Verotus on yhteiskunnan keskiössä ja hyvän verojärjestelmän kehittäminen tulisi olla kaikkien tavoitteena. Verotuksen läpinäkyvyyttä ja ennustettavuutta pidetään yleisesti keskeisinä hyvän verojärjestelmän ominaisuuksina. Verotuksen sosiaalipolitiikka, sekä kasvu-, suhdanne-, elinkeino-, ympäristö- ja muiden yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden vuoksi verojärjestelmät sisältävät merkittävän määrän poikkeuksia tai vähennyksiä. Usein ne kuitenkin pienentävät veropohjaa ja monimutkaistavat verotusta. Veropoliittiseen päätöksentekoon vaikuttaa kansainvälinen integraatio ja myös kansainvälinen verokilpailu. Verovelvollisten vaatimus verotuksen ennustettavuudesta, erityisesti pitkän aikavälin päätöksissä, on kuitenkin samanaikaisesti yhä korostetumpaa.
Kansallisista ja kansainvälisistä pyrkimyksistä huolimatta verojärjestelmät eivät toimi optimaalisesti. Valitettavan usein yritykset ja veroviranomaiset asetetaan verotusta koskevassa keskustelussa vastakkain. Käytetään termejä ”aggressiivinen verosuunnittelu” tai ”aggressiivinen verottaminen”. Rajat ylittävissä tilanteissa puhutaan korostetusti ”nollaverotuksesta” tai ”kaksinkertaisesta verotuksesta”. Toisaalta yritysten väitetään tekevän transaktioitaan puhtaasti verovetoisesti ilman hyväksyttävää liiketaloudellisia perusteita. Toisaalta verottajan väitetään pyrkivän ainoastaan mahdollisimman korkeaan verotuottoon.
Tällainen yksinkertaistava keskustelu ei ole paras lähtökohta monimutkaisten verotusta koskevien kysymysten käsittelyssä. Pahimmillaan se voi vahvistaa eri osapuolten vääristyneitä asenteita ja virheellisiä ennakkokäsityksiä, jotka eivät ole omiaan edistämään asioiden tehokasta ratkaisua. Osapuolet kaivautuvat poteroihinsa, asian käsittely vaikeutuu, prosessit pitkittyvät ja saattavat johtaa virheelliseen verotukseen. Keskustelukulttuurissa on siis parannettavaa.
Yritysten on jatkuvasti sopeutettava liiketoimintaansa ympäristössään tapahtuviin muutoksiin ja eri intressiryhmien vaatimuksiin. Yritys haluaa varmuuden taloudelliseen toimintaansa liittyvästä verokohtelustaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Mitä monimutkaisemmasta transaktiosta tai intresseiltään merkittävämmästä asiasta on kysymys, sitä korostetumpi tarve on. Tällä on vaikutusta myös niihin keinoihin, joilla haetaan varmuutta yksittäisessä tapauksessa.
Verotuksen ennakkoratkaisumenettely vie usein liian pitkään. Pelkkä kirjallinen menettely on monesti soveltumaton verotusta koskevan sitovan tulkinnan saamiseksi. Hakemusten laadussa ja myös niiden viranomaiskäsittelyssä on parannettavaa. Usein ongelmaksi muodostuu verotuksessa hyväksyttävän liiketaloudellisen perusteen selvittely.
Verohallinnot ovat ottamassa uusia menettelyjä käyttöönsä, jotta verotuksen reaaliaikaisuus, ennustettavuus ja oikeusvarmuus toteutuisivat tehokkaammin. Tällaisina moderneina toimintatapoina voidaan pitää ”syvennetyn asiakasyhteistyön” (Co-operative Compliance, Horizontal Monitoring, Compliance Assuarance Process jne.) ja ”ennakollisen keskustelun” menettelyjä. Yhteistä näille keinoille on siirtyminen kirjelmien vaihdosta kohti laadukasta dialogia, jossa yhdessä saman pöydän ympärillä mahdollisimman etupainotteisesti varmistetaan, että tosiseikat ymmärretään oikein, ja että verotuksellisesti päästään oikeaan lopputulokseen. Toimintatapa edellyttää avoimuutta ja luottamuksellisuutta kaikilta osapuolilta. On tärkeää, että nämä modernimmat toimintatavat ottavat kuitenkin huomioon yritysten yksilölliset tarpeet ja niiden käyttöönoton tulee aina olla yrityksille vapaaehtoista.
Kyse on merkittävästä kulttuurimuutoksesta ja siltojen rakentamiseen menee aikaa. Uusi tapa toimia edellyttää verohallinnoilta ja yrityksiltä aivan uudenlaista osaamista. Tavoitteena tulee olla se, että yrityksen ja verottajan välille syntyy laadukas ja aidosti ratkaisukeskeinen keskusteluyhteys. Silloinkin kun asiassa ei päästä mahdollisesti yksimielisyyteen, voidaan hakea yhdessä tehokkainta ratkaisua miten asiassa edetään jatkossa. Laadukas keskusteluyhteys kotimaassa on myös aina hyvä lähtökohta tuloksellisille MAP- ja APA-menettelyille kansainvälisesti.
HPP:n asiakkaita ovat alojensa johtavat suomalaiset ja kansainväliset yritykset. Erikoistumisalueisiimme kuuluvat yritys- ja rahoitusjärjestelyt, riidanratkaisu, teknologia ja immateriaalioikeudet, kilpailuoikeus, ympäristö ja kiinteistöt sekä logistiikka. Panostamme asiakkaittemme liiketoiminnan syvälliseen ymmärtämiseen. Jatkossa avustamme eri sektoreilla toimivia yrityksiä laaja-alaisesti myös verotukseen liittyvissä kysymyksissä.
