HPP Asianajotoimisto

Komissio tiukentaa sanktiokäytäntöään

22.05.2017

Facebookille 110 miljoonan euron sakot harhaanjohtavan tiedon antamisesta pikaviestintäpalvelu WhatsAppin yrityskaupassa

Euroopan komissio hyväksyi lokakuussa 2014 yrityskaupan, jossa Facebook hankki pikaviestipalvelu WhatsAppin. Yrityskauppailmoituksessa Facebook totesi, että se ei kykene luomaan luotettavaa tapaa automaattisesti yhdistää Facebook ja WhatsApp käyttäjätilejä. Facebook oli toistanut tämän saman väitteen vastatessaan komission lisäselvityspyyntöön koskien yrityskauppaa ja sen vaikutuksia. Kuitenkin elokuussa 2016 WhatsApp ilmoitti sen käyttäjäehtoihin ja yksityisyyskäytäntöihin päivityksiä, jotka sisälsivät ilmoituksen mahdollisuudesta automaattisesti yhdistää WhatsApp-käyttäjien puhelinnumero heidän Facebook -käyttäjätiliensä kanssa. Komissio avasi tämän johdosta tutkinnan virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon ilmoittamisesta yrityskauppavalvontaprosessin yhteydessä.

Komissio määräsi 18.5.2017 Facebookille 110 miljoonan euron sakot harhaanjohtavan tiedon antamisesta. Komissio oli tutkimuksissaan saanut selville, että toisin kuin Facebook väitti, vuonna 2014 oli jo teknisesti mahdollista yhdistää Facebook ja WhatsApp -käyttäjätilit automaattisesti, ja Facebookin työntekijät olivat tietoisia tästä mahdollisuudesta. Komissio kuitenkin totesi, että virheellisillä tiedoilla ei ollut vaikutusta itse yrityskaupan hyväksymiseen, sillä se oli arvioinut yrityskaupan markkinavaikutuksia alun perinkin siitä näkökulmasta, että automaattinen yhdistäminen olisi mahdollista. Yrityskaupan hyväksymispäätökseen ei siten tehty muutoksia.

Komission yrityskauppa-asetus mahdollistaa seuraamusmaksun määräämisen, joka voi olla jopa 1 % rikkomukseen syyllistyneen yrityksen liikevaihdosta, mikäli yritys tahallaan tai tuottamuksellisesti antaa virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa komissiolle. Komissio katsoi, että Facebook oli toiminut vähintään tuottamuksellisesti. Seuraamusmaksun määrää lievensi kuitenkin Facebookin myötävaikutus tutkinnassa ja asian käsittelyssä.

Facebookille määrätty seuraamusmaksu on EU:n historian ensimmäinen seuraamusmaksu yrityskauppailmoituksen yhteydessä toimitetuista virheellisistä tiedoista. Komissio on kuitenkin myös aiemmin tutkinut virheellisen tiedon ilmoittamista esimerkiksi Ahlströmin ja Munksjön sulautuessa. Komissio oli tutkimuksissaan havainnut, että osapuolten ilmoittamissa markkinaosuuksissa oli huomattavia erovaisuuksia verrattuna osapuolten aiemmin laatimiin sisäisiin dokumentteihin. Vaikka komissio oli tuonut esille nämä eroavaisuudet yrityskauppavalvontaprosessin aikana, osapuolet eivät olleet selvittäneet eroavaisuuksia riittävästi. Komissio päätti kuitenkin tutkimuksensa virheellisen tiedon toimittamisesta ilman seuraamusmaksun määräämistä, sillä osapuolet toimittivat jälkikäteen riittävästi selvennyksiä markkinaosuuksien eroavaisuuksista.

Facebookille määrätyn seuraamusmaksun voidaan katsoa osoittavan tiukentuvaa linjaa suhteessa virheellisen tiedon ilmoittamiseen kilpailuviranomaisille. Facebookille määrättiin mittava seuraamusmaksu siitä huolimatta, että sen antamilla virheellisillä tiedoilla ei ollut edes merkitystä yrityskauppavalvontaprosessin lopputulokselle.

On siten ensiarvoisen tärkeää, että kilpailuviranomaisille ei anneta virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa yrityskauppailmoituksessa tai muussa kilpailuoikeudellisessa tutkinnassa.

Tämä on syytä pitää mielessä myös kansallisissa tutkinnoissa, sillä myös kansalliseen kilpailulakiimme on tuoreessa kilpailulain uudistamista koskevassa mietinnössä ehdotettu vastaavaa seuraamusmaksun määräämismahdollisuutta, mikäli yritys tahallaan tai tuottamuksellisesti antaa virheellisiä, puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja KKV:lle.