Saamme lukea päivittäin uutisia siitä, että olemme liikkumisen vallankumouksen kynnyksellä. Sähköautot korvaavat pian polttomoottorit, itseajavista kulkuneuvoista tulee arkipäivää ja uudenlaiset digitaaliset palvelut mahdollistavat eri liikkumismuotojen joustavan yhdistämisen.
Kaikkia näitä teknologioita, jotka mullistavat tapaamme liikkua, kutsutaan älykkääksi liikkumiseksi tai älykkääksi mobiliteetiksi.
Osa älykkään mobiliteetin teknologioista liittyy itse kulkuneuvoihin, kuten esimerkiksi sähkömoottorien ja itseajavien autojen kehitykseen. Ilmiön toinen puoli ovat digitaaliset palvelut, jotka muuttavat tapaamme käyttää kulkuneuvoja. Tunnetuin esimerkki tällaisista palveluista lienee Uber.
Todellinen vallankumous liikkumisessa tapahtuu, kun liikkumisen tavat ja digitaaliset palvelut yhdistyvät saumattomasti. Vain mielikuvitus on rajana jo lähivuosina syntyville ratkaisuille, jotka muuttavat liikkumisen palveluksi. Oman auton seisottamisesta pihalla turhaa – ja yksinkertaisesti vanhanaikaista.
Älykäs liikkuminen tulee väistämättä mullistamaan myös talouden. Markkinatutkimusyhtiö ABI Research arvioi, että pelkästään älykkääseen liikkumiseen liittyvän palveluliiketoiminnan arvo yltää jopa biljoonaan eli tuhanteen miljardiin dollariin vuoteen 2030 mennessä.
Ei ole ihme, että kaikki liikenteen parissa toimivat yhtiöt – suuret autovalmistajat etunenässään – muokkaavat paraikaa liiketoimintastrategioitaan uusiksi.
Suomelle entistä älykkäämpi liikkuminen on kaikkien aikojen tilaisuus. Tulevassa kumouksessa yhdistyy nimittäin lukuisia Suomen, suomalaisten yritysten ja yhteiskuntamme vahvuuksia: toimiva liikenteen infrastruktuuri, vahva energiasektori, digitaalinen osaaminen sekä viranomaisten ja yksityissektorin joustava yhteistyö.
Konkreettisesta liiketoiminnasta on jo nyt lukuisia esimerkkejä. Terrafame suunnittelee käynnistävänsä akkujen valmistuksessa käytettävien nikkeli- ja kobolttikemikaalien tuotannon. Uudet kuluttajapalvelut yhdistävät eri liikennemuotojen edut yhteen kuukausilippuun. Robottiautoja testataan Helsingin liikenteessä.
Vaasaan havitellaan sähköautovalmistaja Teslan ”gigafactorya” ja sen ympärille rakentuvaa osaamiskeskittymää.
OP ja LähiTapiola aloittavat liikkumisen palvelujen tarjonnan. Kansainväliset jättiyritykset, kuten Toyota, Volkswagen ja Denso sijoittavat alan innovaatioihin Suomessa.
Meillä on mahdollisuus tehdä Suomesta älykkään liikkumisen edelläkävijä ja rakentaa samalla kehityksen varaan merkittävä määrä työllisyyttä ja talouskasvua.
Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ilman nykyistä joustavampia mahdollisuuksia kokeilla uudenlaisia teknologioita ja palveluita. Perinteisten, useimmiten monopolien lailla toimivien liikennepalvelujen suosiminen uusien palvelujen kustannuksella ei edistä uusien innovaatioiden syntymistä.
Suomessa on nyt syytä aktiivisesti edistää sitä, että voimme nousta älykkään liikkumisen edelläkävijämaaksi. Liikenteen muutokset nostavat esiin jo lähiaikoina esimerkiksi yhteiskunta- ja kaupunkisuunnitteluun, vastuuseen, markkinoiden aukeamiseen ja immateriaalioikeuksiin liittyviä haasteita. Näihin muutoksiin on varauduttava lainsäädännössä, erityisesti valmisteilla olevassa Liikennekaaressa.
On tärkeää muistaa, että älykkäässä mobiliteetissa on kyse myös yhteiskunnallisesta muutoksesta. Uudet palvelut voivat parantaa elämänlaatua sekä ruuhkaisissa suurkaupungeissa että perinteisen joukkoliikenteen unohtamilla syrjäseuduilla.
Suomessa on panostettava yritysten, toimialojen sekä julkisen ja yksityisen sektorin rajat ylittävään yhteistyöhön mahdollistamalla rohkeatkin kokeilut. Tämä edistäisi uusien liikkumisen innovaatioiden syntyä Suomessa sen sijaan, että ottaisimme käyttöön pelkästään kansainvälisten markkinoiden synnyttämiä ja muiden hyödyntämiä ratkaisuja.
Jos keskitymme suojelemaan lyhytnäköisesti tämänhetkistä, usein monopoliluonteista kansallista tai kaupunginjoukkoliikenteen toimintaa, menetämme mahdollisuutemme uusien palvelujen avaamiseen.
Suomi on korkean luottamuksen ja teknologisen edelläkävijyyden maa. Täällä on helpompaa ottaa käyttöön esimerkiksi jakamistalouteen liittyviä palveluita kuin maissa, joissa kansalaiset ja yritykset suhtautuvat epäluuloisesti toisiinsa ja viranomaisiin.
Nyt tämän luottamuksen ja kokeilunhalun varassa on kaikkien aikojen mahdollisuus hyödyntää suomalaista työtä, parantaa kansalaisten arkea ja vähentää ympäristön kuormitusta.
Kirjoitus on julkaistu Talouselämä-lehden numerossa 8/2018.
Markku Mäkinen
Toimitusjohtaja
HPP Asianajotoimisto
Vesa Silaskivi
OTT, KTL
HPP Asianajotoimisto
