HPP Asianajotoimisto

Ajankohtaista

Lajittele tai selaa kaikkia artikkeleita

13.11.2019

Kiinteistöomaisuuden sovittaminen digitaaliseen ulottuvuuteen

Kiinteällä omaisuudella on erityinen asema Suomen esineoikeudessa, koska on olemassa kiinteistörekisteri ja muita rekistereitä, jotka sisältävät huomattavan määrän tietoa jokaisesta kiinteistöstä. Vaikka kiinteistöjen omistus ja luovutus on hyvin säänneltyä, kiinteistöyhtiöiden osakeomistukseen ei ole kohdistunut yhtä tiukkaa lainsäädäntöä. Tähän on tulossa muutos uuden sähköisen huoneistotietojärjestelmän myötä, joka koskee sekä asunto-osakeyhtiöitä että sellaisia keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä, joihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia (1599/2009).

Paperiset osakekirjat jäävät historiaan

Asunto-osakeyhtiöt ovat 1. toukokuuta 2019 lähtien voineet siirtää osakeluettelon ylläpidon Maanmittauslaitokselle (jäljempänä ”MML”). Kaikkien 1. tammikuuta 2019 tai sen jälkeen perustettujen asunto-osakeyhtiöiden osakeluettelot ovat automaattisesti sähköisiä, ja kaikkien ennen tätä perustettujen asunto-osakeyhtiöiden on haettava osakeluettelon ylläpidon siirtoa ja saatettava se päätökseen vuoden 2022 loppuun mennessä. Näin ollen asunto-osakeyhtiöiden osakeluettelot digitalisoidaan täysin seuraavien vuosien aikana. Tästä seuraa, että myös osakkeenomistajien omistamat paperiset osakekirjat jäävät historiaan, sillä asunto-osakeyhtiön siirrettyä osakeluettelon ylläpidon, jokainen osakkeenomistaja voi hakea omistusoikeutensa rekisteröintiä ja paperisten osakekirjojen mitätöintiä.

Asunto-osakeyhtiössä, jossa on sähköinen osakeluettelo, on uuden osakkeenomistajan haettava omistuksen rekisteröintiä ja kaikkien paperisten osakekirjojen mitätöintiä kahden kuukauden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta, tai uuden asunnon tapauksessa kahden kuukauden kuluessa omistuksen siirtymisestä. Joka tapauksessa osakkeenomistajan on haettava omistuksen rekisteröintiä 10 vuoden kuluessa siitä, kun yhtiön osakeluettelon ylläpito on siirretty, jotta tämän oikeus osallistua yhtiökokouksiin säilyisi. Mikäli osakekirjan tai -kirjojen tiedot vastaavat sähköisen osakeluettelon tietoja, omistusoikeus rekisteröidään suoraan. Muutoin osakkeenomistajan on toimitettava muu selvitys omistusoikeudestaan, mikä käytännössä tarkoittaa hallituksen allekirjoittamaa asiakirjaa, jossa asunto-osakeyhtiö vahvistaa osakkeen omistuksen. Omistusoikeuden rekisteröinnin ja paperisten osakekirjojen mitätöinnin jälkeen uuden osakkeenomistajan tulee kaikissa myöhemmissä osakkeiden luovutuksissa hakea omistuksensa rekisteröintiä. Rekisteröinnin edellytyksenä on rekisteriin merkityn osakkeenomistajan suostumus tai muu selvitys saannosta.

Toistaiseksi osakeluetteloiden ylläpidon siirtoa ja osakkeenomistuksen rekisteröintiä koskevia hakemuksia käsittelee MML, joka ylläpitää uutta sähköistä huoneistotietojärjestelmää. Kehitteillä on sähköinen rajapintapalvelu, joka on erityisesti suunniteltu siirtoa varten, ja sen on tarkoitus korvata yllä mainittu rekisteröintiprosessi vuoden 2020 aikana. Hakemusten määrän ennustetaan olevan aluksi suuri ja siksi suositellaan sähköisen rajapintapalvelun käyttöönoton odottamista ennen siirron hakemista.

Digitalisaatio poistaa kirjalliset panttikirjat vuodenvaihteessa

Samaan aikaan kirjallisten panttikirjojen digitalisaatioprosessi on edennyt sen viimeiseen vaiheeseen, ja kirjalliset panttikirjat on pian täysin korvattu niiden sähköisillä vastineilla. Viime vuosien aikana on tapahtunut siirtyminen sähköisten panttikirjojen käyttöön. Tämä tarkoittaa, että sen jälkeen, kun kiinnitys ja pantinhaltija on rekisteröity lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, todisteeksi kiinnityksestä ei anneta kirjallista panttikirjaa, vaan vain MML:n päätös kiinnityksen vahvistamisesta. Sähköistä panttikirjaa ei voida luovuttaa fyysisesti, vaan kaikki luovutukset tulee tehdä joko MML:n ylläpitämän sähköisen palvelun kautta, tai tekemällä hakemuksen MML:lle. Tämä tulee ottaa huomioon kiinteistökaupoissa ja niitä koskevien asiakirjojen laadinnoissa eli panttikirjojen siirto tulee joko tehdä suoraan sähköisesti tai allekirjoittamalla ja toimittamalla pantin siirtämistä koskevat hakemukset täytäntöönpanotoimenpiteenä.

MML on 1. kesäkuuta 2017 lähtien antanut ainoastaan sähköisiä panttikirjoja ja 1. tammikuuta 2020 alkaen kirjallisia panttikirjoja ei voi enää käyttää velan vakuutena. Tämä koskee sekä uutta velkaa että jo olemassaolevaa velkaa. Koska kirjallisia panttikirjoja on edelleen kohtalaisen paljon, käytännössä on hyvin todennäköistä, että vuodenvaihteen lähestyessä MML vastaanottaa suuren määrän siirtohakemuksia, jolloin käsittelyajat voivat olla normaalia pidempiä.

Ottaen huomioon, että kiinteistöoikeus perinteisesti on luonteeltaan suhteellisen staattista ja lainsäädäntöä tyypillisesti muutetaan hitaasti ja vähitellen, nämä sähköiset järjestelmät on otettu käyttöön melko nopeasti. Samaan aikaan sähköiset järjestelmät sopivat hyvin Suomen kiinteistöoikeuteen, jossa jo ennalta on yksityiskohtaisia, hyvin ylläpidettyjä ja luotettavia rekistereitä, ja siten digitalisaatiolle on epäilemättä vielä tilaa tällä alalla.

*

HPP seuraa aktiivisesti kiinteistömarkkinoiden muutosta ja näin toimimalla tarjoaa asiakkailleen ajantasaisimpaan tietoon perustuvaa neuvontaa sekä tuo esille tulevaisuuden mukanaan tuomia mahdollisuuksia kiinteistösektorilla toimiville asiakkailleen.

*

Tämä artikkeli on toinen osa HPP:n Älykäs kiinteistö -artikkelisarjaa, jossa HPP:n kiinteistötiimin jäsenet jakavat ajatuksiaan kiinteistömarkkinan muutoksesta. Osakas Leif Laitinen, Senior Associate Minna Juhola ja Associate Trainee Johanna Heinonen kertovat artikkelisarjan seuraavassa julkaisussa tarkemmin sähköautojen latauspisteiden sääntelystä.

Leif Laitinen
Osakas

Oskari Kemppinen
Associate

07.11.2019

Tuulivoimaloiden rakennusluvat lainsäädännön ja hankekehityksen realiteettien ristipaineessa

Korkein hallinto-oikeus otti tuoreissa vuosikirjapäätöksissään KHO 2019:125 ja KHO 2019:126 kantaa tuulivoimaloista rakennuslupahakemuksessa vaadittaviin tietoihin ja kaavamääräyksen edellyttämien selvitysten esittämiseen.

Päätöksen KHO 2019:125 mukaan tuulivoimalan rakennuslupahakemus tuli hylätä, kun taas päätöksessä KHO 2019:126 katsottiin, että rakennuslupa tuli myöntää.

HPP:n asiantuntijoiden oikeustapauskommentti on julkaistu lyhyesti tuoreessa Tuulivoima-lehdessä sekä kattavampi kirjoitus verkkojulkaisussa.

Tuulivoimalehti

Verkkojulkaisu

06.11.2019

HPP:n insolvenssitiimi mukana konkurssilain uudistuksessa

HPP:n insolvenssitiimin Sami Uoti ja Jasmin Villanen ovat  kirjoittaneet konkurssilain uudistusta koskevan artikkelin juuri julkaistuun Suomen Asianajajaliiton aikakausijulkaisu Defensoriin.

Konkurssilain (120/2004) tarkastaminen osoittautui tarpeelliseksi sen oltua voimassa noin 14 vuotta. Oikeusministeriö nimitti työryhmän arvioimaan konkurssilain yleisiä muutostarpeita ja ympäristövastuita konkurssissa.

HPP:n asiantuntijat ovat vahvasti edustettuina insolvenssimenettelyn kehittämishankkeissa Suomessa. Tällä hetkellä muun muassa konkurssiasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana ja jäseninä eri kansainvälisissä insolvenssijärjestöissä. HPP on Suo­men joh­ta­via insolvenssioi­keu­del­li­sten palvelujen ­tar­joa­ja.

Defensor Legis 2019/5, Konkurssilain uudistus 2019

01.11.2019

KHO on antanut lähiaikoina useita selkeyttäviä ja linjaavia ratkaisuja osakkeiden luovutuksen yhteydessä varainsiirtoveron perusteeseen sisällytettävistä eristä

Varainsiirtoverolain mukaan kauppahinnan lisäksi varainsiirtoveron perusteeseen luetaan myös luovutuksensaajan muulle kuin luovuttajalle tekemä suoritus, joka on luovutussopimuksen ehtona, samoin kuin suoritusvelvoite, josta luovutuksensaaja on luovutussopimuksen ehtojen mukaan ottanut vastattavakseen luovuttajalle tai muulle taholle, jos suoritus tai suoritusvelvoite tulee luovuttajan hyväksi.
Varainsiirtoverolain mukaan luovutettaessa asunto-osakeyhtiön, keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön tai ns. tavallisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeita varainsiirtoveron perusteeseen luetaan osakkeisiin luovutushetkellä kohdistuva yhtiölainaosuus, joka osakkaalla on silloin oikeus tai velvollisuus maksaa yhtiölle.

KHO:2019:135

Kyseisessä tapauksessa kohdeyhtiön perimä yhtiövastike oli jakautunut hoito- ja pääomavastikkeeseen. Kohdeyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan pääomavastikkeella oli katettu kiinteistön hankinnan rahoittamiseksi tarkoitetun lainan lyhennykset, korot ja muut lainasta aiheutuvat menot. Kohdeyhtiön osakkeiden myyjä oli maksanut kohdeyhtiölle pääomavastiketta, jolla oli katettu pankilta olleen lainan korko- ja muita rahoituskuluja. Pankin kohdeyhtiölle antama laina katsottiin olevan varainsiirtoverolaissa tarkoitettua yhtiölainaa.
KHO:n mukaan se, että kohdeyhtiö oli perinyt ja sen ainoa osakkeenomistaja oli maksanut erillistä pääomavastiketta kyseiseen yhtiölainaan kohdistuvien rahoituskulujen kattamiseksi, riitti siihen, että yhtiölainaosuus voitiin sisällyttää varainsiirtoveron perusteeseen, vaikka nimenomaista päätöstä yhtiölainan kohdistamiseksi osakkeisiin ei oltu tehty.

KHO:2019:136

KHO katsoi antamassaan ratkaisussa, että puheena olevassa tapauksessa niin kutsutun tavallisen kiinteistöosakeyhtiön yhtiöjärjestys ei sisältänyt määräyksiä, jonka mukaan osakkeenomistajat maksaisivat yhtiön menojen kattamiseksi yhtiövastiketta. Asiassa ei ollut myöskään esitetty mitään osakassopimusta tai muuta sopimusta tai päätöstä, jolla kohdeyhtiön osakkeenomistaja olisi velvoittautunut maksamaan kohdeyhtiölle yhtiövastikkeen kaltaisia eriä pankin myöntämän lainan hoitamiseksi.
Koska kysymyksessä ei ollut varainsiirtoverolaissa tarkoitettu yhtiölaina, pääomasijoitusta, jonka ostaja oli kaupan yhteydessä tehnyt kohdeyhtiöön lainan maksamiseksi, ei voitu lukea varainsiirtoveron perusteeseen.

KHO:2019:121

Tapauksessa oli kyse siitä, että ostaja oli kohdeyhtiön osakkeiden oston yhteydessä ostanut osakkeiden myyjiltä myös näiden kohdeyhtiöltä olevat saatavat. KHO katsoi ratkaisussaan, etteivät osakaslainat olleet sellaisia arvopapereita, jotka ovat varainsiirtoveron kohteena. KHO:n mukaan kohdeyhtiö oli jäänyt yksin vastuuseen suoritusvelvoitteiden täyttämisestä ja kysymys oli vain velkojan vaihtumisena. KHO:n mukaan saatavien ostamista ei voitu pitää suoritusvelvoitteen vastattavaksi ottamisena, eikä varainsiirtoveroa tullut suorittaa siltä osin kuin kauppahinta kohdistui osakaslainasaataviin.

KHO:2019:122

Ratkaisu koski tilannetta, jossa myyjä oli tehnyt kohdeyhtiön kanssa urakkasopimuksen, jossa myyjä oli sitoutunut suorittamaan kohdeyhtiön uudisrakennuksen rakennustyöt. Myyjä oli myös tehnyt pankin kanssa sopimuksen urakkasaamisten rahoittamisesta. KHO:n mukaan ostajan ja kohdeyhtiön sitoutumista vastaamaan omistusoikeuden siirtymisen jälkeisistä urakkamaksuista ei voitu pitää sellaisena velkana, joka olisi tullut sisällyttää varainsiirtoveron perusteeseen, koska urakkahintavelan syntyminen edellytti urakoitsijana toimivan myyjän myöhempää vastasuoritusta.

Palautushakemusten tekemistä tulee harkita

KHO:n ratkaisut selkeyttävät ja muuttavat osakkeiden luovutuksen yhteydessä maksettujen erien varainsiirtoverokohtelua. Ratkaisut avaavat uusia mahdollisuuksia tulevien yritysjärjestelyjen suunnittelussa.

HPP avustaa mielellään myös mahdollisten varainsiirtoveron palautushakemusten edellytysten arvioinnissa jo toteutetuissa järjestelyissä. Vuonna 2014 maksetuista varainsiirtoveroista palautushakemus on tehtävä viimeistään 31.12.2019.

 

Marko Koski
Senior Advisor

17.10.2019

Älykkään kiinteistön juridiikka

Mistä “älykkään kiinteistön juridiikassa” on kyse?

Kiinteistömarkkinoita ja niihin liittyvää sääntelykokonaisuutta on perinteisesti pidetty melko vakaana sektorina – taloudellisesti jopa turvasatamana – jonka rakenteellinen muutos on ollut hidasta. Viimeaikaiset megatrendit, kuten arkielämän digitalisaation lisääntyminen ja palvelumarkkinoiden muuttuminen tuovat kuitenkin mukanaan mielenkiintoisia muutoksia myös kiinteistömarkkinoille. Nämä muutokset luovat liiketoimintamahdollisuuksia kaikille sektorin osapuolille, mukaan lukien sijoittajille, urakoitsijoille ja kiinteistökehittäjille.

Kiinteistöjä, rakentamista ja rakennuksia koskevan sääntelyn keskittyessä perinteisesti vastuukysymyksiin, maankäyttöön, turvallisuuteen, omistajuuteen ja käyttöä koskeviin kysymyksiin, uusi lähestymistapa rakentamisen ja kiinteistönhallinnan sääntelyyn on jo havaittavissa. Älykkään kiinteistön juridiikka voidaan yksinkertaistetusti nähdä nopeasti kehittyvänä sääntelyn kokonaisuutena, jonka tarkoituksena on entistä älykkäämmin edistää nykyistä ja tulevaa rakentamista sekä kiinteistöjen käyttöä, kestävyysnäkökulmaa unohtamatta.

Digitalisaatio ja sääntely

Digitalisaatio on jo nyt muuttanut jokapäiväistä elämäämme. Hyvä esimerkki tästä on sähköajoneuvot. Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan sähköajoneuvojen latausvalmiuksia ja latauspisteitä koskevaa lakiehdotusta, jolla saatettaisiin voimaan EU:n energiatehokkuusdirektiivi (2018/844/EU). Asunnonomistajien ostaessa sähköajoneuvoja niitä halutaan ladata myös kotona. Asunto-osakeyhtiöiden täytyy tällöin puolestaan arvioida tarvittavien latauspisteiden määrä, tehokkaimmat ja turvallisimmat tekniset vaihtoehdot sekä vaikutukset kiinteistön energiatehokkuuteen.

