Osakeyhtiö on ilmastotyön tärkeä työkalu

Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys ovat nousseet yhteiskuntaa ja jopa taloutta käsittelevän keskustelun ytimeen. Voiton maksimointia hinnalla millä hyvänsä ei ilmastonmuutoksen aikana pidetä enää hyväksyttävänä.

Ilmastoahdistus on huono asia, jos se halvaannuttaa päätöksenteon konkreettisista, rationaalisista ilmastotoimista. Se on sen sijaan hyvä asia, jos se luo painetta etsiä ratkaisuja tavoilla, jotka haastavat vanhat toimintamallit.

Yrityksissä etsitään kiivaasti uusia keinoja edistää kestäviä tavoitteita teollisuudessa, tuotannossa, energiaratkaisuissa, liikenteessä ja kierrätyksessä. On selvää, että yrityksillä on mahdollisuus – ja myös tahto – toimia valtioita nopeammin.

Osakeyhtiölain mukaisesti ”yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.”

Yhtiöjärjestys on yhtiön ”perustuslaki”, joka määrää yhtiön toiminnasta. Yhtiöjärjestyksen vastainen toiminta on kiellettyä. Kaikkien yhtiön kanssa tekemisissä olevien tahojen oletetaan tuntevan yhtiöjärjestyksen sisällön. Jos jokin erityistavoite määritellään yhtiöjärjestyksessä, sen asema on erityisen voimakas.

Mikäli yhtiön ilmastonsuojelu tai muu mahdollinen vastuullisuustavoite siirrettäisiin nimenomaisesti yhtiöjärjestykseen, yhtiön dna:han ja ytimeen kuuluisi yhtiöjärjestyksessä määritellyn vastuullisuusasian valmistelu, toteutus ja niistä vastaaminen omistajille. Näin vastuullisuustavoitteesta tulisi selvästi tärkeämpi, sitovampi ja laajempi asia kuin nykytilanteessa, kun yhtiön ensisijainen, ”oikea” tavoite on voiton tuottaminen ja muut tavoitteet ovat lähinnä sitä tukevia. Näin myös vastuullisuus- ja taloudellisen raportoinnin erottelu liudentuisi.

Löytyykö Suomesta jo yhtiöitä, joilla olisi valmiutta määritellä yhtiöjärjestyksen mukaiseksi tavoitteekseen muutakin kuin yksinomaan voiton tuottaminen? Samoin voisiko olla sijoittajien intressissä, että vastuullisen sijoittamisen ja kestävän kehityksen tavoitteiden määrittely on määritelty yhtiöjärjestyksen tasolla? Esimerkiksi maailmalla yleistyvään vaikuttavuussijoittamiseen, jossa pyritään ratkaisemaan erilaisia yhteiskunnallisia ongelmia, voisi liittyä sijoituskriteeri, jossa yhtiön ei-taloudellinen tavoite määritellään jo yhtiön yhtiöjärjestyksen tasolla ja osana yhtiön ydintavoitetta.

Olisi luontevaa, että yhtiöiden vastuullisuusjohtajat ja vastuullisen sijoittamisen alueella toimivat sijoittajat nostaisivat asian keskusteluun yhtiöissä. Yhteiskunnallisessa keskustelussa tärkeää olisi käydä keskustelua vastuullisuusasioiden suhteesta voitontavoitteluun asiapohjalta ja tavalla, joka ei provosoidu puoluetaustan tai eturyhmien näkökulmista. Tämä keskustelu on eri forumeilla jo alkanut, mitä osoittavat erilaiset lainsäädäntöhankkeet, valtion tuleva omistajapoliittinen periaatepäätös tai vaikkapa WWF:n esitys Fortumin yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi ottamaan huomioon ilmastotavoitteet.

Terve taloudenpito on jatkossakin jokaisen yhtiön kulmakivi. Yhtiön on tuotettava voittoa ja lisäarvoa omistajille, jotta sillä on toiminnan edellytyksiä. Taloudellisesti kannattavalla pohjalla oleva toiminta on parasta vastuullisuustyötä, koska vain sillä tavalla yhtiö voi edistää haluamiaan tavoitteita myös esimerkiksi ilmastonsuojelussa ja kestävässä kehityksessä. Voisiko yhtiön tavoitteena esimerkiksi olla ”tuottaa voittoa ja lisätä kierrätystä”, jolloin kierrätysmäärien lisääminen olisi perusteltua, vaikka siitä ei tulisikaan lisää voittoa?

Suomen osakeyhtiölaki on joustava, eikä edellä mainitut yhtiöjärjestysmuutokset vaadi uutta lainsäädäntöä. Jos muutoksiin on halua, niistä voidaan päättää yhtiökokouksessa.

Financial Times mukaan markkinatalous on rikki. Jos näin on, sitä on syytä korjata.

Kauppalehden mielipidekirjoitukseen.

Vesa Silaskivi
Senior Advisor

­

Jaa sisältö verkossa

Lue myös

Ota yhteyttä