Välimiesmenettelyyn sovelletaan eri säännöksiä kuin tuomioistuinmenettelyyn. Välimiesmenettelylain lisäksi suomalaiset osapuolet sopivat monesti Suomen Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan välimiesmenettelysääntöjen soveltamisesta heidän väliseen riita-asiaan. Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan välimiesmenettelysäännöt uudistettiin 1.6.2013.
Kirjallinen todistelu on tärkeä osa välimiesmenettelyä. Välimiesmenettelylaki tai -säännöt eivät kuitenkaan sisällä yksityiskohtaisia todistelua koskevia määräyksiä. Menettelykysymykset, mukaan lukien todistelua koskevat asiat, on pitkälti jätetty välimiesten ja asianosaisten sovittaviksi. Mikäli osapuolet eivät ole erikseen sopineet mitään todistelusta, välimiesoikeuden tehtävänä on yleensä päättää todistelussa noudatettavista menettelyistä.
Kuten yleiset tuomioistuimet, myös välimiesoikeus voi kehottaa asianosaista tai muuta henkilöä esittämään oikeudelle sellaisen hallussaan olevan asiakirjan tai esineen, jolla voi olla merkitystä todisteena. Tähän ns. editiovaatimukseen liittyvät käytännöt ja edellytykset, jolla asiakirjaa voidaan vaatia esitettäväksi, eroavat kuitenkin tietyltä osin tuomioistuin- ja välimiesmenettelyn välillä. Eroavaisuuksia tuomioistuin- ja välimiesmenettelyn välillä löytyy myös esimerkiksi kirjallisten todistajankertomusten osalta. Suomalaisessa tuomioistuinmenettelyssä kirjallisen todistajankertomuksen toimittaminen oikeudelle on lähtökohtaisesti kielletty. Suomalaisessa välimiesmenettelyssä kirjalliset todistajankertomukset taas ovat sallittuja ja niiden käyttäminen on viime aikoina yleistynyt.
Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin osakkaan, asianajaja Pekka Puhakan ja associate Mikaela Åkerbergin aihetta koskeva artikkeli ”Kirjallinen todistelu suomalaisessa välimiesmenettelyssä” on julkaistu Defensor Legisssä 5/2013.
