Väylämaksulain 1 §:n mukaan ”Suomen aluevesillä kauppamerenkulkua harjoittavasta aluksesta suoritetaan valtiolle väylämaksua”. Väylämaksujen määrä laskee, jos alus ei ole täyteen lastattu.
Lainsäätäjän mukaan väylämaksujen alentaminen lastauskapasiteettiin pohjautuen perustuu vakiintuneeseen käytäntöön. Tätä koskeva käytäntö on kuitenkin hyvin tulkinnanvaraista.
On ollut epäselvää, onko tyhjien konttien vastikkeeton kuljettaminen kauppamerenkulkua väylämaksulain tarkoittamassa mielessä. 23.3.2017 korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen, jonka mukaan varustamon tyhjiä kontteja kuljettaessaan alus on oikeutettu alennettuun väylämaksuun. Toisaalta, jos tyhjät kontit eivät ole varustamon omia, niiden kuljettaminen katsotaan kauppamerenkuluksi ja tavaran kuljettamiseksi kuljetuksen vastikkeellisuudesta riippumatta.
Kyseessä olevassa ratkaisussa Tulli peri väylämaksuja alennusta myöntämättä. Päätös oli vastoin Tullin vuonna 2006 antamia sovellusohjeita, joiden mukaan tyhjien konttien ja vastaavien kuljetusalustojen kuljettaminen ei ole kauppamerenkulkua.
Korkein hallinto-oikeus hyväksyi Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen, jolla Tullin väylämaksupäätös oli kumottu, viittaamalla hallintolain (434/2003) 6 §:ään oikeusjärjestyksen oikeutettujen odotusten suojaamisesta. Varustamolla oli perusteltu syy luottaa Tullin sovellusohjeisiin.
HPP Asianajotoimisto Oy:n osakkaan Matti Komosen kirjoittama artikkeli ”Supreme Administrative Court on reduced fairway dues when carrying empty containers” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä.