Mielenkiintoinen kysymys on myös kulujen kohdistuminen – kuka on vastuussa teknologian päivittämisen kustannuksista? Tulisiko latauspisteiden hankkimisen olla asuinrakennuksen palveluista vastaavan asunto-osakeyhtiön vai yksittäisen osakkeenomistajan vastuulla? Jos useampi itsenäinen asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja on valmis ostamaan ja kustantamaan tarvittavat latauspisteet, tulisiko heidän saada suostumus myös muilta taloyhtiön osakkailta? Ostaja voi harkita myös avustuksen hakemista, sillä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on myöntänyt vuodesta 2018 lähtien rahoitustukea asunto-osakeyhtiöille sähköautojen latauspisteiden edellyttämiin kiinteistöjen sähköjärjestelmien muutoksiin. Hallituksen vuoden 2020 budjettiehdotuksessa avustusten määrä kolminkertaistettiin, mikä osoittaa, että älykkäiden kiinteistöjen kehittäminen on saanut tukea korkeimmalta tasolta asti.

Yksi esimerkki on myös panttikirjojen sähköistäminen. Marraskuusta 2013 alkaen kiinteistökiinnitystä on voinut hakea kirjallisen panttikirjan lisäksi sähköisellä panttikirjalla. Maakaaren (540/1995) sääntelyuudistus mahdollisti paperisten panttikirjojen digitalisoinnin ja vuoden 2017 kesäkuusta lähtien panttikirjat on myönnetty ainoastaan sähköisessä muodossa.

Vuoden 2019 loppuun mennessä kaikki paperimuodossa olevat panttikirjat tulee muuntaa sähköiseen muotoon, sillä vuoden 2020 alusta tehokas kiinteistöpanttioikeus tulee perustaa sähköistä panttikirjaa käyttämällä. Toisin sanoen, paperisia panttikirjoja voidaan käyttää tehokkaan kiinteistöpanttioikeuden perustamiseen enää vuoden 2019 loppuun asti.

Osana kehitystä vuoden 2019 alussa voimaantullut laki huoneistotietojärjestelmästä (1328/2018) edellyttää, että uudet asunto-osakeyhtiöt ja asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) soveltamisalaan kuuluvat keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt perustetaan sähköisesti Maanmittauslaitoksen ylläpitämään sähköiseen huoneistotietojärjestelmään. Aiemmin perustettujen yhtiöiden on vastaavasti siirrettävä osakeluetteloiden ylläpito Maanmittauslaitokselle 31.12.2022 mennessä.

Myös maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) kokonaisuudistus on käynnissä. Uusi hallitusohjelma linjasi muutoksen päätavoitteet, joista yksi on rakentamisen ja maankäytön digitalisaation kehittäminen. Valtakunnallinen rakennetun ympäristön digitaalinen rekisteri ja tietoalusta on tähän liittyen jo suunnitteilla.

Edellä on esitetty vain muutama esimerkki kiinteistösektorin digitalisaation tuomista sääntelymuutoksista. Digitalisaatio on tärkeä tekijä tulevaisuuden kiinteistöalan kehityksessä ja se tuo merkittäviä muutoksia kiinteistöalaan, alalla tehtävään liiketoimintaan ja sen sääntely-ympäristöön.

Tulevaisuuden tilankäyttö – SpaaS ja LaaS

Monen tunnetun yrityksen liiketoiminta perustuu erilaisten alustojen hyödyntämiseen. Esimerkiksi Airbnb on onnistuneesti distruptoinut turismi- ja hotellimarkkinoita mahdollistaen kiinteän omaisuuden tehokkaamman hyödyntämisen, mikä on luonut uudenlaiset palvelumarkkinat yksityisasunnoille.

Toisena esimerkkinä voidaan mainita jaettu tilankäyttö. Tila palveluna (Space-as-a-service, SpaaS) on liiketoimintamalli, jonka myötä liiketiloja voidaan käyttää hyödyksi täysin uudella tavalla ja uudesta näkökulmasta. SpaaS-liiketoiminnan kehitystä ovat vauhdittaneet sekä uudet teknologiat että myös muuttuneet työskentely- ja elämäntavat ja asenteet. Perinteisestä vuokraustoiminnasta poiketen, SpaaS-yhtiöt tarjoavat usein joustavampia ja lyhytaikaisempia tilankäyttövaihtoehtoja. Palvelu mahdollistaa esimerkiksi yksittäisen työpöydän vuokrauksen pariksi kuukaudeksi tai vaikkapa suljetun toimistotilan vuokrauksen viiden hengen tiimille pidemmäksi ajaksi. Tämä on jo nyt muuttanut sijoittajien ja kaupallisen vuokranantajien suhtautumista esimerkiksi vuokraehtoihin, rakennusratkaisuihin ja tilojen monipuolisempaan käyttöön. Kaupallisen vuokraustoiminnan harjoittajien rooli tuleekin monessa tapauksessa muuttumaan pelkästä vuokranperijästä vuokralaiselle lisäarvoa tuottavaksi palveluntarjoajaksi.

SpaaS:n kaltainen ilmiö on asuminen palveluna (Living-as-a-service, LaaS), jossa asiakkaat maksavat kiinteää kuukausimaksua vuokrasta, perushyödykkeistä sekä mahdollisista palveluista. Erona ja parannuksena perinteiseen asunnonvuokraukseen kuukausimaksu voi kattaa kaikkea kalusteista erilaisiin palveluihin kuten siivouspalvelut, vartiopalvelut ja tietoliikenneyhteydet. Käytännössä LaaS tarkoittaa usein kommuunityyppistä yhteiseloa, jossa useat vuokralaiset jakavat yhdessä talon tai suuren asunnon sekä siihen liittyvät palvelut.

SpaaS- ja LaaS-sopimuksissa on kolme osapuolta: rakennuksen tai tilojen omistaja, liiketoiminnanharjoittaja ja vuokralainen. Kuten kokemukset Airbnb:stä osoittavat, uudet liiketoimintamallit saattavat olla oikeudellisesta näkökulmasta haastavia. Nykyinen sääntely-ympäristö ei välttämättä ole enää ajantasainen, ja esimerkiksi laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995) ja laki liikehuoneiston vuokrauksesta (482/1995) eivät kaikilta osin kykene vastaamaan uusien liiketoimintamallien asettamia vaatimuksia, mitä tulee vastuunjakoon ja tarkoituksenmukaisimman sopimusmenettelyn valitsemiseen.

Kohti kestävämpää rakentamista

EU:ssa noin 40% energiankulutuksesta ja 36% hiilidioksidipäästöistä aiheutuu rakennuksista tehden niistä suurimman energiankuluttajan Euroopassa. Energiatehokkuus ja kestävät rakennusratkaisut ovat siten luonnollisestikin tärkeä osa kiinteistösektorin kehittämistä tulevaisuudessa.

EU:ssa on säädetty useita energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä direktiivejä. Yksi niiden mukana tulevista uusista vaatimuksista on, että kaikkien uusien rakennusten tulisi olla lähes nollaenergiarakennuksia vuoden 2020 loppuun mennessä. Nollaenergiarakennukset ovat hyvin energiatehokkaita ja niiden tarvitsema vähäinen energiatarve tulisi puolestaan kattaa suurelta osin hyödyntämällä uusiutuvaa energiaa.

Suomen ympäristöministeriön tavoitteena on sisällyttää rakentamisen hiilijalanjälki osaksi rakentamismääräyksiä vuoteen 2025 mennessä.  Samaan aikaan ja osana valmistautumista tähän muutokseen kestävien ratkaisujen toimeenpano kiinteistösektorilla on lisääntynyt ja tulee merkittävästi lisääntymään myös jatkossa.

Samaan aikaan energiantuotanto muuttuu ja yksityistaloudet muuttuvat energiantuottajaksi ja aktiivisiksi toimijoiksi osaksi energiajärjestelmän kokonaisuutta. Aurinkoenergia ja energianvarastointijärjestelmät herättävät kasvavassa määrin kiinnostusta, koska ne lisäävät sekä energiaomavaraisuutta että kiinteistöjen arvoa. Tällöin myös useat oikeudelliset seikat liittyen asuinrakennuksiin ja kotitalouksiin kohdistuvaan päätöksentekoon, lupiin, energian myyntiin, palveluiden tarjoamiseen ja sopimusperusteisiin vastuisiin, on otettava huomioon ja niiden yhdenmukaisuus lainsäädännön kanssa varmistettava.

*

HPP seuraa aktiivisesti kiinteistömarkkinoiden muutosta ja näin toimimalla tarjoaa asiakkailleen ajantasaisimpaan tietoon perustuvaa neuvontaa sekä tuo esille tulevaisuuden mukanaan tuomia mahdollisuuksia kiinteistösektorilla toimiville asiakkailleen.

*

Tämä artikkeli on ensimmäinen osa HPP:n Älykäs kiinteistö -artikkelisarjaa, jossa HPP:n kiinteistötiimin jäsenet jakavat ajatuksiaan kiinteistömarkkinan muutoksesta. Osakas Leif Laitinen ja Associate Oskari Kemppinen kertovat artikkelisarjan seuraavassa julkaisussa tarkemmin sähköisestä huoneistotietojärjestelmästä sekä sähköisistä panttikirjoista.

 

Leif Laitinen­
Osakas

Minna Juhola
Senior Associate

Johanna Heinonen
Associate Trainee

 

17.10.2019

ECN+-direktiivi ja sen merkitys yritysten toimintaan toimialajärjestöissä

Euroopan unionin neuvosto on hyväksynyt joulukuussa 2018 ehdotuksen ECN+-direktiiviksi, joka lisää EU:n jäsenmaiden kilpailuviranomaisten toimivaltaa. Kyseinen direktiivi antaa muun muassa kansallisille kilpailuviranomaisille mahdollisuuden muuttaa toimialajärjestöille kilpailurikkomuksista määrättävien sakkojen laskentatapaa, jonka seurauksena järjestöille ja niiden jäsenyrityksille määrättävät sakot voivat jatkossa olla määrältään aiempaa korkeampia. Direktiivi lisää siten riskiä EU:n jäsenmaissa toimivien toimialajärjestöjen ja niiden jäsenyritysten nykyistä suuremmista kilpailuoikeudellisista sakkoseuraamuksista. Direktiivin täytäntöönpano tulee tehdä jäsenmaissa 4.2.2021 mennessä.

ECN+-direktiivi lisää toimialajärjestöjen ja niiden jäsenyritysten oikeudellisia vastuita ja koventaa seuraamuksia toimialajärjestön puitteissa tehdyistä kilpailurikkomuksista. Tähän saakka kilpailurikkomuksista määrättävän sakon määrä on laskettu pelkästään toimialajärjestön oman liikevaihdon perusteella, mutta jatkossa myös toimialajärjestön jäsenyritysten liikevaihto voidaan ottaa huomioon sakkoa määrättäessä. Tämän lisäksi ECN+-direktiivi antaa kansallisille kilpailuviranomaisille oikeuden vaatia alun perin toimialajärjestölle määrätyn sakon maksamista miltä tahansa kyseisen järjestön päätöksentekoelimeen kuuluvalta jäsenyritykseltä, jos sakkoa ei saada perittyä täysimääräisesti kyseiseltä toimialajärjestöltä. Näin ollen mahdollinen toimialajärjestöille määrättävien sakkojen määrä sekä toimialajärjestöihin kuuluvien jäsenyrityksien vastuu sakoista kasvaa huomattavasti aikaisemmasta käytännöstä.

Sakkojen laskentatapaa koskevaa uudistustarvetta on perusteltu sillä, että toimialajärjestöillä ei ole omaa tahtoa, vaan ne ajavat jäsenyritystensä intressejä ja toteuttavat näiden tahtoa. Toimialajärjestöjen jäsenyritysten on myös usein katsottu hyötyneen järjestön puitteissa tapahtuneesta kilpailurikkomuksesta, toisin kuin kyseinen toimialajärjestö. Tässä mielessä pelkän toimialajärjestön oman liikevaihdon perusteella määritettyä sakkotasoa on pidetty järjestön puitteissa tapahtuvasta kilpailurikkomuksesta saavutettuun hyötyyn nähden liian matalana ja sen kilpailurikkomuksia ennaltaehkäisevää vaikutusta vähäisenä. ECN+-direktiivin aiheuttamista muutoksista johtuen EU:ssa yrityskauppojen suunnitteluun liittyvissä selvityksissä on jatkossa syytä kiinnittää entistä tarkemmin huomiota yrityskauppojen kohteena olevien yritysten toimialajärjestötoimintaan liittyviin mahdollisiin kilpailuoikeudellisiin riskeihin.

ECN+-direktiivin pohjimmainen tarkoitus on varmistaa EU:n kilpailuoikeuden tehokas täytäntöönpano kansallisella tasolla. ECN+-direktiivin aiheuttamien muutosten myötä on kilpailulainsäädännön huomioiminen entistäkin tärkeämpää toimialajärjestöille ja niiden jäsenyrityksille. Kyseisten toimijoiden tulee kilpailuoikeudellisten riskien minimoimiseksi kiinnittää jatkossa tarkempaa huomiota siihen, että niiden toiminta täyttää kilpailulainsäädännön vaatimukset.

 

Tatu Kärhä
Associate

Emmi Tunturi
Associate Trainee

06.09.2019

HPP:n energiatiimi kirjoitti Chambersin uuden energiaoppaan Suomi-osion

Andrew Cot­ton, Lau­ra Lei­no ja Suvi Kurki-Suonio HPP:n energiatiimistä ovat yh­des­sä kir­joit­ta­neet Suo­mea koskevan osion juu­ri il­mes­ty­nee­seen Cham­bers Al­ter­na­ti­ve Ener­gy & Power Gui­de 2019 -op­paa­seen.

Opas kat­taa ku­vauk­sen uusim­mas­ta an­ne­tus­ta sään­te­lys­tä eri ener­gia­sek­to­rien nä­kö­kul­mis­ta Suo­mes­sa ja tu­lee ole­maan hyö­dyl­li­nen ener­gia­teol­li­suu­den asian­tun­ti­joil­le, si­joit­ta­jil­le sekä ulkomaisille la­ki­mie­hil­le heidän avustaessa asiakkaitaan Suomen energiamarkkinoille kohdistuvissa projekteissa ja sijoituksissa.

HPP:n ener­gia­tii­mi on yksi joh­ta­vis­ta ener­gia­tii­meis­tä Suo­men oi­keu­del­lis­ten pal­ve­lu­jen mark­ki­noil­la. Oikeudellisten palvelujen tarjoajia maailmanlaajuisesti luokitteleva Chambers on asettanut HPP:n asiantuntijat Tier 1 -kategoriaan joka vuosi ”Ener­gy & Na­tu­ral Re­sources” -ka­te­go­rias­sa.

Cham­bers Al­ter­na­ti­ve Ener­gy & Power Gui­de 2019

03.09.2019

Kuntien kuljetuspalveluita voitaisiin edistää uusia digitaalisia toimintamalleja hyödyntäen

FCG Smart Transportationin toimitusjohtaja Heikki Rajasalo ja HPP:n senior advisor Vesa Silaskivi kirjoittivat Kauppalehden mielipidekirjoituksen älykkään liikenteen ratkaisujen hyödyntämisestä julkisissa kuljetuspalveluissa.

Kauppalehden artikkeli

28.08.2019

Asianajajat Outi Iso-Markku ja Jesse Viljanen Asianajajaliiton 100 oikeusvaikuttajaa -listalle

Suomen Asianajajaliitto on nimennyt juhlavuotensa kunniaksi asianajajien joukosta 100 oikeusvaikuttajaa viidessä eri kategoriassa. Outi Iso-Markku ja Jesse Viljanen valittiin oikeusvaikuttajiksi Nuori asianajaja -kategoriassa. Tässä kategoriassa tunnustusta saivat nuoret asianajajat, jotka vievät raikkaasti eteenpäin alan tärkeitä arvoja.

100 oikeusvaikuttajaa -kampanjalla asianajajaliitto haluaa 100-vuotisjuhlavuonnaan nostaa esiin asianajajien tekemää tärkeää, usein julkisuudelta piiloon jäävää oikeuspoliittista työtä tasa-arvoisemman yhteiskunnan eteen. Asianajajaliitto julkaisi sadan oikeusvaikuttajan nimet perjantaina 23.8.2019.

100 oikeusvaikuttajaa

 

 

13.08.2019

Hankintajuristin määräaikainen sijaisuus 30.11.2020 asti

HPP Asianajotoimisto Oy on yksi maan johtavista asianajotoimistoista. Palveluksessamme on tällä hetkellä 75 juristia ja koko henkilökuntamme määrä on yli 125. Osaamisemme on luokiteltu korkeimmalle tasolle useissa kansainvälisissä vertailuissa, kuten Chambers & Partners, Legal500 ja Best Lawyers. Vuonna 2018 liikevaihtomme oli yli 19 miljoonaa euroa.

