HPP Asianajotoimisto

Kliinisen lääketutkimuksen ja kokeellisen hoidon rajanveto selkiytynyt

22.10.2015

Lääkärit sekä Suomessa että muualla maailmassa hoitavat potilaita usein sellaisilla kokeellisilla hoitomenetelmillä, joista ei ole vielä perusteellista tutkimustietoa. Erityisesti vakavia sairauksia sairastavat potilaat voivat hyötyä tällaisesta hoidosta merkittävästi. Kokeelliseen hoitoon saatetaan turvautua, jos potilaat ovat jo käyneet läpi rutiinihoidot eikä sairauden eteneminen ole silti pysähtynyt. Suomessa ei ole laintasoista sääntelyä erikseen siitä, millaisissa tapauksissa kokeellinen hoito on perusteltua ja mikä on sen suhde lääketieteelliseen tutkimustoimintaan.

HPP:n osakkaan Klaus Nyblinin ja terveysoikeuden professori Lasse Lehtosen yhteisartikkeli ”Kokeellinen hoito Suomen lainsäädännössä” on julkaistu Suomen Lääkärilehden numerossa 41/2015. Artikkelissaan he esittävät rajanvetoperusteet, joilla kokeellinen hoito eroaa lääketieteellisestä tutkimuksesta. Lisäksi he käsittelevät kokeellisen hoidon antamisen yleisiä lääkintäeettisiä perusteluja.

Klaus Nyblin vetää HPP:n Life Sciences -ryhmää, joka palvelee lääke- ja terveydenhuoltoalojen yrityksiä. ”Varsin usein hoitamissamme toimeksiannoissa tarvitaan samanaikaisesti vankkaa osaamista sekä lääkeoikeuden että terveysoikeuden puolelta. Myös terveydenhuoltosektorin toimintaympäristöjen tuntemus on välttämätöntä”, Nyblin korostaa. Nyblinin ja Lehtosen tuore artikkeli pureutuukin yhteen keskeiseen lääke- ja terveysoikeuden rajapinnan kysymykseen.