisen erityisalojen hankintalain mukaan sellaiseen yksikköön, joka hoitaa pelkästään jätevesihuoltoa (jäteveden poistoa ja käsittelyä), sovelletaan
erityisalojen hankintalakia. - EU:n erityisalojen hankintadirektiivin mukaan em. tehtävät kuuluvat direktiivin soveltamisalaan kuitenkin vain, jos yksikkö hoitaa myös talousvesihuoltoa (direktiivissä: ”juomaveden toimittaminen…”).
- Markkinaoikeus totesi, että EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kansallista lainsäädäntöä on tulkittava mahdollisimman pitkälle direktiivin sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti direktiivillä tavoitellun tuloksen saavuttamiseksi (EU-oikeuden tulkintavaikutus). Siten kyseiseen hankintamenettelyyn tuli sovellettavaksi yleinen hankintalaki ja sen kansallinen kynnysarvo ja hankinta olisi tullut kilpailuttaa (yleisen hankintatalain mukaisessa menettelyssä).
- Kyse oli kuitenkin selvästi EU-oikeuden välittömästä oikeusvaikutuksesta – direktiivin säännöstä sovellettiin ohi sen kanssa ristiriidassa olleen kansallisen säännöksen. Kotimaiset tuomioistuimet ovat yleisemminkin olleet taipuvaisia selittämään, että ne tulkitsevat kansallista lakia EU-oikeuden mukaisesti sellaisissakin tilanteissa, joissa ne ovat tosiasiallisesti soveltaneet suoraan EU-normeja.