Haemme kokenutta hankintajuristia määräaikaiseen työsuhteeseen 30.11.2020 asti. Työtehtävät liittyvät muun muassa laajoihin IT-hankintojen kilpailutuksiin ja sopimusoikeudelliseen valmisteluun sekä oikeusprosessien hoitamiseen. Arvostamme laajaa hankintaoikeudellista tietämystä ja käytännön kokemusta sekä EU-oikeuden osaamista.

Tehtävässä menestyminen edellyttää kykyä ja kiinnostusta itsenäiseen työskentelyyn sekä sujuvaa kirjallista ja suullista ilmaisua suomeksi ja englanniksi. Arvostamme positiivista, ratkaisuhakuista palvelu- ja työskentelyasennetta. Meillä pääset työskentelemään haastavissa ja monipuolisissa projekteissa sekä kehittymään mutkattomassa työyhteisössä, jossa ihmiset jakavat osaamistaan.

Hae tehtävään viimeistään 1.9.2019 tallentamalla järjestelmäämme hakemuksesi palkkatoiveineen ja CV.

Tehtävää koskeviin tiedusteluihin vastaa osakas Pekka Raatikainen p. +358 40 751 9457 keskiviikkona 21.8. klo 15-16 ja torstaina 29.8. klo 15-16.

Lisätietoa teknologiaryhmämme palveluista https://www.hpp.fi/palvelut/teknologia/

sekä viimeaikaisista toimeksiannoistamme ja avoimista työpaikoista https://www.hpp.fi/ajankohtaista/

01.08.2019

Haemme Associate, Legal ja Junior Trainee -ohjelmiin harjoittelijoita keväälle 2020

Associate, Legal ja Junior Trainee -ohjelmat

Associate Trainee

Etsimme opintojen loppuvaiheessa olevia Associate Trainee -harjoittelijoita tammikuussa ja toukokuussa 2020 alkaville harjoittelujaksoille. Harjoittelujakso kestää neljä kuukautta, jonka aikana työskentely on kokopäiväistä.

Pääset tekemään laaja-alaisesti avustavan juristin tehtäviä työskennellen kiinnostuksesi mukaan tiiviissä yhteistyössä eri tiimeissämme; M&A, ympäristö, teknologia, kilpailu, insolvenssi tai riidanratkaisu. Tehtäviisi kuuluvat muun muassa oikeudelliset selvitystyöt, tiedonhaut, sekä erilaisten asiakirjojen laatiminen.

Meillä pääset osaksi dynaamista ja mutkatonta HPP:n porukkaa sekä kehittämään osaamistasi haasteellisten työtehtävien kautta. Tarjoamme mahdollisuutta päästä työskentelemään myös ydintiimisi ulkopuolella ja laajentamaan kokemustasi myös muutamalta muulta liikejuridiikan osa-alueelta.

Haussa mukana olevat harjoittelujaksot:

  • Tammikuu 2020 (hakuaika päät­ty­y 1.9.2019)
  • Toukokuu 2020 (hakuaika päättyy 31.12.2019)

Jos kiinnostuit tehtävistä, täytä hakulomake tästä.

  • valitse Associate Trainee -harjoittelun tiimi
  • liitä mukaan englanninkielinen hakemus, CV ja opintosuoritusote yhtenä liitetiedostona

Legal Trainee

Olet opin­nois­sa­si yl­tä­nyt jo yli puo­len vä­lin ja pys­tyt avus­ta­maan ju­ris­te­ja eri­lai­sis­sa oi­keus­in­for­ma­tii­kan teh­tä­vis­sä, asia­kir­jo­jen laa­ti­mi­ses­sa ja oi­keu­del­li­sis­sa kään­nök­sis­sä. Osa-ai­kai­sel­la har­joit­te­lu­jak­sol­la työs­ken­te­let noin 2–3 päi­vää vii­kos­sa. Har­joit­te­lu­jak­sot kes­tä­vät kes­ki­mää­rin yh­den vuo­den, mut­ta jak­son pi­tuus vaih­te­lee ja on jous­ta­vas­ti so­vit­ta­vis­sa 4–18 kuu­kau­den pi­tui­sek­si.

Junior Trainee

Täs­sä roo­lis­sa toi­mit ju­ris­tien ja mui­den or­ga­ni­saa­tion toi­min­to­jen tär­keä­nä tu­ke­na ja mo­nen työ­kii­reen pe­las­ta­ja­na. Työ­päi­vää­si si­säl­tyy eri­lai­sia teh­tä­viä niin ju­ris­teil­ta kuin muul­ta toi­mis­to­hen­ki­lös­töl­tä: monipuolisia toimistotehtäviä, asia­kir­jo­jen toi­mit­ta­mis­ta vi­ran­omai­sil­le sekä esi­mer­kik­si toi­mis­ton vas­taa­no­tos­sa ja ko­kous­jär­jes­te­lyis­sä avus­ta­mis­ta. Työs­ken­te­ly on lu­ku­vuo­den ai­ka­na osa-ai­kais­ta, noin 2-3 päi­vää vii­kos­sa. Har­joit­te­lu­jak­sot kes­tä­vät kes­ki­mää­rin yh­den vuo­den, mut­ta jak­son pi­tuus vaih­te­lee ja on jous­ta­vas­ti so­vit­ta­vis­sa 4–18 kuu­kau­den pi­tui­sek­si.

Haussa mukana olevat harjoittelujaksot:

  • Tammikuu 2020 (hakuaika päät­ty­y 1.9.2019)

Jos kiinnostuit tehtävistä, lähetä hakemuksesi tästä.

  • liitä mukaan englanninkielinen hakemus, CV ja opintosuoritusote yhtenä liitetiedostona

    Käymme hakemuksia läpi koko hakukauden ajan ja valitsemme mahdollisimman tehokkaasti juuri meille sopivat harjoittelijat. Lisätietoja tehtävistä antaa henkilöstökoordinaattori Marjo Laukkanen, e-mail marjo.laukkanen@hpp.fi, p. +358 9 474 2276.

    Lisätietoja harjoitteluohjelmistamme https://www.hpp.fi/ura/harjoittelijaohjelmat/.

    04.07.2019

    Haemme rahoitusjuristia, vastuuta ja sparrausta sopivassa suhteessa tarjolla

    Etsinnässä on Senior Associate tai sellaiseksi haluava, joka on valmis vastaamaan haasteeseen. Ehdottomana vaatimuksena on halu kehittyä ja kehittää ja sujuva englannin kielen taito. Muut asiat hoidamme sitten yhdessä kuntoon.

    HPP Asianajotoimisto Oy on yksi maan johtavista asianajotoimistoista. Palveluksessamme on tällä hetkellä 75 juristia ja koko henkilökuntamme määrä on 130. Vuonna 2018 liikevaihtomme oli yli 19 miljoonaa euroa.

    HPP:n rahoitustiimin toimenkuvaan kuuluu erityisesti velkarahoitus eri muodoissaan, erityisesti kiinteistö- ja projektirahoitus. Lisäksi hoidamme säännöllisesti kasvuyritysten rahoituskierroksia ja toimeksiantoja liittyen rahoitusalan sääntelyyn. Rahoitustiimimme toimii läheisessä yhteydessä sekä kiinteistö-, insolvenssi- että transaktiot ja investoinnit -ryhmän kanssa. Näin toimeksiannot monesti sisältävät myös yrityskauppoihin, kiinteistöihin, rahastoihin ja maksukyvyttömyysmenettelyihin liittyviä elementtejä.

    Haemme nyt rahoitusjuristia kehittymään alan kärkiosaajaksi ja rakentamaan Suomen parasta rahoitusjuridiikan palvelutiimiä.

    Senior Associate -juristina työskentelet vaativissa kotimaan ja kansainvälisissä rahoitusjärjestelyissä. Työroolisi venyy osaamisen mukaan itsenäisestä asiantuntijatyöstä projektien vetämiseen, asiakasyhteyksien hoitamiseen ja markkinointiin sekä juridisesta neuvonannosta aina strategiseen sparraukseen asti. Tehtäväsi painottuu rahoitukseen, mutta tarvittaessa olet täydellä sydämellä mukana transaktio- ja M&A-toimeksiannoissa. Pystymme rakentamaan omien kiinnostustesi pohjalta roolin, jossa nämä osa-alueet yhdistyvät mielekkäällä tavalla.

    Lähtökohtaisesti haussa on henkilö, jolla on 3−5 vuoden työkokemus rahoitusjuridiikasta, mutta kokeneemmillekin räätälöimme mielellämme mielenkiintoisen roolin. Tärkeintä on, että olet jo valmiiksi sisällä rahoitusjuridiikan peruskysymyksissä ja pystyt itsenäisesti laatimaan korkealaatuisia asiakirjoja ja koordinoimaan projekteja. Lisäksi vaadimme, että tulet ihmisten kanssa toimeen, löydät ratkaisuja ongelmien sijaan ja olet valmis sparraamaan nuorempia juristeja. Olet siis tiimipelaaja.

    Partnerimme Antti Rintakoski keskustelee mielellään kanssasi tehtävästä tarkemmin. Tavoitat Antin parhaiten puh. +358 50 344 5606. Jos et saa kiinni, lähetä soittopyyntö antti.rintakoski@hpp.fi.

    Lähetä hakemuksesi ja CV 9.8.2019 mennessä osoitteeseen rekry@hpp.fi. 

    Käsittelemme rekrytointiin liittyviä henkilötietoja oheisen selosteen mukaisesti:

    hpp-tietosuojaseloste-rekrytointirekisteri

    hpp-attorneys-ltds-privacy-notice-recruitment-data-filing-system

    28.05.2019

    Haemme kokouspalveluassistenttia

    HPP Asian­ajo­toi­mis­to Oy on lii­ke­ju­ri­diik­kaan eri­kois­tu­nut asian­ajo­toi­mis­to. Asiakkaitamme ovat alojensa johtavat suomalaiset ja kansainväliset yritykset ja erikoistumisalueisiimme kuuluvat yritys- ja rahoitusjärjestelyt, verot, riidanratkaisu, teknologia ja immateriaalioikeudet, kilpailuoikeus, ympäristö ja kiinteistöt sekä logistiikka. Toimistomme sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa ja viihtyisissä tiloissamme työskentelee yli 130 mukavaa työkaveria. Työskentelykulttuurissamme yhdistyy mutkaton ja rento ilmapiiri huippuosaamiseen.

      Etsimme HPP:lle aurinkoista viiden tähden asiakaspalvelun ammattilaista vakituiseen työsuhteeseen.  Tulet toiminaan aula- ja kokouspalvelutiimin apuna monipuolisissa tehtävissä. Toimit kokousemännän apuna huolehtien esimerkiksi kokoustarjoiluiden tilauksista, kokoustilojen valmistelusta, tarjoilujen esille laitosta ja tekniikasta, sekä vieraiden että tilavarausten vastaanotosta ja asiakaspalvelusta. Tehtäväsi on omalta osaltasi varmistaa erilaisten kokoustilaisuuksien ja sisäisten seminaarien palvelutapahtuma sekä asiakastyytyväisyys. Huolehdit tilojen viihtyvyydestä pitämällä paikat aina edustavana! Tehtäviisi sisältyy myös työskentely toimiston vastaanotossa, jossa tehtäviin kuuluu vieraiden vastaanotto, puhelinvaihteen hoito, kokoushuoneiden varaus ja kalentereiden ylläpito, päivittäinen postin käsittely sekä monet muut toimiston yleiset tehtävät.

        Taustallasi on kokemus monipuolisesta asiakaspalvelusta. Olet luonteeltasi tarkka, joustava ja oma-aloitteinen. Suomen sekä englanninkielen suullinen ja kirjallinen ilmaisusi on erittäin selkeää ja ymmärrettävää, tulet toimeen myös ruotsinkielisissä asiakaspalvelutilanteissa. Etsimme työntekijää kokoaikaiseen ja vakituiseen työsuhteeseen. Työaika on arkisin klo 8:00 – 18:00 välillä. Työ alkaa syyskuun alussa. Työsuhde muodostuu suoraan työntekijän ja HPP Asianajotoimiston välille.

        HPP:n tukitiimissä työskentelet osana mukavaa ja mutkatonta hallinnon porukkaamme.

        Edellytämme sinulta

          • Aurinkoista olemusta, viiden tähden asiakaspalveluhenkisyyttä sekä kykyä ymmärtää asiakkaan tarpeet
          • Joustavuutta työtehtävien suhteen
          • Hyvää paineensietokykyä ja kykyä toimia järjestelmällisesti myös kiireessä
        • Tietotekniset perusvalmiudet, Office-paketin käyttötaito ja AV-osaaminen on etuna
        • Sujuvaa suomen ja englanninkielen taitoa, ruotsi asiakaspalvelutilanteissa

        Tarjoamme sinulle

        • Mielenkiintoisen työn mukavassa työyhteisössä
        • Monipuolisia työtehtäviä
        • Ammattitaitoisen tiimin tuen
        • Perehdytyksen työtehtäviin
        • Mahdollisuuden kehittyä työssä ja saada lisää vastuuta

        Hakuohjeet ja lisätiedot

        Mikäli asiakaspalvelu on lähellä sydäntäsi ja monipuoliset työtehtävät kiinnostavat, lähetä hakemuksesi ripeästi osoitteessa www.staffpoint.fi ja liitä mukaan myös CV:si ja palkkatoiveesi. Valitettavasti emme voi vastaanottaa hakemuksia sähköpostitse.

        Ensimmäinen haastattelukierros tehdään videohaastatteluna, joten pidäthän silmällä sähköpostiasi, johon kutsu mahdolliseen haastatteluun saapuu.

        HAE TYÖPAIKKAA

        Lisätietoa yrityksestä löydät osoitteesta www.hpp.fi

        27.05.2019

        Konkurssilain uudistukset tulevat voimaan 1.7.2019

        Konkurssilain tarkastus on vihdoin vahvistettu eduskunnassa ja uudistukset tulevat voimaan 1.7.2019. HPP:n osakas Sami Uoti toimi työryhmän jäsenenä: ”Olen kiitollinen siitä, että olen päässyt osallistumaan lainmuutoksen valmisteluun työryhmän jäsenenä ja tyytyväinen tekemämme työn lopputulokseen”.

        Edilex säädöskokoelma

         

        22.05.2019

        HPP kirjoitti Chambersin vuoden 2019 kaivostoimintaa koskevan oppaan Suomi-osion

        Osakas Tar­ja Pi­ri­nen HPP:n ym­pä­ris­tö­tii­mis­tä kirjoitti Suo­mea kos­ke­van osion Cham­bers Global Practice Guide Mining 2019 -op­paa­seen.

        Opas kat­taa laajan ku­vauk­sen kaivosoikeuden ja kaivosprojekteja koskevan ympäristöoikeuden sään­te­lys­tä Suo­mes­sa. Opas on hyö­dyl­li­nen kaivosalan asian­tun­ti­joil­le sekä ul­ko­mai­sil­le la­ki­mie­hil­le hei­dän avus­taes­sa asiak­kai­taan kaivosprojekteissa Suo­mes­sa.

        HPP on Suo­men joh­ta­via oikeudellisia pal­ve­lun­tar­joa­jia kaivostoiminnan alalla. Ym­pä­ris­tö­oi­keu­den asian­tun­ti­ja­ryh­mäm­me on yksi Suo­men suu­rim­mis­ta ja sil­lä on eri­tyis­asian­tun­te­mus­ta kai­kis­ta ym­pä­ris­tö­alan ky­sy­myk­sis­tä.

         

        02.05.2019

        Vaikutuksilla väliä, etäisyyksillä ei

        Tuulivoiman meluvaikutuksista on viime vuosina käyty ajoittain vilkastakin keskustelua. Tässä yhteydessä on välillä päässyt hämärtymään, millä perusteilla tuulivoiman sijoittamista suhteessa loma- ja vakituiseen asutukseen tulisi arvioida. Selvää on, että meluvaikutukset tulee selvittää huolellisesti ja ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Sen sijaan hämmennystä on aiheuttanut se, tuleeko tuulivoimaloiden ja asutuksen välille jättää tietty vähimmäisetäisyys.

        HPP:n asiantuntijoiden Laura Leinon ja Minna Juholan yhteiskirjoitus on julkaistu Tuulivoimayhdistyksen Tuulivoima-verkkolehdessä.

        08.04.2019

        Markkinaoikeus määräsi 200.000 euron seuraamusmaksun Paraisten kaupungille laittomasta suorahankinnasta

        EU:n hankintadirektiivit vuodelta 2014 edellyttivät viranomaisen nimittämistä valvomaan hankintalainsäädännön noudattamista. Suomessa tähän tehtävään nimitettiin Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV). KKV on hoitanut valvontatehtäväänsä hyvin aktiivisesti, ja on tähän mennessä ottanut tutkittavakseen 194 julkisia hankintoja koskevaa asiaa.

