HPP Asianajotoimisto

Katoavatko kaupan omat merkit elintarvikelainsäädännön muutoksen myötä?

05.11.2020

Hallitus antoi 29.10.2020 esityksen elintarvikemarkkinalain muuttamiseksi (HE 199/2020 vp). Julkisuudessa on pohdittu, miten uudistus vaikuttaa kaupan omiin ns. private label -tuotteisiin. YLE uutisoi viime viikolla asiasta ja pohti ”halpamerkkien” kohtaloa (https://yle.fi/uutiset/3-11620627).

Private label -tuotteilla tarkoitetaan kaupan valmistuttamia tuotteita, jotka varustetaan kaupan omalla tavaramerkillä. Private label -tuotteet ovat usein vastaavia merkkituotteita edullisempia.

Tunnetuimpia kaupan omia elintarvikkeissa käytettyjä merkkejä lienevät Keskon Pirkka ja S-ryhmän Rainbow. Lisäksi Lidlillä on useita omia merkkejä.

Hallituksen esitys elintarvikelain muuttamiseksi perustuu EU:n kauppatapadirektiiviin (2019/633/EU). Direktiivi sääntelee hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kaupassa.

Annettu lakiesitys koskee eräitä sopimussuhteissa esiintyviä kiellettyjä käytäntöjä. Säännösten sovellettavuudelle on asetettu toimijoita koskevat liikevaihtorajat. Esitys sisältää maksuaikojen ja tilausten peruuttamisten rajoituksia ja sopimusehtojen yksipuolisia muutoksia koskevan kiellon. Lisäksi lakiesitys käsittää myymättä jääneiden tuotteiden palauttamista ja kiellettyjä maksuja koskevaa sääntelyä sekä toimitussopimusten kirjallista muotoa koskevia ehtoja. Esitys kieltäisi myös kaupalliset kostotoimet. Elintarvikelain muutos koskisi siten pääsääntöisesti tavarantoimittajan ja kaupan välisten sopimussuhteiden sääntelyä.

Esityksen 2 h § sisältää liikesalaisuuksien oikeudetonta käyttöä koskeva kiellon. Säännös on informatiivinen (HE 199/2020 vp s. 48) ja säännöksessä ainoastaan viitataan liikesalaisuuslakiin (595/2018). Esitetyllä lainsäädännöllä ei siten olla luomassa mitään uutta immateriaalioikeudellista suojamuotoa.

Esityksessä todetaan, että liikesalaisuuksien laitonta käyttöä voi esiintyä lähinnä silloin, kun jälleenmyyjä saa private label -tuotteen tuottajilta tuotantoon liittyvää yksityiskohtaista tietoa, jota jälleenmyyjä voi hyödyntää brändituottajien kanssa. Esityksen mukaan on pidetty mahdollisena, että kauppa voisi kopioida valmistajan innovatiivisen tuotteen omaksi tuotteekseen. Kauppa voi saada selville myös tietyn tuotteen tarkan kulurakenteen, jota tietoa kauppa voi käyttää hyväkseen neuvotellessaan muiden valmistajien kanssa (HE 199/2020 vp s. 13 – 14).

Esityksen vaikutukset private label -tuotteisiin ovat vähäiset. Esityksen mukaan private label -tuotteiden valmistamisessa ei saa käyttää hyväksi toisen liikesalaisuuksia, mutta tämä on ollut kiellettyä jo aiemminkin liikesalaisuuslain ja sitä edeltäneen lainsäädännön mukaan.

Liikesalaisuus kuuluu salassa pidettävän tiedon luoneelle taholle. Siten tuotteen valmistajan kehittäessä private label -tuotetta ja pitäessä nämä tiedot salassa liikesalaisuudet kuuluvat tälle valmistajalle. Liikesalaisuudet kuuluvat puolestaan kaupalle, jos kauppa on kehittänyt private label -tuotteen. Kauppa voi kuitenkin sopia private label -tuotteen kehittäneen tahon kanssa, että kaupalla on oikeus tuotetta koskeviin liikesalaisuuksiin.

Liikesalaisuuden oikeudetonta hyväksikäyttöä olisi esimerkiksi se, että kauppa käyttäisi hyväkseen valmistajan tuotereseptiä tai muita valmistajalta saamiaan luottamuksellisia tietoja kilpailevan tuotteen valmistuksessa, jos tuotereseptin tiedot eivät ole julkisia eikä valmistaja ole antanut suostumustaan reseptin tai tietojen käyttämiselle. Sen sijaan olisi edelleen sallittua tutkia valmistajan liikkeelle laskemia tuotteita ja käyttää tämän analyysin tuloksena syntyneitä tietoja uuden, mahdollisesti tutkitun tuotteen kanssa kilpailevan ja jopa täysin identtisen tuotteen kehittämisessä. Teknisillä aloilla tätä kutsutaan käänteiseksi insinöörityöksi. Myös kaikkia julkisia tietoja saa käyttää vapaasti uuden tuotteen kehittämisessä.

Liikesalaisuuksiksi katsottujen tuotteen valmistuskustannuksia ja kulurakennetta koskevien tietojen hyväksikäyttö on nykyisenkin lainsäädännön mukaan kiellettyä. Julkisia hintatietoja saa luonnollisesti käyttää

Siten innovatiivisenkaan tuotteen kopiointi private label -tuotteeksi ei olisi kiellettyä, jos kilpailevan tuotteen valmistuksessa ei käytetä hyväksi toisen liikesalaisuuksia. Liikesalaisuuksien hyväksikäyttökielto saattaa hidastaa kilpailevien tuotteiden markkinoille tuloa, mutta ei välttämättä estä sitä. Toisaalta joidenkin tuotteiden kopioiminen voi olla mahdotonta ilman yksityiskohtaisen reseptin tuntemusta, jolloin identtistä tuotetta ei voi laillisesti valmistaa. Käytetyimpänä esimerkkinä tällaisesta tuotteesta mainintaan yleensä Coca-Cola, jonka resepti on ollut liikesalaisuus yli sadan vuoden ajan.

Jos kaupan private label -tuote olisi omaperäisestä alkuperäistuotteesta tehty jäljitelmä ja jäljittelyllä olisi saatu aikaan sekaantumisvaara tuotteen kaupallisesta alkuperästä, kaupan on varustettava tuotteensa omalla tavaramerkillään. Tämä lienee itsestään selvää private label -tuotteiden markkinoinnin perustuessa kaupan omiin merkkeihin. Tällaisen menettelyn sallittavuuden edellytyksenä on, ettei jäljitelmää valmistettaessa ole käytetty oikeudettomasti alkuperäisvalmistajan liikesalaisuuksia.

Esitetty lainsäädäntö ei tuo mitään muutosta private label -tuotteiden nykytilaan. Esitys ei myöskään estä tuotteiden kopiointia, jos kopiointi vain on mahdollista käyttämättä hyväksi toisen liikesalaisuuksia. Private label -tuotteet pysyvät siis jatkossakin kauppojen hyllyillä esitetystä lainsäädännön muutoksesta riippumatta. Pirkka tai Rainbow eivät siis ole katoamassa tämän lainsäädäntöesityksen seurauksena, jos esitys ei radikaalilla tavalla muutu eduskunnassa.

 

Jyrki Siivola
Senior Advisor
040 747 2962
jyrki.siivola@hpp.fi