        KKV keskittyy valvontatoiminnassaan erityisesti (laittomiin) suorahankintoihin. Niiden osalta se voi vaatia markkinaoikeutta mm. julistamaan hankintasopimuksen tehottomaksi sekä laittomaan suorahankintaan syyllistyneen hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksua (enintään 10 prosenttia hankinnan arvosta).

        KKV on tehnyt tähän saakka markkinaoikeudelle viisi esitystä seuraamusmaksun määräämisestä hankintayksikölle. Vaatimukset ovat vaihdelleet pääosin 15.000–25.000 euron välillä. Alla taulukko KKV:n esityksistä.

        KKV:n seuraamusmaksuesitykset markkinaoikeudelle

        Kuten taulukosta ilmenee, markkinaoikeus on toistaiseksi hyväksynyt kaikki KKV:n esitykset, mukaan lukien KKV:n ehdottaman seuraamusmaksun.

        Markkinaoikeus antoi 29.3.2019 Paraisten kaupunkia koskevan ratkaisun. Tapauksessa Paraisten kaupunki oli luovuttanut ruokapalvelutoimintansa liikkeen luovutuksena kuntien ja kuntayhtymien omistamalle Arkea Oy:lle. Samalla kaupunki osti 1.000 kappaletta Arkea Oy:n osakkeita (0,12 % osakekannasta). Kaupungin ja Arkea Oy:n välillä solmittiin ruokapalvelutoiminnan palvelusopimus seitsemän vuoden ajalle ja kahden vuoden optiokaudelle. KKV katsoi esityksessään kaupungin syyllistyneen laittomaan suorahankintaan

        Markkinaoikeuden mukaan Arkea Oy ei ollut Paraisten kaupungin sidosyksikkö, eikä kaupungilla ollut muitakaan perusteita suorahankinnalle

        Markkinaoikeus määräsi 29.3.2019 KKV:n esityksestä Paraisten kaupungille poikkeuksellisen suuren, 200.000 euron, seuraamusmaksun laittomasta suorahankinnasta. Seuraamusmaksu oli näin suuri erityisesti siksi, että hankinnan kokonaisarvo oli noin 20 miljoonaa euroa. Prosentuaalisesti seuraamusmaksu oli kuitenkin vain noin 1 % hankinnan arvosta. Seuraamusmaksun määrään saattoi vaikuttaa myös se, että markkinaoikeus määräsi lisäksi hankintasopimuksen voimassaoloa lyhennettäväksi.

        Markkinaoikeuden ratkaisun keskiössä oli osapuolten välisen järjestelyn sidosyksikköluonteen arviointi. Hankintalaki ei sovellu hankintayksikön sidosyksiköltään tekemään hankintaan. Sidosyksikköasema edellyttää mm. sitä, että omistavat hankintayksiköt käyttävät yhdessä määräysvaltaa sidosyksikköönsä. Yhteinen määräysvalta edellyttää puolestaan mm. sitä, että sidosyksikön toimielimet koostuvat kaikkien hankintayksikköjen edustajista. Tässä tapauksessa Paraisten kaupungin edustajat eivät osallistuneet Arkea Oy:n hallintoelinten toimintaan tai niiden jäsenten valintaan, minkä vuoksi yhteinen määräysvalta puuttui. Näin ollen Arkea Oy ei ollut kaupungin sidosyksikkö ja hankinnan tekeminen yhtiöltä ilman kilpailutusta ei ollut tällä perusteella Paraisten kaupungille sallittua.

        Toissijaisesti tapauksessa arvioitiin myös sitä, oliko kyseessä Paraisten kaupungin esittämällä tavalla sekamuotoinen sopimus, johon ei sovelleta hankintalain säännöksiä. Kaupunki esitti, että järjestelyn ensisijaisena kohteena olisi ollut ruokapalveluhenkilöstön aseman turvaaminen palveluhankinnan sijaan. Markkinaoikeus katsoi kuitenkin, että sopimuskokonaisuuden pääasiallinen tarkoitus on ollut hankintalain soveltamisalaan kuuluva ruokapalvelujen tuottaminen kaupungille.

        Markkinaoikeus arvioi vielä mahdollisten suorahankintaperusteiden käsillä oloa ja katsoi, ettei kaupungilla ollut lainmukaista perustetta suorahankinnalle.

        Paraisten kaupungille määrättiin 200.000 euron seuraamusmaksu ja sopimuskausi lyhennettiin päättymään 7 kuukauden kuluttua markkinaoikeuden päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tämä katsottiin riittäväksi ajaksi, jotta Paraisten kaupunki ehtii järjestää ruokapalvelujen kilpailutuksen.

        Jouni Alanen
        Partner

        Vilma Lumiaho
        Legal Trainee

        02.04.2019

        Liiketoiminnan suojaaminen työelämässä

        Liiketoiminnan suojaaminen työelämässä -seminaari/webinaari YouTube-videointi 2.4.2019

        18.03.2019

        Haemme assistenttia

        HPP Asian­ajo­toi­mis­to Oy on lii­ke­ju­ri­diik­kaan eri­kois­tu­nut asian­ajo­toi­mis­to. Asiakkaitamme ovat alojensa johtavat suomalaiset ja kansainväliset yritykset ja erikoistumisalueisiimme kuuluvat yritys- ja rahoitusjärjestelyt, verot, riidanratkaisu, teknologia ja immateriaalioikeudet, kilpailuoikeus, ympäristö ja kiinteistöt sekä logistiikka. Toimistomme sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa ja viihtyisissä tiloissamme työskentelee yli 130 mukavaa työkaveria. Työskentelykulttuurissamme yhdistyy mutkaton ja rento ilmapiiri huippuosaamiseen.

        Etsimme HPP:lle tehokasta ja luotettavaa assistenttia toimistomme monipuolisiin assistenttitehtäviin. Tehtävässäsi tuet useampaa juristia heidän toimeksiannoissaan huolehtien muun muassa asiakirjojen viimeistelystä, sujuvista kokousjärjestelyistä, tärkeistä määräpäivistä sekä laskutuksesta. Tehtävä on vakituinen. Jos työskentely liikejuridiikan parissa yhdessä Suomen johtavista asianajotoimistoista kiinnostaa, saatat olla etsimämme henkilö.

        Asianajoassistentille tarjoamme

        • monipuolisia ja haasteellisia toimisto- ja asiakaspalvelutehtäviä nimettyjen juristien assistenttina
        • rennon työilmapiirin ja mukavat työkaverit
        • 12 ammattitaitoisen kollegan tiimin, yhteistyön ja tuen
        • kehittymismahdollisuudet kasvavassa asiantuntijaorganisaatiossa.

        Tehtävässä menestymisen varmistaa

        • tarkkuus ja luotettavuus, ennakoiva ja oma-aloitteinen työskentelytapa
        • joustavuus ja organisointikyky
        • positiivinen asenne erilaisia tehtäviä kohtaan, halua kehittyä ja oppia uutta
        • tehtävään sopiva koulutus (esim. tradenomi, merkonomi tai johdon assistentti)
        • MS Office -ohjelmien hallinta
        • hyvä kielitaito (suomi, englanti).

        Tallenna hakemuksesi järjestelmäämme mahdollisimman pian, viimeistään 7.4.2019

        Liitä mukaan hakukirje palkkatoivomuksineen ja CV. Lisätietoja tehtävästä antaa toimistopäällikkö Reea Härö p. 040 825 3817 torstaina 21.3. klo 10:00 – 11:00, maanantaina 25.3. klo 13:30-14:30 ja tiistaina 2.4. klo 13:30 – 14:30. Huomioithan, että täytämme tehtävän heti sopivan osaajan löydyttyä, joten kannattaa hakea jo tänään!

        12.03.2019

        Chambers and Partners rankannut HPP:n jälleen johtavien toimistojen joukkoon

        Alansa johtava Chambers and Partners on tutkinut jälleen asianajotoimistoja ja asianajajia eri puolilla maailmaa. Tutkimustulokset perustuvat sekä asianajotoimistojen että niiden asiakkaiden arvioihin eri toimistoista ja asiantuntijoista.

        Chambers and Partners on valinnut 8 keskeistä osaamisaluettamme suositeltavien palvelujen joukkoon. Lisäksi osakkaat Kari Marttinen energia ja luonnonvarat –kategoriassa ja Kari-Matti Lehti teknologia, media ja telecom -kategoriassa on rankattu maan johtaviksi asiantuntijoiksi omilla osaamisalueillaan. Kaikkiaan 13 toimiston juristia on rankattu suositeltavien asiantuntijoiden joukkoon omilla erikoistumisalueillaan.


        Chambers and Partners suosittelee seuraavia HPP:n palveluja:

        Energia ja luonnonvarat
        Kiinteistöt ja rakentaminen
        Kilpailuoikeus
        Konkurssit ja saneeraukset
        Meri ja kuljetus
        Riidanratkaisu
        Teknologia
        Yritysjärjestelyt


        Asiakkaiden palaute osaamisesta ja palveluidemme tasosta:

        Energia ja luonnonvarat
        ”one of the best law firms in Finland on the energy and natural resources sector”

        Kiinteistöt ja rakentaminen
        ”extremely reliable and flexible”
        ”effectiveness and ability to focus on the major issues”

        Kilpailu
        ”comprehensive skills and ability”

        Meri ja kuljetus
        ”one of the go-to firms in shipping”
        ”pays the necessary attention to the matter”

        Riidanratkaisu
        ”very responsive and co-operative”
        ”ready to go the extra mile”

        Saneeraukset ja konkurssit
        ”They do give value”
        ”They are very strong in insolvency”

        Teknologia ja IP
        ”very efficient work”

        Yritysjärjestelyt
        ”solution-oriented”
        ”high responsiveness”

         

        Chambers and Partners on valinnut kaiken kaikkiaan 13 toimiston juristia suosittelemiensa johtavien asiantuntijoiden joukkoon omilla erikoistumisalueillaan:

        Nora Gahmberg-Hisinger, meri- ja kuljetusoikeus
        ”she knows the industry well, and has a practical understanding of the business”

        Maarika Joutsimo, kilpailuoikeus
        ”very skillful in the important matters”

        Matti Komonen, meri- ja kuljetusoikeus
        ”a good litigator, and very service-minded”
        ”very proactive”

        Kari-Matti Lehti, teknologia
        ”great technical and commercial knowledge”
        ”demonstrating leadership in difficult negotiations”

        Juho Lenni-Taattola, maksukyvyttömyys
        ”He is very experienced as an insolvency lawyer”

        Kari Marttinen, energia ja luonnonvarat
        ”great knowledge of the waste and recycling industry”

        Björn Nykvist, energia ja luonnonvarat

        Tarja Pirinen, energia ja luonnonvarat

        Pekka Raatikainen, teknologia

        Tuomas Saraste, kilpailuoikeus
        ”very good business acumen”
        ”practical and workable solutions”

        Jari Tuomala, kiinteistöt
        ”quick and effective”
        ”comprehensive understanding of the customer’s needs”

        Sami Uoti, riidanratkaisu, maksukyvyttömyys
        ”besides his own expertise, he is willing to take into account the client’s input”
        ”a well-regarded practitioner”

        Marko Wainio, riidanratkaisu
        ”brilliant legal mind”

        HPP kiittää työntekijöitään, asiakkaitaan ja kilpailijoitaan luottamuksesta ja arvostuksesta.

        06.03.2019

        HPP vahvistaa kiinteistöryhmäänsä – Leif Laitinen osakkaaksi

        HPP:llä on ilo ilmoittaa, että se on kutsunut yhtiön osakkaaksi Leif Laitisen 18. maaliskuuta 2019 lukien. Leifin osakkuudella HPP edelleen vahvistaa toimiston asiantuntemusta kiinteistöjärjestelyissä, erityisesti kansainvälistä ulottuvuutta omaavissa järjestelyissä.

        Leifillä on merkittävä kokemus kansallisista ja erityisesti monimutkaisista kansainvälisistä kiinteistöjärjestelyistä, sisältäen kiinteistöportfolio- ja rahastoinvestoinnit sekä sale and lease back -järjestelyt. Hänen muut osaamisalueensa sisältävät M&A- ja pääomasijoituksiin liittyvän neuvon annon. Hän neuvoo asiakkaita myös yleisissä yhtiö- ja sopimusoikeudellisissa sekä kiinteistöoikeudellisissa asioissa. Hän edustaa kansainvälisiä, pohjoismaisia sekä suomalaisia kiinteistörahastoja, keskeisiä sijoittajia ja yksityisiä sekä julkisia yhtiöitä. Leifin työkielet ovat ruotsi, suomi ja englanti.

        ”Olemme erittäin iloisia saadessamme Leifin HPP:n tiimiin vahvistamaan HPP:n kasvavaa kiinteistöjärjestelyihin erikoistunutta asiantuntijatiimiä. Leif tuo arvokasta kokemusta, osaamista ja asiantuntemusta, joka tulee hyödyttämään suuresti asiakkaitamme”, HPP:n toimitusjohtaja Markku Mäkinen sanoo.

        Leif on valmistunut Helsingin yliopistosta ja hänellä on myös Master of Laws – tutkinto Georgetownin yliopistosta Washingtonista, Yhdysvalloista. Leif on Suomen Asianajajaliiton jäsen ja hänet on myös hyväksytty New York Bar – asianajajaliiton jäseneksi. Leif siirtyy HPP:lle Aleksandra Asianajotoimistosta, joka on kiinteistöjärjestelyihin erikoistunut vuonna 2016 perustettu asianajotoimisto ja jonka yksi perustajajäsen hän on.

        26.02.2019

        Itseohjautuvat alukset ja vastuu Suomen näkökulmasta

        Merenkulun automatisoituminen ja älykäs merirahtilogistiikka kohtaavat samat digitalisoinnin haasteet kuin älykäs liikenne matkustajaliikenteessäkin (MaaS).

        Uusin kehitys

        Suomessa investoidaan monin tavoin merenkulun automatisointiin ja fleet intelligence -palveluun. Suomen lainsäädäntöön tehtiin äskettäin muutoksia, jotka mahdollistavat itseohjautuvan meriliikenteen kehittämisen, antamalla laivanvarustajille mahdollisuuden hakea poikkeuslupia vahdinpitoa ja laivojen miehistön vähimmäisvaatimuksia koskeviin määräyksiin. Etäluotsaus, siis aluksen ulkopuolelta tapahtuva luotsaus, on sallittua Suomen vesialueella 1.2.2019 alkaen. Lisäksi Suomi on aktiivisesti mukana IMO:n arviointiprosessissa, jonka tarkoituksena on selvittää, miten IMO:n yleissopimuksia voidaan soveltaa eritasoisesti itseohjautuviin aluksiin.

        Itseohjautuvan meriliikenteen alalla otettiin merkittäviä edistysaskelia joulukuussa 2018: Finferries ja Rolls-Royce esittelivät maailman ensimmäisen itseohjautuvan autolautan, ja Helsingin seudun liikenne (HSL) ja ABB testasivat onnistuneesti lautan etäohjausta. Itseohjautuva meriliikenne vaikuttaa myös koulutuskenttään. Yrkeshögskolan Novia on käynnistänyt englanninkielisen Autonomous Maritime Operations -nimisen maisterikoulutusohjelman. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä kasvavasta merenkulun automaation alasta Suomessa.

        Vastuunjako

        Alusten automaatio tuo esiin monenlaisia sääntelyyn liittyviä kysymyksiä, joista yksi on vastuiden jako. Merilaki (674/1994, muutoksineen), erityisesti sen osa III, sisältää vastuita koskevat säännökset. Yleinen vastuusäännös on 7 luvun 1 §:ssä, jonka mukaan laivanisäntä on vastuussa vahingosta, jonka aluksen päällikkö, laivaväki tai joku muu aluksen lukuun työskentelevä on tekemällään virheellä tai laiminlyönnillä aiheuttanut.

        Mikä tämän säännöksen perusteella olisi itseohjautuvan aluksen ohjausjärjestelmän ohjelmoijan tai muiden osapuolten vastuu? Voisiko tuotevastuulain (694/1990, muutoksineen) mukainen tuotevastuu koskea myös itseohjautuvien alusten, alusten laitteistojen tai niiden osien tai ohjelmistojen aiheuttamia vahinkoja? Miten erityyppiset vastuut sitten pitäisi sovittaa yhteen? Vastuiden kohdentaminen  laivanisännän, ohjelmoijan, laivanrakentajan, alihankkijan ja merivakuuttajan sekä mahdollisten muiden osapuolten kesken vaatii uudenlaista ajattelutapaa.

        Vastuiden jakautumista tarkasteltaessa on syytä erottaa toisistaan etäohjattavat alukset ja itseohjautuvat eli autonomiset alukset. Käytännössä aluksen itseohjautuvuuden taso voi vaihdella, mikä on omiaan tekemään vastuukehyksestä monimuotoisen. IMO luokittelee autonomisuuden eri tasoja seuraavasti:

        Ensimmäinen taso: Automatisoiduilla prosesseilla ja päätöksenteon tukijärjestelmillä varustetut alukset: Aluksella on miehistö, joka operoi ja valvoo aluksen järjestelmiä ja toimintoja. Jotkin toiminnot voivat olla automatisoituja ja ajoittain valvomattomia, mutta aluksella oleva miehistö on valmiina ottamaan aluksen hallintaansa.

        Toinen taso: Etäohjatut alukset, joissa on miehistö: Alusta valvotaan ja operoidaan jostakin muusta paikasta. Aluksella on miehistö, joka on valmiina ottamaan komennon ja operoimaan aluksen järjestelmiä ja toimintoja.

        Kolmas taso: Etäohjatut alukset, joissa ei ole miehistöä: Alusta valvotaan ja operoidaan jostakin muusta paikasta. Aluksella ei ole miehistöä.

        Neljäs taso: Täysin itseohjautuva alus: Aluksen käytöstä vastaava järjestelmä pystyy tekemään päätöksiä ja päättämään tarvittavista toimenpiteistä itsenäisesti.

        Tavanomaisten alusten varustajia ei pidä myöskään unohtaa, sillä itseohjautuvat ja etäohjattavat alukset seilaavat perinteisten alusten rinnalla. Tästä seuraa ensinnäkin käytännön kysymys siitä, miten alusten välinen kommunikointi järjestetään. Toiseksi vastuiden jako tilanteessa, jossa perinteinen ja etäohjattu tai itseohjautuva alus törmäävät toisiinsa, voi vaatia uudelleenarviointia.

        Tulevaisuudennäkymät

        Kansainvälisiä merenkulun yleissopimuksia ja kansallisia säädöksiä ei ole valmisteltu itseohjautuvaa meriliikennettä ajatellen. Sen vuoksi esimerkiksi vastuusäännöksiä on jatkossa joko tulkittava uudella tavalla tai muutettava. Merenkulkualan sidosryhmien on oltava valmiita ajattelemaan ja tulkitsemaan esiin tulevia vastuukysymyksiä uudella, kenties luovallakin tavalla. On nimittäin selvää, että vastuukysymyksiä vielä herää.

        Koska meri- ja maaliikenne, sekä rahti- että matkustajaliikenne, kohtaavat samanlaisia haasteita ja ovat usein tiiviisti integroituja keskenään, olisi suositeltavaa soveltaa samoja käytäntöjä koko kuljetusketjuun. Tämä voisi tarkoittaa samantyyppisten periaatteiden ja sääntelyllisten lähestymistapojen soveltamista kaikkien liikennemuotojen vastuukysymyksiin.

        Nora Gahmberg-Hisinger
        Osakas

        Alexandra Heikkonen
        Associate Trainee

        20.02.2019

        Harjoittelijoita syyskuussa 2019 alkavalle harjoittelujaksolle

        HPP:llä työskentelee jatkuvasti yli 30 opintojensa eri vaiheissa olevaa harjoittelijaa juristien apuna heidän päivittäisessä työssään. Liiketoiminnan jatkuvasti kasvaessa haemme nyt joukkoomme harjoittelijoiksi motivoituneita, innostuneita ja lahjakkaita tulevaisuuden juristeja. Arvostamme joustavaa, toimeen tarttuvaa ja vastuullista työskentelyotetta, erinomaista suomen ja englannin kielen taitoa sekä oppimishalua.

        Tarjoamme toimistomme harjoittelijoille mahdollisuuden osallistua arvostetun asianajotoimiston päivittäiseen työskentelyyn haastavien ja monipuolisten työtehtävien parissa. Harjoittelijana pääset tutustumaan useampaan juridiikan eri osa-alueeseen. Tarjoamamme pitkäaikainen harjoittelu antaa sinulle tilaisuuden päästä mukaan osaksi työyhteisöämme ja saat oivan mahdollisuuden kasvattaa omaa juridista käytännön osaamistasi jo opiskeluaikana.

         

        Associate Trainee

        Etsimme opintojen loppuvaiheessa olevia Associate Trainee – harjoittelijoita syyskuussa 2019 alkaville harjoittelujaksoille. Harjoittelujakso kestää neljä kuukautta, jonka aikana työskentely on kokopäiväistä.

        Pääset tekemään laaja-alaisesti avustavan juristin tehtäviä, työskennellen kiinnostuksesi mukaan tiiviissä yhteistyössä eri tiimeissämme; M&A, kilpailu, ympäristö, teknologia, insolvenssi tai riidanratkaisu. Tehtäviisi kuuluvat muun muassa oikeudelliset selvitystyöt, tiedonhaut, sekä erilaisten asiakirjojen laatiminen.

        Meillä pääset osaksi dynaamista ja mutkatonta HPP:n porukkaa sekä kehittämään osaamistasi haasteellisten työtehtävien kautta. Tarjoamme mahdollisuutta päästä työskentelemään myös ydintiimisi ulkopuolella ja laajentamaan kokemustasi myös muutamalta muulta liikejuridiikan osa-alueelta.

        Haussa mukana olevat harjoittelujaksot:

        • Syyskuu 2019 (hakuaika päät­ty­y 17.3.2019)

        Jos kiinnostuit tehtävistä, täytä hakulomake tästä.

        • valitse Associate Trainee -harjoittelun tiimi
        • liitä mukaan englanninkielinen hakemus, CV ja opintosuoritusote yhtenä liitetiedostona

        Legal Trainee

        Olet opin­nois­sa­si yl­tä­nyt jo yli puo­len vä­lin ja pys­tyt avus­ta­maan ju­ris­te­ja eri­lai­sis­sa oi­keus­in­for­ma­tii­kan teh­tä­vis­sä, asia­kir­jo­jen laa­ti­mi­ses­sa ja oi­keu­del­li­sis­sa kään­nök­sis­sä. Osa-ai­kai­sel­la har­joit­te­lu­jak­sol­la työs­ken­te­let noin 2–3 päi­vää vii­kos­sa. Har­joit­te­lu­jak­sot kes­tä­vät kes­ki­mää­rin yh­den vuo­den, mut­ta jak­son pi­tuus vaih­te­lee ja on jous­ta­vas­ti so­vit­ta­vis­sa 4–18 kuu­kau­den pi­tui­sek­si.

        Junior Trainee

        Täs­sä roo­lis­sa toi­mit ju­ris­tien ja mui­den or­ga­ni­saa­tion toi­min­to­jen tär­keä­nä tu­ke­na ja mo­nen työ­kii­reen pe­las­ta­ja­na. Työ­päi­vää­si si­säl­tyy eri­lai­sia teh­tä­viä niin ju­ris­teil­ta kuin muul­ta toi­mis­to­hen­ki­lös­töl­tä: tu­los­ta­mis­ta, asia­kir­jo­jen toi­mit­ta­mis­ta vi­ran­omai­sil­le sekä esi­mer­kik­si toi­mis­ton vas­taa­no­tos­sa ja ko­kous­jär­jes­te­lyis­sä avus­ta­mis­ta. Työs­ken­te­ly on lu­ku­vuo­den ai­ka­na osa-ai­kais­ta, noin 2-3 päi­vää vii­kos­sa. Har­joit­te­lu­jak­sot kes­tä­vät kes­ki­mää­rin yh­den vuo­den, mut­ta jak­son pi­tuus vaih­te­lee ja on jous­ta­vas­ti so­vit­ta­vis­sa 4–18 kuu­kau­den pi­tui­sek­si.

        Haussa mukana olevat harjoittelujaksot:

        • Syyskuu 2019 (hakuaika päät­ty­y 17.3.2019)

        Jos kiinnostuit tehtävistä, lähetä hakemuksesi tästä.

        • liitä mukaan englanninkielinen hakemus, CV ja opintosuoritusote yhtenä liitetiedostona

         

        Käymme hakemuksia läpi koko hakukauden ajan ja valitsemme mahdollisimman tehokkaasti juuri meille sopivat harjoittelijat. Lisätietoja tehtävistä antaa HR- ja markkinointiassistentti Anniina Suomi, e-mail anniina.suomi@hpp.fi, p. +358 40 549 6080.

        Lue lisää harjoitteluohjelmistamme

        13.02.2019

        Antti Rintakoski HPP:n osakkaaksi

        HPP Asianajotoimisto Oy on kutsunut asianajaja Antti Rintakosken osakkaaksi 1.1.2019 lähtien.

        Antti Rintakoskella on laaja kokemus kotimaisista ja rajat ylittävistä oman ja vieraan pääoman ehtoisista rahoitusjärjestelyistä. Hänen erikoisosaamiseensa kuuluvat yritys- ja kiinteistöjärjestelyjen rahoitus, projekti- ja infrastruktuurirahoitus, bondit, factoring ja leasing-järjestelyt sekä vapaaehtoiset uudelleenjärjestelyt.

        Rintakoski tunnetaan osallistumisestaan useisiin Suomen markkinoiden haastavimpiin ja merkittävimpiin toimeksiantoihin. Asianajotyön lisäksi hän on kehittänyt asiantuntemustaan OP Yrityspankissa ja Euroopan investointipankissa. Täten hän tuntee erinomaisesti rahoitusinstituutioiden toiminnan ja vaatimukset.

        ”HPP:n palvelujen ytimessä on asiantuntemus ja ymmärrys asiakkaiden liiketoiminnasta. Antti on osoittanut olevansa huippuluokan rahoitusalan asiantuntija ja kykenevänsä tuottamaan asiakkaillemme aitoa lisäarvoa kokemuksellaan, osaamisellaan ja asiantuntemuksellaan. Antti on elävä esimerkki HPP:n periaatteesta erikoistua olennaiseen”, HPP:n toimitusjohtaja Markku Mäkinen sanoo.

        Antti Rintakoski on valmistunut Helsingin yliopistosta ja ollut HPP:n palveluksessa vuodesta 2018 lähtien.

        23.01.2019

        Kuka vastaa itseajavan auton etiikasta?

        Autonomisen ajamisen suurin haaste tulee olemaan ihmisen päättelykyvyn korvaaminen koneälyllä. Konetta ei voida nykyisellään opettaa tekemään puhtaasti abstrakteja päätöksiä, vaan kaikki reagointimallit ovat seurausta laitteeseen ennakkoon ohjelmoiduista ratkaisumalleista.

        Ongelmatilanteissa kone ohjelmoidaan luonnollisesti valitsemaan mahdollisista ratkaisuista vähäisimmän haitan vaihtoehdon eli välttämään kolarit tai henkilövahingot, mikä on ns. win-lose-tilanne. Ongelmaksi muodostuvat tilanteet, joissa mikään oletettava vaihtoehto ei tuota positiivista lopputulosta eli ns. lose-lose-tilanteet. Miten kone ohjelmoidaan ratkaisemaan eettinen ongelma ja kuka päättää, miten ongelma tulee ratkaista?

        Kuvitellaan tilanne, jossa auton eteen hyppää yllättäen lapsi, ja ainoa keino olla osumatta lapseen on ajaa auto ojaan, mikä puolestaan johtaa suurella todennäköisyydellä kuljettajan ja muiden matkustajien kuolemaan. Miten auto tulisi ohjelmoida tällaisten tilanteiden varalle: säästää matkustajat surmaamalla lapsi, vai surmata matkustajat ja pelastaa siten lapsi? Kone voi joutua myös tilanteisiin, joissa se joutuu tekemään valinnan muiden näkökohtien perusteella: vanha vai nuori; yksi ihminen vai monta ihmistä?

        Kuva: Ethical cars

        Lähde: MIT Technology Review.

        Eettisten valintojen suhteen nykylainsäädännöstä ei ole juurikaan apua. Perustuslaki turvaa jokaiselle ihmiselle oikeuden elämään ja koskemattomuuteen (PL 7 §) ja sen, ettei ketään tule asettaa huonompaan asemaan syrjivin perustein (PL 6 §). Tämän valossa valintaa ei voida tehdä sen välillä, keneen osutaan tai miten osuttava kohde valikoituu.

        Lukuisissa keskusteluissa eettisimpänä vaihtoehtona pidetään ratkaisumallia, jossa ajoneuvon tulisi jatkaa valitsemallaan kaistalla eli ajaa niiden ihmisten päälle, jotka olisivat tilanteessa suoraan sen edessä. Tässä mallissa ei otettaisi huomioon henkilöiden henkilökohtaisia ominaisuuksia tai lukumäärää. Kannan eettisenä perusteena on ajatusmalli, jonka mukaisesti on parempi tai ainakin vähemmän huonompi vaihtoehto antaa kuoleman tapahtua kuin aktiivisesti valita joku kuolemaan.

        Mihin tahansa ratkaisuihin lopulta päädytäänkin, niiden tulee olla ennakoitavissa ja johdonmukaisesti noudatettavissa. Tällaista päätäntävaltaa ei voida asettaa yksittäisen yrityksen tai koodaajan ratkaistavaksi, vaan eettisen logiikan tulee perustua valtiolliseen päätäntään ja lainsäädäntöön. Oman ongelmansa luovat tilanteet, joissa eri valtiot soveltaisivat erilaisia eettisiä näkökulmia tämän ongelman ratkaisemiseen. Tästä voisi nousta kysymykseksi, tulisiko auton ominaisuuksien muuttua sen mukaan, missä valtiossa sen kanssa kulloinkin liikutaan.

        Törmäystilanteissa kaikista vaihtoehdoista todennäköisin on ratkaisumalli, jossa ajoneuvon matkustajat suojataan muiden kustannuksella. On vaikea nähdä, että itseajavat autot voisivat olla kovinkaan suuria myyntimenestyksiä, jos autot ohjelmoitaisiin hätätilanteessa asettumaan omistajaansa vastaan. Toisaalta ajoneuvoon pystytään ohjelmoimaan asetus, jolla matkustaja hyväksyy tämän ratkaisuvaihtoehdon. Tällainen hyväksyntä tulisi pyytää kaikilta matkustajilta ja jokaiselle matkalle erikseen. Kysymys tässä tilanteessa tietysti on: kuka meistä on valmis antamaan tällaisen hyväksynnän?

        Autojen älyominaisuuksien lisääntyminen asettaa muutospaineita voimassa olevalle lainsäädännölle. Nykyisellään aputoiminnoista huolimatta jokaisessa tilanteessa toimintavastuu on kuljettajalla. Esimerkki tästä on Floridassa tapahtunut Teslan Autopilot-toiminnon aiheuttama tapaturma, joka johti kuljettajan kuolemaan. Yhdysvaltain National Highway Traffic Safety Administration ei katsonut Teslan olevan vastuussa kuolemantapauksesta, joka aiheutui rekan käännyttyä yllättäen vastaantulijoiden kaistalle, koska kuljettaja ei seurannut liikennettä riittävän aktiivisesti Teslan ohjeistuksen mukaisesti, vaan katsoi todistajanlausuntojen mukaan Harry Potter -elokuvaa DVD-soittimelta. Autopilot-toiminnossa kuljettajalla on vastuu vaaratilanteessa ottaa ajoneuvo takaisin hallintaansa. Iso-Britanniassa lainsäädäntö mainitsee erikseen kuljettajan olevan vastuussa auton suorittamista toiminnoista (the Road Traffic Act, 1998).

        Suomessa voimassa oleva lainsäädäntö tarjoaa joitakin vastauksia vastuukysymykseen. Tuotevastuulain mukaan vahingonkorvausta on suoritettava vahingosta, joka on johtunut siitä, että tuote ei ole ollut niin turvallinen kuin on ollut aihetta odottaa. Saman lainkohdan mukaan turvallisuutta arvioitaessa on otettava huomioon ajankohta, jona tuote laskettiin liikkeelle, tuotteen ennakoitavissa oleva käyttö, tuotteen markkinointi ja käyttöohjeet sekä muut seikat. Samaisen lain 2 § tosin poissulkee korvausvelvollisuuden ajoneuvon itselleen aiheuttamasta vahingosta.

        Jos kuljettajan rooli ajoneuvossa lähestyy passiivisen matkustajan roolia, tulisiko kuljettajan vastuun mukautua tähän tilanteeseen? Voidaanko itseajavassa autossa matkustava henkilö rinnastaa taksimatkustajaan? Voisiko matkustajan vastuu aktualisoitua ainoastaan tilanteissa, joissa hän on omilla toimillaan aiheuttanut sellaisen häiriön, jonka voidaan katsoa vaikuttaneen kuljettajan toimiin? Voidaanko tätä analogiaa soveltaa myös muihin auton tekemiin rikkomuksiin? Teslan Autopilot-ohjelma on mahdollista asettaa ajamaan tietoisesti ylinopeutta, mikä on tietyissä olosuhteissa korkeintaan 10 km/t. Tämän katsotaan lisäävän ajoturvallisuutta auton mukautuessa muun liikenteen nopeuteen, kun ihmiset ajavat yleisesti hieman nopeusrajoituksia kovempaa.

        Suurella todennäköisyydellä älyautoihin asennettavaksi tulevat ohjelmistot tuottaa tulevaisuudessa autonvalmistajasta ulkopuolinen toimija. Tuleeko älyautoista tietokoneiden tapaisia alustoja, joihin ohjelmisto ostetaan erikseen? Tai tuleeko markkinoille pari suurta toimijaa, joiden ohjelmistoja kaikki autonvalmistajat käyttävät puhelinmarkkinoiden tapaan (Android, iOS)? Entä voidaanko tällainen ohjelmisto vaihtaa myöhemmin toiseen? Tämä herättää mielenkiintoisen kysymyksen älyautoon liittyvästä vastuusta. Mikä on tällaisen ohjelmistotuottajan sekä toisaalta autonvalmistajan vastuu lopputuotteen toiminnasta?

        Tarpeeksi pitkällä tarkasteluaikavälillä kaikki tekniset komponentit lakkaavat toimimasta, osa nopeammin kuin toiset. Lineaarisen tai asteittaisen hajoamisen sijaan ohjelmistokomponenteille on ominaista binäärimuotoinen toimivuus. Ne joko toimivat täysimääräisesti tai eivät ollenkaan, mikä tekee niiden kuntoisuuden tarkistamisesta varsin vaikeaa. Miten näiden komponenttien hajoamistodennäköisyys voidaan havaita ja miten niiden kuntoa voidaan valvoa? Mikä on yksittäisen komponenttivalmistajan vastuu, jos osan toimimattomuus johtaa suurempaan haittaan? Voidaanko valmistajan vastuuta siirtää kuluttajalle asettamalla tälle vaatimus komponenttien huolenpidosta esimerkiksi vaatimalla huolto-ohjelman mukainen osien tai ohjelmistojen vaihtaminen tietyllä intervallilla?

        On ilmeistä, että tieliikennelakia, liikennevakuutuslakia ja lakeja tuotevastuusta tulee muuttaa, jotta ne ottaisivat paremmin huomioon tulevan muutoksen sekä teknologisessa kehityksessä että toisaalta myös ajokulttuurissa. Nykyisellään lainsäädäntö herättää liikaa kysymyksiä, joihin ei saada suoria vastauksia, vaan ainoastaan huomattavia tulkintaongelmia.

        Tilanne aiheuttaa epävarmuutta vastuun jakautumisesta ongelmatilanteissa sekä ostajien että valmistajien keskuudessa. Liian tiukka tuotevastuu valmistajalle, mikä asettaisi autonvalmistajat automaattiseen vastuuseen kaikista kolarivahingoista ja tapaturmista, todennäköisesti jarruttaisi itseajavien autojen kehitystä. Valtion tulee kantaa vastuu eettisten kysymysten ratkaisuista. Näiden annettujen parametrien sisälle valmistajat voisivat sitten muovata tekniset ratkaisunsa ja ohjelmistonsa.

        Kari-Matti Lehti
        Osakas

        Mikko Leppä
        Osakas

        Mikko Kaunisvaara
        Legal Trainee

         

        15.01.2019

        HPP:n insolvenssitiimi kirjoitti Chambersin uuden insolvenssioppaan Suomi-osion

        Osakkaat Sami Uoti ja Juho Lenni-Taattola HPP:n insolvenssitiimistä ovat yhdessä kirjoittaneet Suomea koskevan osion juuri ilmestyneeseen Chambers Insolvency Guide 2019 -oppaaseen.

        Opas kattaa laajan kuvauksen insolvenssioikeuden uusimmasta sääntelystä ja viimeaikaisesta kehityksestä Suomessa. Opas on hyödyllinen kaikille insolvenssioikeuden asiantuntijoille sekä ulkomaisille lakimiehille heidän avustaessa asiakkaitaan maksukyvyttömyyteen liittyvissä projekteissa ja niihin liittyvissä oikeudellisissa seuraamuksissa Suomessa.

        HPP on Suo­men joh­ta­via insolvenssioi­keu­del­li­sten palvelujen ­tar­joa­ja.

        Chambers Insolvency Guide 2019

        14.01.2019

        HPP hakee insolvenssijuristia

        Oletko erikoistunut olennaiseen? Oletko kiinnostunut insolvenssioikeudesta?
        Haluatko kehittyä edelleen huippuosaajaksi ja edetä urallasi? Haemme palvelukseemme juristia insolvenssiryhmäämme.

        HPP Asianajotoimisto Oy on yksi maan johtavista asianajotoimistoista. Palveluksessamme on tällä hetkellä 75 juristia ja koko henkilökuntamme määrä on 130.  Osaamisemme on luokiteltu korkeimmalle tasolle useissa kansainvälisissä vertailuissa, kuten Chambers & Partners, Legal500 ja Best Lawyers. Vuonna 2017 liikevaihtomme oli yli 19 miljoonaa euroa.

        Insolvenssiryhmämme asiakkaita ovat muun muassa pan­kit, elä­keyh­tiöt ja jul­ki­syh­tei­söt, joita avustamme muun muassa konkursseissa, saneerauksissa ja velkajärjestelyissä. HPP on usean vuo­si­kym­me­nen ajan kuu­lu­nut in­sol­vens­sioi­keu­den joh­ta­vien suo­ma­lais­ten asian­ajo­toi­mis­to­jen jouk­koon ja osal­lis­tu­nut ak­tii­vi­ses­ti myös alaan liit­ty­vän lain­sää­dän­nön ke­hit­tä­mi­seen.

        Asian­tun­ti­jam­me toi­mi­vat jat­ku­vas­ti pe­sän­hoi­ta­ji­na kon­kurs­si­pe­sis­sä ja meil­lä on vah­va ko­ke­mus ­yri­tys­sa­nee­raus­sel­vit­tä­jän ja -val­vo­jan teh­tä­vis­tä. Meil­lä on myös laa­ja ko­ke­mus yri­tys­ten va­paa­eh­tois­ten wor­kout- ja mui­den vel­ka­jär­jes­te­ly­jen hoi­ta­mi­ses­ta ja neu­vot­te­lu­pro­ses­sien joh­ta­mi­ses­ta. Edus­tam­me sään­nöl­li­ses­ti ko­ti­mai­sia ja kan­sain­vä­li­si­sä asiak­kai­tam­me myös eri­lai­sis­sa mak­su­ky­vyt­tö­myys­ti­lan­teis­sa.

        Haemme nyt tiimimme vahvistukseksi insolvenssijuristia.

        Olet olennaiseen keskittyvä luotettava asiantuntija. Odotamme, että sinulla on vastuuntuntoinen ja oma-aloitteinen työskentelytapa. Osaat toimia itsenäisesti ja osana ryhmää. Arvostamme, että sinulla on positiivinen palvelualtis asenne ja halu kehittyä oman alasi huippuasiantuntijaksi. Ilmaiset itseäsi sujuvasti suomeksi ja englanniksi, ruotsin kielitaito on eduksi.

        Meillä pääset työskentelemään mutkattomassa tiimissämme haastavissa ja monipuolisissa projekteissa. Tarjoamme osaavan joukkueemme täyden tuen menestymisellesi.

        Lisätietoja tehtävästä antaa Partner Sami Uoti (0400 409 702).

        Hae tehtävään tallentamalla hakemusasiakirjat (ansioluettelo, hakukirje palkkatoiveineen) järjestelmäämme linkin kautta viimeistään 10.2.2019.

        08.01.2019

        HPP:n ympäristötiimi kirjoitti Chambersin uuden ympäristöoppaan Suomi-osion

        Kari Mart­ti­nen, Tar­ja Pi­ri­nen, Min­na Ju­ho­la ja Outi Iso-Mark­ku HPP:n ym­pä­ris­tö­tii­mis­tä ovat yh­des­sä kir­joit­ta­neet Suo­mea kos­ke­van osion juu­ri il­mes­ty­nee­seen Cham­bers En­vi­ron­men­tal Law 2019 -op­paa­seen.

        Opas kat­taa ku­vauk­sen uusim­mas­ta an­ne­tus­ta sään­te­lys­tä eri ym­pä­ris­tö­oi­keu­den alo­jen nä­kö­kul­mis­ta Suo­mes­sa ja tu­lee ole­maan hyö­dyl­li­nen ym­pä­ris­tö­alan asian­tun­ti­joil­le sekä ul­ko­mai­sil­le la­ki­mie­hil­le hei­dän avus­taes­sa asiak­kai­taan ym­pä­ris­töä kos­ke­vis­sa pro­jek­teis­sa Suo­mes­sa.

        HPP on Suo­men joh­ta­va oi­keu­del­li­nen pal­ve­lun­tar­joa­ja ym­pä­ris­tö­oi­keu­den alal­la. Ym­pä­ris­tö­oi­keu­den asian­tun­ti­ja­ryh­mäm­me on yksi Suo­men suu­rim­mis­ta ja sil­lä on eri­tys­asian­tun­te­mus­ta kai­kis­ta ym­pä­ris­tö­alan ky­sy­myk­sis­tä. Myös oi­keu­del­lis­ten pal­ve­lu­jen tar­joa­jia maa­il­man­laa­jui­ses­ti luo­kit­te­le­va Cham­bers on aset­ta­nut HPP:n asian­tun­ti­jat Band 1-ka­te­go­ri­aan joka vuo­si ”Ener­gy & Na­tu­ral Re­sources” -ka­te­go­rias­sa.

        Chambers Environmental Law Guide 2019

        05.12.2018

        Itseajavat autot ovat liikenteen kehityksen seuraava askel

        Itseajavien robottiautojen tulo liikenteeseen on autoilun historian suurin yksittäinen muutos. Uudistus vaatii vielä ponnisteluja teknologian, yhteiskuntasuunnittelun ja lainsäädännön kehittämisen osalta. Nyt käsillä oleva ajoneuvojen älyllistyminen voidaan jakaa kahteen ilmiöön: älyautoihin ja itseajaviin autoihin.

        Älyauto on ajoneuvo, jossa on sisäänrakennettuna ominaisuuksia, jotka avustavat ihmistä tai ohittavat tämän ennalta ohjelmoiduissa tilanteissa. Älyautoksi voidaan luonnehtia myös autoja, joista löytyy itseohjautuvuus-ominaisuus (self-driving). Itseohjaamisella ei tarkoiteta samaa kuin autonomisella ajamisella, jossa auto ajaa etukäteen määrättyyn kohteeseen ilman ihmisen osallistumista tai jopa ilman matkustajaa. Itseohjautuvuus tarkoittaa ominaisuutta, jossa tekoäly voi väliaikaisesti ja lyhytaikaisesti ohjata autoa ilman ihmisen avustusta. Toiminto kytketään erikseen käyttöön ja se on yleensä sidottu lyhyeen aikarajoitukseen.

        Pisimmälle itseohjautuvuutta on vienyt autonvalmistaja Tesla. Teslan mallissa auto ajaa itsenäisesti, kunnes se saavuttaa tilanteen, jossa ihmisen väliintulo on turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Itseohjautumista tarjoavien ominaisuuksien tarkoituksena on avustaa aktiivisesti tilanteissa, joissa ajoneuvon kuljettaminen on rutiininomaista, ajoneuvo joutuu yllättävään tilanteeseen, tai kun kuljettajan keskittyminen on tilapäisesti tai pysyvästi herpaantunut.

        Teslan tulevaisuuden tavoitteena on lisätä itseohjautuvuus kaikkien automalliensa vakio-ominaisuudeksi. Myös muut autonvalmistajat ovat tarjonneet autoissaan vastaavanlaisia ominaisuuksia, kuten Mercedes Benz S-sarjassaan (W222). Muita jo markkinoilla olevissa autoissa olevia älyauto-ominaisuuksia ovat esimerkiksi kaistavahti ja Volvon automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä.

        Robottiautolla tai itseajavalla autolla tarkoitetaan ajoneuvoa, joka kulkee ensisijaisesti tai ainoastaan itseajamistoiminnolla. Itseajaminen korvaa siis ihmisen aktiivisen ohjauksen joko osittain tai kokonaan tai jopa niin, että ajoneuvoa ei edes voi ajaa perinteisessä mielessä. Tällaisia itseajavia autoja ei vielä ole kuluttajamarkkinoilla, mutta niiden testaaminen henkilöliikenteen joukossa on jo aloitettu.

        Samankaltaista robottiautomatiikkaa on käytetty onnistuneesti jo vuosikymmenen ajan teollisuudessa. Esimerkiksi Rotterdamin satama on lähes kokonaan automatisoitu siten, että tavaroiden kuljetus, lastaus, nosturitoiminnot ja useat muut logistiset toiminnot ovat sekä robottien suorittamia että tekoälyn valvomia. Rahtisataman alueella on niin paljon automaattisesti liikkuvia toimijoita, että alueen valvonnassa huomio on kiinnitetty robottien asemasta ihmisiin ja heidän ohjaamiseen siten, että he haittaavat robottien liikennettä mahdollisimman vähän. Myös täysin automatisoitujen autojen suunnittelussa suurimman haasteen tarjoavat liikenteessä olevat ihmiskuljettajat, eivät niinkään toiset robottiautot.

        Älyliikenteen tulevat uudistukset eivät koske pelkästään autoja, vaan ne vaativat myös infrastruktuurin ja lainsäädännön kehittämistä. Kysymys on tekniikan ja lainsäädännön symbioosista, jossa muutokset on suoritettava päällekkäisesti ja jossa kehitys rakentuu tämän myötä asteittain.

        Itseajavat robottiautot ovat autoilun evoluution luonnollinen ja vääjäämätön seuraava askel. Ihmisen aiemmin suorittaman ajotoiminnon siirtäminen tietokoneen ja tekoälyn hoidettavaksi tarkoittaa ajajan motoristen suoritusten lisäksi ihmisen ajattelun, huomioimiskyvyn, ongelmaratkaisun sekä etiikan liittämistä osaksi tätä prosessia.

        Ihmisen mekaanisten liikkeiden muuttaminen koneen hoidettavaksi on teknisesti helppo toteuttaa. Jo nyt ajoneuvoissa on teknologiaa, joka tietyissä tilanteissa korvaa tai ohittaa ihmisen toimimisen. Todelliset haasteet koetaan siinä, miten koneäly korvaa ihmisen päättelykyvyn.

        Kari-Matti Lehti
        Osakas

        Mikko Leppä
        Osakas

        Mikko Kaunisvaara
        Legal Trainee

         

        26.11.2018

        HPP:n osakas Harri Hynninen menehtynyt lento-onnettomuudessa

        HPP:n osakas, asianajaja Harri Hynninen on menehtynyt lento-onnettomuudessa, joka tapahtui perjantaina Zimbabwessa. Hynninen oli Zimbabwessa yksityisellä lomamatkalla.

        ”Harri oli erittäin arvostettu ja pidetty ihminen ja ammattilainen. Esitän toimistomme puolesta syvän osanottoni hänen perheelleen”, HPP:n toimitusjohtaja Markku Mäkinen sanoo.

        Lisätietoja: Osakas Björn Nykvist, +358 40 753 7387

        19.11.2018

        Associate Trainee transaktioryhmään (M&A) kesä 2019

        Et­sim­me opin­to­jen lop­pu­vai­hees­sa ole­vaa As­socia­te Trai­nee -har­joit­te­li­jaa tou­ko­kuus­sa 2018 al­ka­val­le har­joit­te­lu­jak­sol­le. Har­joit­te­lu­jak­so kes­tää 4-5 kuu­kaut­ta, jon­ka ai­ka­na työs­ken­te­ly on ko­ko­päi­väis­tä. Pää­set te­ke­mään laa­ja-alai­ses­ti nuo­ren avus­ta­van ju­ris­tin teh­tä­viä, työs­ken­nel­len tii­viis­sä yh­teis­työs­sä toi­mis­tom­me tran­sak­tio­ryh­män kans­sa.

        Teh­tä­vii­si kuu­lu­vat avus­ta­vat toi­men­pi­teet yri­tys- ja ra­hoi­tus­jär­jes­te­lyi­den kaik­kiin vai­hei­siin liit­tyen, esi­mer­kik­si oi­keu­del­li­set sel­vi­tys­työt, tie­don­haut, eri­lais­ten ju­ri­dis­ten asia­kir­jo­jen laa­ti­mi­nen, yh­tey­de­no­tot vi­ran­omai­siin ja avus­ta­mi­nen oi­keu­del­lis­ten due di­li­gence-tar­kas­tus­ten te­ke­mi­ses­sä.

        Tran­sak­tio­ryh­män As­socia­te Trai­nee­na me­nes­tyk­sen ta­kaa aito kiin­nos­tus tran­sak­tioi­ta ja yh­tiö­oi­keut­ta koh­taan, so­si­aa­li­nen ja avoin asen­ne, kyky suo­riu­tua vas­tuul­li­sis­ta työ­teh­tä­vis­tä osin it­se­näi­ses­ti sekä halu op­pia ja ke­hit­tyä huip­pu­ju­ris­tiem­me oh­jauk­ses­sa. Työ­teh­tä­vie­si vaa­ti­vuus­ta­so ke­hit­tyy har­joit­te­lu­jak­son ai­ka­na oman am­ma­til­li­sen ke­hit­ty­mi­se­si mu­kaan.

        Meil­lä pää­set osak­si dy­naa­mis­ta ja mut­ka­ton­ta HPP:n po­ruk­kaa sekä ke­hit­tä­mään osaa­mis­ta­si haas­teel­lis­ten työ­teh­tä­vien kaut­ta. So­vit hy­vin jouk­koom­me, jos si­nul­la on mut­ka­ton ja avoin asen­ne, so­pi­vas­ti oma-aloit­tei­suut­ta ja rut­kas­ti sin­nik­kyyt­tä teh­tä­viä suo­rit­taes­sa­si.

        Jos kiin­nos­tuit teh­tä­väs­tä, täy­tä 23.12.2018 men­nes­sä hakulomake ja liitä mukaan englanninkielinen hakemuksesi, CV ja opintosuoritusote yhtenä liitetiedostona.

        Ky­se­lyi­hin har­joit­te­lu­jak­sos­ta vas­taa HR- ja mark­ki­noin­tias­sis­tent­ti An­nii­na Suo­mi +358 9 474 21, anniina.suomi@hpp.fi

        17.11.2018

        HPP hakee juristia IP- ja teknologiaryhmään

        Oletko erikoistunut olennaiseen? Oletko kiinnostunut IT-juridiikasta? Haluatko kehittyä alan huippuosaajaksi ja edetä urallasi? Haemme palvelukseemme into- ja kunnianhimoista juristia IP- ja teknologiaryhmään.

        HPP Asian­ajo­toi­mis­to Oy on yksi maan joh­ta­vis­ta asian­ajo­toi­mis­tois­ta. Pal­ve­luk­ses­sam­me on täl­lä het­kel­lä 75 ju­ris­tia ja koko hen­ki­lö­kun­tam­me mää­rä on 130. IT-ju­ri­dii­kan osaa­mi­sem­me on luo­ki­tel­tu kor­keim­mal­le ta­sol­le useis­sa kan­sain­vä­li­sis­sä ver­tai­luis­sa, ku­ten Cham­bers & Part­ners, Le­gal500 ja Best Lawyers. Vuon­na 2017 lii­ke­vaih­tom­me oli yli 19 mil­joo­naa eu­roa.

        IP- ja tek­no­lo­gia­ryh­mäm­me asiak­kai­ta ovat yri­tyk­set, jot­ka joko tuot­ta­vat ja myy­vät IP- tai tek­no­lo­gia­lii­tän­näi­siä tuot­tei­ta tai pal­ve­lui­ta, tyy­pil­li­ses­ti oh­jel­mis­to­teol­li­suu­den, tek­no­lo­gia­teol­li­suu­den, te­lea­lan, lo­gis­tiik­ka-alan ja lää­ke­teol­li­suu­den pii­ris­sä, tai sit­ten näi­den tuot­tei­den ja pal­ve­lui­den os­ta­jia.

        Haem­me IT-juridiikasta kiinnostunutta juristia kas­va­maan ja ke­hit­ty­mään IT-ju­ri­dis­ten asioi­den huip­puo­saa­jak­si.

        Olet olen­nai­seen kes­kit­ty­vä ja luo­tet­ta­va osaa­ja. Si­nul­la on jo muu­ta­man vuo­den ko­ke­mus IT-ju­ri­dis­ten teh­tä­vien ja so­pi­mus­ten hoi­ta­mi­ses­ta yh­tiö­ju­ris­ti­na tai asian­ajoa­lal­ta. Odo­tam­me, että si­nul­la on vas­tuun­tun­toi­nen ja oma-aloit­tei­nen työs­ken­te­ly­ta­pa. Osaat toi­mia it­se­näi­ses­ti ja osa­na ryh­mää. Il­mai­set it­seä­si su­ju­vas­ti suo­mek­si ja englan­nik­si. Ar­vos­tam­me po­si­tii­vis­ta pal­ve­lual­tis­ta asen­net­ta ja ha­lua ke­hit­tyä alan huip­pu­asian­tun­ti­jak­si.

        Meil­lä pää­set työs­ken­te­le­mään haas­ta­vis­sa ja mo­ni­puo­li­sis­sa pro­jek­teis­sa sekä ke­hit­ty­mään mut­kat­to­mas­sa työyh­tei­sös­sä, jos­sa ih­mi­set ja­ka­vat osaa­mis­taan. Tar­joam­me osaa­van jouk­ku­eem­me täy­den tuen ke­hit­ty­mi­sel­le­si ja me­nes­ty­mi­sel­le­si.

        Hae teh­tä­vään vii­meis­tään 20.12.2018 täyt­tä­mäl­lä hakulomake. Lii­tä mu­kaan myös va­paa­muo­toi­nen ha­ke­muk­se­si palk­ka­toi­vei­neen ja CV.

        Teh­tä­vää kos­ke­viin tie­dus­te­lui­hin vas­taa osa­kas Ter­ho Ne­va­sa­lo p. +358 40 558 7581.

        12.11.2018

        HPP:n energiatiimi kirjoitti Suomi-osion teokseen Global Legal Insights: Energy 2019

        HPP:n energiatiimiin kuuluvat Andrew Cotton, Laura Leino ja Ella Rinne ovat yhdessä kirjoittaneet Suomi-osion juuri ilmestyneeseen teokseen Global Legal Insights: Energy 2019. Teos on osa Global Legal Insights -sarjaa, jossa maailman johtavat lakimiehet esittelevät näkemyksiään ajankohtaisista oikeudellisista kysymyksistä.

        Kappaleessa luodaan yleiskatsaus Suomen energiamarkkinoille, esitellään ja tiivistetään viimeaikaisia energiatilanteessa, sääntelyssä ja oikeuskäytännössä tapahtuneita muutoksia, joilla on vaikutusta energiasektoriin. Kirjoitus tulee olemaan hyödyllinen energiateollisuuden asiantuntijoille, sijoittajille sekä ulkomaisille lakimiehille heidän avustaessa asiakkaitaan Suomen energiamarkkinoille kohdistuvissa projekteissa ja sijoituksissa.

        HPP:n energiatiimi on yksi johtavista energiatiimeistä Suomen oikeudellisten palvelujen markkinoilla. Oikeudellisten palvelujen tarjoajia maailmanlaajuisesti luokitteleva Chambers on asettanut HPP:n asiantuntijat Tier 1 -kategoriaan joka vuosi ”Energy & Natural Resources” -kategoriassa. HPP:n energiatiimi työskentelee jatkuvasti merkittävien energiaprojektien ja -transaktioiden parissa ja tiimillä on laaja-alaisesti kokemusta energia-alaan keskittyneiden rahastojen, sijoittajien, taloudellisten toimijoiden sekä projektiyhtiöiden neuvonannosta energiaprojektien rahoittamiseen ja kehittämiseen liittyen.

        Global Legal Insights: Energy 2019

         

        07.11.2018

        Uusi hankintalaki käytännössä –seminaari/webinaari

        Uusi hankintalaki käytännössä –seminaarin 7.11.2018 YouTube-videointi:

        07.11.2018

        Miten älykäs liikenne muuttaa tulevaisuuden kaupunkeja?

        Älykkään liikenteen kehitys jaetaan usein kolmeen innovaatiovaiheeseen: sähköautoiluun, ajoneuvojen itseajamiseen, sekä yhteisautoiluun. Ensimmäinen innovaatiovaihe sähköautoilu on jo käynnistynyt, lähes kaikkien suurten autonvalmistajien tuodessa markkinoille omat sähköautonsa. Sähköautojen hankintahinnan laskiessa lähemmäs keskivertokuluttajan maksukykyä ja auton ominaisuuksien, kuten toimintasäteen kasvaessa ja latausaikojen lyhentyessä tulee näiden autojen määrä liikenteessä kasvamaan huomattavasti. Sähköautot tulevat tulevaisuudessa syrjäyttämään perinteiset, polttomoottoriset ajoneuvot, vain tämän muutoksen aikataulu on epäselvää.

        Autolla liikkumisen tarve ei tule millään mittarilla vähenemään lähitulevaisuudessa. Helsingin seudun liikenteen (HSL) ennusteiden mukaan Helsingin autotiheys tulee kasvamaan kolmanneksella vuoteen 2035 mennessä. Kaupunkikaavoituksessa vaadittavien pysäköintipaikkojen määrä suhteutetaan liikenteessä oleviin autoihin siten, että paikkoja tulee olla kaksinkertainen määrä kysyntään nähden. Helsingin keskustasta löytyy tällä hetkellä noin 13 000 autopaikkaa (tienvarsipaikat, tonttipaikat sekä pysäköintilaitokset), ja Helsingin koko autokanta tarvitsee yli 5,5 km² pysäköintitilaa. Maailmalla kehitys on edennyt jo hieman pidemmälle.

        Vaikka autojen määrä pysyisi nykyisenä, ihmisten matkustamistarve lisääntyy. Yksi ratkaisu tähän ongelmaan on nykyisten autojen käyttöasteen nostaminen. Nykyisellään arvioidaan, että yksityisomisteiset autot seisovat yli 95 % ajasta täysin käyttämättöminä. Jos auton käyttöaste on vain 5 prosentin luokkaa, voisi tätä autoa käyttää teoreettisesti jopa 20 ihmistä ilman, että se vähentäisi omistajan mahdollisuutta ajoneuvon käyttöön. Tämä on totta kai vain teoreettinen arvio, sillä ihmisten matkustustarpeet eivät jakaudu tasaisesti, mutta pienikin käyttöasteen nostaminen vaikuttaisi huomattavasti liikenteen kokonaismäärään.

        Kehityksessä on kyse muustakin kuin käytännöllisyydestä ja joukkoliikenteen muutoksesta. Pelkkään käyttöasteeseen perustuva tarvearviointi ei anna uskottavaa kuvaa asian tarpeesta tai omistusvaikutuksista. Vaikka auto mielletään osaksi varallisuusimagoa, on se muuttumassa yhä enemmän käyttöhyödykkeeksi.  Sitä käytetään jonkin tarpeen tyydyttämiseen – työmatkan, kaupassakäynnin, harrastuksiin tai kesämökille menemiseen. Mitä pienemmäksi auton käyttöaste asettuu ja mitä enemmän sitä käytetään satunnaisesti, sitä kauempana kodista autoa voidaan säilyttää.

        Yksi tulevaisuuden ratkaisumalli on autojen yksityisomistamisesta luopuminen ja autojen siirtäminen enemmän osaksi yleisiä liikennepalveluja. Pitkällä aikavälillä liikenteeseen kaavaillaan muutosta, jonka myötä liikenne muuttuu kokonaisvaltaiseksi palveluksi (Mobility as a Service). Itseajava auto voisi hakea sinut oveltasi ja viedä määränpäähän taksin tavoin, mutta huomattavasti halvemmalla. Itseajavien autojen käyttöturvallisuuden ja varmuuden kasvaessa näiden autojen tarjoamat kuljetuspalvelut tulevat lisääntymään. Liikenteestä on tarkoitus tehdä viestinnän kaltainen palvelukokonaisuus. Autot voidaan myös suunnitella siten, että niiden valmistus maksaa vähemmän (esim. kaksipaikkaiset autot), kun kuljettajatoiminnot voidaan poistaa. Tämä teknologia ei kuitenkaan ole vielä käytännöllisellä tai käyttöturvallisella tasolla.

        Itseajavien autojen sijaan seuraava kehitysaskel tulee olemaan autojen yhteiskäyttö ja vuokraaminen. Nämä ”kimppakyytipalvelut” ovat kuitenkin osittain haasteellisia. Esimerkiksi suomalaisten omistamat kesämökit nauttivat vielä autojakin heikompaa käyttöastetta ja ovat monesti erittäinkin kalliita ylläpitää, mutta silti vain harva vuokraa omaa kesäasuntoansa ulkopuolisille, miksi siis autoa. Toisaalta omaisuuden yhteiskäyttöilmiö on nähtävissä Airbnb-toiminnassa, jossa ihmiset vuokraavat omaa asuntoansa lyhytaikaisina majoituspalveluina. Yhdysvalloissa yksityiskäyttäjien autovuokraus on jo edennyt ja yleistynyt nopeasti Turon ja muiden palveluntarjoajien kautta.[1] Massachusetts Institute of Technology arvioi (2017), että pelkästään Los Angelesissa 2 miljoonaa ihmistä tulee luopumaan omistusautosta seuraavaien15 vuoden aikana. Kyse on siis teknologisen kehityksen lisäksi kuluttajatottumusten muuttumisesta.

        Uusien teknologisten kehitysaskelten kohdalla on hyvä muistaa, että suurin yksittäinen teknologian menestystä edistävä tekijä on raha ja vasta sitten käytännöllisyys. Jos voit kulkea itseajavalla autolla, miksi menisit junalla, ja kuinka paljon enemmän autovaihtoehdon tulisi maksaa, jotta valitsisit epäkäytännöllisemmän vaihtoehdon? Myös alati kasvava huoli ilmaston lämpenemisestä edesauttaa valtiollisten toimien eteenpäin viemistä kohti vähäpäästöisempiä kulkemismuotoja. Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tuore ilmastoraportti[2] kannustaa valtioita ottamaan aktiivisempia askelia CO2-päästöjen vähentämisessä, tässä uudet, älykkäät liikenneratkaisut ovat avainroolissa.

        Älykkään liikenteen muutos näkyisi myös kaupunkien taloudessa, sillä yleiset parkkipaikat ovat huomattava tulonlähde. Helsingissä parkkimaksut tuovat kaupungille noin 11 miljoonaa euroa vuodessa, eli noin 3143 euroa per paikka. Asukas- ja yrityspysäköinnit mukaan luettuna tulot ylittävät jo 15 miljoonaa euroa vuodessa. Myös yksittäiset taloyhtiöt voivat saada huomattaviakin tuloja parkkipaikkojensa vuokraamisesta, varsinkin keskusta-alueella.

        Älykkään liikenteen seurauksena autopaikkojen määrä tulee vähenemään, mikä tulee tarkoittamaan muutoksia sekä kaupunkisuunnitteluun että myös yksittäiseen, rakennuskohtaiseen suunnitteluun. Kaupunkisuunnittelussa autopaikat voidaan korvata viheristutuksilla tai leveämmillä kevyenliikenteenväylillä, mutta asuinrakennuksissa sijaitsevien pysäköintihallien uusiokäyttö voi muodostua ongelmalliseksi.

        [1] https://turo.com/

        [2] IPCC: Global Warming of 1.5 °C (2018). http://www.ipcc.ch/report/sr15/

        Jari Tuomala
        Partner

        Mikko Kaunisvaara
        Associate Trainee

        02.11.2018

        HPP:n yhteistyökumppani Ari Huusela starttaa maailman suurimpiin purjehduskisoihin lukeutuvaan kilpailuun

        Yk­sin­pur­jeh­ti­ja ja len­to­kap­tee­ni Ari Huuse­la start­taa sun­nun­tai­na 4.11. yh­teen maa­il­man suu­rim­mis­ta, kuu­lui­sim­mis­ta ja seu­ra­tuim­mis­ta pur­jeh­dus­kil­pai­luis­ta. Huuse­la on le­gen­daa­ri­sen Rou­te du Rhum At­lan­tin yli yk­sin­pur­jeh­dus­kil­pai­lun ai­noa suo­ma­lai­nen IMOCA-luo­kas­sa. Ku­kaan poh­jois­maa­lai­nen ei ai­em­min ole yl­tä­nyt tä­hän luok­kaan.

        Rou­te du Rhum pur­jeh­di­taan yk­sin, py­säh­ty­mät­tä At­lan­tin yli Rans­kan Saint-Ma­los­ta Gua­de­lou­pel­le, Ka­ri­bial­le. Rei­tin pi­tuus on noin 6.000 km. Joka nel­jäs vuo­si pur­jeh­dit­ta­vaan kil­pai­luun start­taa nyt en­nä­tys­mää­rä osal­lis­tu­jia, 123 kip­pa­ria, kuu­des­sa eri luo­kas­sa.

        www.routedurhum.com

        31.10.2018

        Liikennepalvelulain tulee edistää uusien palvelujen syntymistä

        Kuluttajille markkinoidaan nykyisin matkapuhelinsovelluksia, joiden kautta voi maksua vastaan hankkia erilaisia liikenne- ja liikkumispalveluja. Sovelluksen kautta tarjottavaan liikkumisen yhdistelmäpalveluun voi sisältyä esimerkiksi oikeus käyttää julkista liikennettä, takseja, yhteiskäyttöautoja, auton vuokrausta ja kaupunkipyöriä. Tällainen palvelupaketti on esimerkiksi MaaS Global Oy:n matkapuhelimen kautta kuluttajille tarjoama Whim-palvelusovellus.

        Liikkumisen yhdistelmäpalveluja tarjoaville yrityksille on tärkeää päästä kohtuullisin ehdoin sopimukseen eri liikennepalvelujen tarjoajien kanssa. Keskeisen osan palvelusta muodostavat julkisen liikenteen matkaliput. Yhdistelmäpalvelun tarjoajan on siten käytännössä välttämätöntä päästä sopimukseen matkalippujen välittämisestä kuluttajille sovelluksensa kautta. Teknisesti tämä toteutuu siten, että julkisen liikenteen matkalippujen tarjoaja antaa lippu- ja maksujärjestelmäänsä rakennetun avoimen myyntirajapinnan kautta yhdistelmäpalvelun tarjoajalle pääsyn järjestelmäänsä, ja myy matkalippuja välitettäväksi sovelluksen kautta kuluttajille.

        Kilpailuoikeudellinen ongelma syntyy tilanteessa, jossa julkisen liikenteen matkalippujärjestelmän ylläpitäjä ja lippujen myyjä on monopoliasemassa toimialueellaan. Yhdistelmäpalvelun tarjoaja on tällöin riippuvainen monopoliyrityksen myymistä matkalipuista, eikä sillä ole vaihtoehtoisia lipputuotteita eikä niiden toimittajaa. Monopoliyritys voi ilman kilpailun painetta valita lippujensa jälleenmyyjät ja myyntitavan sekä määrittää jälleenmyytävien lippujen hinnat ja toimitusehdot.

        Suomessa vuoden 2018 alussa voimaan tulleen liikennepalvelulain tavoitteena on mahdollistaa liikkumisen yhdistelmäpalvelujen tarjoaminen kuluttajille. Laki velvoittaa julkisen liikenteen matkalippujärjestelmän ylläpitäjän tarjoamaan matkalippujaan yhdistelmäpalvelujen tarjoajille järjestelmänsä avoimen myyntirajapinnan kautta. Rajapinta on oltava teknologisesti yleiskäyttöinen ja matkalippuja on myytävä rajapinnan käyttäjille oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi valvoo liikennepalvelulain noudattamista.

        Trafi antoi syyskuussa 2018 päätöksen, jossa se linjasi avoimen rajapinnan velvoitteen täyttymisen edellytyksiä ja omaa toimivaltaansa.[1] Päätöksessä painotetaan toimivan yhteistyön tärkeyttä sekä sitä, että rajapintojen avaamisratkaisujen tulee olla teknisesti riippumattomia, jotta rajapintoja pystyy hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti. Päätöksessä oli kyse Helsingin seudun liikenne – kuntayhtymän (HSL) julkisen liikenteen matkalippujen myyntirajapinnasta.

        Arviossaan Trafi totesi, ettei HSL:n avaama rajapinta ollut teknologialtaan yleiskäyttöistä eikä täyttänyt liikennepalvelulain vaatimuksia. Trafi velvoitti HSL:n kehittämään rajapintaratkaisuaan sellaiseksi, ettei se aseta tarpeettomia rajoitteita liikenteen yhdistelmäpalvelujen tarjonnalle. Trafi katsoi, että HSL:n tulee ratkaisuaan kehittäessään ottaa huomioon myös rajapinnan käyttäjien, kuten HSL:n kanssa jo yhteistyötä harjoittavan MaaS Globalin, näkemykset.

        Trafi linjasi myös omaa toimivaltaansa rajapinnan käyttöehtojen arvioinnissa. MaaS Global oli sille sovelletun hinnoittelun osalta esittänyt, että HSL:n käytäntö olla maksamatta myyntikomissiota rajapinnan kautta jälleenmyydyille matkalipuille on kohtuutonta ja syrjivää, koska HSL maksoi myyntikomissiota fyysisistä myyntipisteistä jälleenmyydyille matkalipuille.

        Trafi ei tutkinut syrjintäväitettä, koska katsoi toimivaltaansa sisältyvän vain sen arvioimisen, ovatko avoimen rajapinnan eri käyttäjiin sovellettavat ehdot toisiinsa nähden kohtuullisia ja syrjimättömiä. Trafin toimivaltaan ei siis kuulunut arvioida, ovatko nämä käyttöehdot kohtuullisia ja syrjimättömiä suhteessa sellaisiin muihin jälleenmyyjiin, jotka eivät tarjoa lippuja rajapinnan kautta. Trafi totesi myös, että sen toimivaltaan ei kuulu arvioida sopimusjärjestelyä, jossa HSL tarjosi matkalippuja muun rajapinnan kuin avoimen rajapintansa kautta MaaS Globalille.

        Trafin päätös osoittaa, että liikennepalvelulain nojalla voidaan ratkaista tietyntyyppiset liikkumisen yhdistelmäpalvelujen tarjontaan liittyvät kysymykset, kuten matkalippujärjestelmän avoimen rajapinnan teknologiset edellytykset ja avoimen rajapinnan käyttäjien välinen syrjimättömyys. Rajapintojen avaaminen voidaan siten ratkaista lain tarkoittamalla tavalla.

        Jäljelle jää kuitenkin juridisia ongelmakohtia, joiden ratkaisemiseen liikennepalvelulaki ei Trafin tulkinnan mukaan näyttäisi soveltuvan. Esimerkiksi tilanteisiin, joissa julkisen liikenteen monopoli tarjoaisi matkalippujaan muun kuin avoimen myyntirajapintansa kautta kohtuuttomin ehdoin tai jossa se kohtelisi rajapinnan kautta lippuja jälleenmyyviä eri tavoin kuin muulla tavalla toimivia jälleenmyyjiään, ei liikennepalvelulaki näyttäisi antavan ratkaisua. Näihin kysymyksiin soveltuisi sen sijaan yleinen kilpailulainsäädäntö ja toimivaltainen viranomainen Suomessa olisi Kilpailu- ja kuluttajavirasto.

        Julkisen liikenteen matkalippujen myyntirajapinnan käytön syrjivää tai kohtuutonta hinnoittelua ja käyttöehtoja voitaisiin tutkia kilpailulainsäädännön nojalla epäiltynä määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä tai kilpailuneutraliteettisäännösten vastaisena menettelynä. Liikkumisen yhdistelmäpalvelun tarjoaja joutuisi siten viemään matkalippujen myynnissä kokemansa kohtuuttoman ja syrjivän menettelyn tutkittavaksi kahdessa eri viranomaisprosessissa. Tämä pitkittäisi ja hankaloittaisi uusien liikkumisen yhdistelmäpalvelujen markkinoiden muodostumista ja avautumista kilpailulle ja olisi kieltämättä liikennepalvelulain yleistavoitteiden vastaista.

        Suositeltavaa olisi, että liikennepalvelulain käytännön soveltamisessa käytettäisiin hyödyksi kaikki ne mahdollisuudet, joita viranomaisilla on rajapintojen avaamiseksi ja käyttöehtojen määrittelemiseksi kohtuullisiksi. Näin sen vuoksi, että liikennepalvelulain muuttaminen ja kilpailuoikeudelliset prosessit ovat hidas tie toteuttaa rajapintojen aito avaaminen nopeasti muuttuvilla markkinoilla. Mikäli lain tavoite avata rajapintoja ja edistää uusia palveluja ei käytännössä toteudu, Suomi menettää mahdollisuuden olla älykkään liikenteen palvelujen edelläkävijä.

        [1] https://www.trafi.fi/trafi/ajankohtaista/6469/liikennedatan_rajapintojen_avaamisessa_yhteistyo_avainasemassa

         

        25.10.2018

        Finanssivalvonnan tulkinta koskien hallinnollisten sekä rikosoikeudellisten sakkojen ja seuraamusmaksujen vakuuttamista

        Finanssivalvonta on viime viikolla julkaissut tulkinnan koskien rikosoikeudellisten sekä hallinnollisten sakkojen ja seuraamusmaksujen vakuuttamista. Finanssivalvonnan esittämän tulkinnan mukaan sanktioluontoisiksi maksuiksi katsottavien sakkojen ja hallinnollisten seuraamusmaksujen varalta vakuuttaminen ei ole hyvän vakuutustavan mukaista eikä siten sallittua Suomessa.

        Finanssivalvonnan tulkinta koskee kaikkia sanktioluontoisia maksuja riippumatta niiden määräämiseen johtaneesta syystä tai siitä, ovatko ne maksuunpantu tahallisen teon, laiminlyönnin vai huolimattomuuden seurauksena.

        Finanssivalvonta on perustellut tulkintaansa sillä, että sanktioluontoisiin maksuihin liittyvän riskin vakuuttaminen voisi johtaa toimijoiden piittaamattomuuteen pakollisen sääntelyn noudattamisessa sekä heikentää yhteisöjen velvoitteita noudattaa soveltuvaa lakia ja sääntelyä. Tämän vuoksi Finanssivalvonta myös uskoo, että tällaisen riskin vakuuttaminen olisi ristiriidassa yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttävien arvojen kanssa.

        Julkaistu Finanssivalvonnan lausunto vahvistaa tulkinnan siitä, että suomalaisissa yrityskaupoissa sovellettavien yrityskauppavakuutusten (Warranty & Indemnity -vakuutusten) vakuutusehtojen ei tulisi kattaa yhteisön saamia sakkoja tai muita sanktioluontoisia maksuja. Kysymys sakkojen vakuuttamisen mahdollisuudesta on viime aikoina noussut erityisesti esille EU:n tietosuoja-asetukseen (GDPR) liittyen. Yrityskauppavakuutuksia tarjoavien vakuutusyhtiöiden tulisi huomioida Finanssivalvonnan tulkinta ja keskustella sen vaikutuksista yhdessä vakuutusvälittäjien kanssa niiden järjestäessä vakuutuksia suomalaisille kohdeyhtiöille. Verohallinnon määräämien seuraamusten, kuten myöhästymismaksun, veronkorotuksen sekä viivästyskoron, osalta odotetaan vielä tarkennusta Finanssivalvonnan julkaiseman tulkinnan soveltamisen laajuudesta.

        Lisätiedot ja asiaan liittyvät päivitykset: HPP tiedottaa asiakkaitaan mahdollisista päivityksistä ja lisätiedoista koskien sanktioluontoisten maksujen vakuuttamista.

        HPP on markkinoiden johtava yrityskauppavakuutuksia ja veroriskien vakuuttamista tarjoavien vakuutusyhtiöiden neuvonantaja. HPP:n asiantuntijat avustavat mielellään kaikissa vakuutuksiin liittyvissä juridisissa kysymyksissä, erityisesti yrityskauppavakuutuksiin liittyen.

        Yhteystiedot

        Andrew Cotton
        Partner
        +358 45 657 5758
        andrew.cotton@hpp.fi

        Anna Lehtomaa
        Associate / Verotus
        +358 50 567 5979
        anna.lehtomaa@hpp.fi

        24.10.2018

        MaaS tulee ottaa huomioon liikenteen verotuksessa

        Liikenteen digitalisaation myötä ajoneuvojen omistamisen merkitys vähenee ja ajoneuvojen laajamittainen sähköistyminen sekä itseohjautuvuus muuttaa nykyisiä liiketoimintamalleja siten, että fyysisestä tavarasta, eli autosta tulee osa digitaalista palvelua. Tämän kehityksen myötä myös liikenteen verotusta joudutaan arvioimaan olennaisesti uudelta pohjalta.

        Arvioinnissa tulee ratkaistavaksi se, miten liikenteen verorasitus jakautuu operaattorin ja palvelun käyttäjän kesken ja kuka toimii jatkossa verovelvollisena. Digitalisaation tuottaessa tarkempaa dataa palvelujen tarjoajista ja käyttäjistä sekä käytetyistä palveluista, voidaan näin kertynyttä tietoa haluttaessa käyttää verotuksen perusteena. Verotuksella voi fiskaalisten tavoitteiden lisäksi olla myös yhä enemmän ja kohdennetummin erilaisia ympäristö-, infrastruktuuri- ja teknologiapoliittisia tavoitteita. Verotuksen hallinnolliset kustannukset eivät saisi erilaisten kohdennettujen veroratkaisujen seurauksena kuitenkaan kasvaa vaan päinvastoin järjestelmää tulisi samanaikaisesti sujuvoittaa.

        Suomen nykyinen verolainsäädäntö tukee työmatkailua useilla verohelpotuksilla. Verolainsäädännön, verottajan ohjeistusten ja kannanottojen tuleekin pysyä vastaamaan uusiin digitaalisten liiketoimintamallien tarpeisiin jo nyt.  Vuoden 2019 alusta tarkoituksena on muuttaa sähköautojen työpaikoilla lataamisen verokohtelua siten, että verottaja määrittää latausedulle kaavamaisen verotusarvon, joka vastaa laskennallista keskimääräistä lataamisen arvoa. Näin vältytään tilanteilta, joissa työnantaja haluaisi tarjota latausmahdollisuuden työpaikalla, mutta joutuu rajoittamaan lataamisen käyttöä vain niille, joilla on vapaa autoetu työnantajan puolelta.

        Verottajan nykyiset linjaukset eivät kaikilta osin erityisesti kannusta uusien liikkumispalvelujen laajamittaiseen käyttöön työmatkaliikenteessä. Työnantajan antaman joukkoliikenteen työmatkalipun verottomuutta koskevat tuloverolain säännökset tulisi muuttaa kattamaan työmatkaa koskevat liikkumispalvelut kokonaisuudessaan riippumatta käytetystä kulkuvälineestä. Edellä kerrotulla tavoin MaaS-palvelujen tuottamaa dataa voidaan halutessa hyödyntää siten, että verotuki kohdentuu lainsäätäjän tarkoituksen mukaisesti työmatkaliikenteeseen.

        Työnantajan työntekijälle tarjoamasta yhteiskäyttöautosta ei myöskään synny Verohallinnon luontoisetupäätöksessä tarkoitettua autoetua, vaan ns. muu luontoisetu, joka arvostetaan aina käypään arvoon. Tältäkään osin MaaS-palvelun käyttäjä ei ole tällä hetkellä verotuksellisesti samassa asemassa kuin perinteisen työsuhdeautoedun käyttäjä.

        Suomi voi nousta digitaalisen liikenteen johtavaksi maaksi. Samalla kun saamme toimivamman ja ympäristöystävällisemmän liikennejärjestelmän, digitaalinen liikenne voi luoda Suomeen tuhansia uusia työpaikkoja. MaaS ja uudet digitaaliset liiketoimintamallit haastavat kuitenkin samanaikaisesti verotusjärjestelmän. Osa haasteista tulee ratkaistavaksi pidemmän kehityksen seurauksena, mutta osaan törmätään jo nyt. Erityisen tärkeää on, että verokysymykset tunnistetaan ja niihin löydetään ratkaisut yhdessä eri toimijoiden kanssa.

        Osa verojärjestelmän kehittämisestä vaatii muutoksia lainsäädäntöön, mutta osa on ratkaistavissa hallinnollisin päätöksin ja ajantasaisin ohjeistuksin verottajan toimesta jo nykylainsäädännön puitteissa. Nopeimmat muutokset verojärjestelmään on syytä tehdä MaaS-palvelujen verotusarvojen määrittelyllä. Suositeltava tapa määritellä verotusarvo MaaS-palvelulle olisi – samoin kuin telepalvelujen osalta – kiinteä ja kohtuullisen alhainen verotusarvo, joka on yksinkertainen ja selkeä käyttäjille, ja tukee osaltaan alan kehitystä.

        16.10.2018

        Liikennepalvelulailla edistetään älykästä liikkumista

        Laki liikenteen palveluista (liikennepalvelulaki) on yksi hallituksen kärkihankkeista. Kunnianhimoisen, ennakkoluulottoman ja tulevaisuuteen suuntautuvan hankkeen päätarkoituksena on rakentaa digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristöä ja edistää liikennemarkkinoiden toimintaa normeja purkamalla. Lakiin kootaan eri liikennepalveluiden lainsäädäntöä, ja sillä uudistetaan kaikkien liikennemuotojen tiukkaa sääntelyä. Tavoitteena on, ettei ainakaan sääntely ole esteenä digitalisaatiolle, automaatiolle tai uusille innovaatioille ja liiketoimintamalleille.

        Liikennepalvelulain ytimessä ovat asiakaslähtöiset, digitalisoidut liikenteen palvelut. Lain taustalla oleva ajattelu perustuu liikenne palveluna -käsitteeseen (Mobility as a Service, MaaS), joka liikenne- ja viestintäministeriön mukaan tarkoittaa sitä, että ”liikenteestä tehdään teknologian, tiedon sekä innovaatioiden avulla asiakaslähtöinen palvelu, jossa liikennemuotojen väliset rajat häipyvät ja matkaketjut tulevat sujuviksi”.

        Liikennepalvelulailla pyritään edistämään saumattomia, multimodaalisia matkaketjuja ja muita yhdistettyjä, lisäarvoa tarjoavia liikkumispalveluita avaamalla liikennejärjestelmää koskevat tiedot asiakkaiden, palveluntarjoajien ja viranomaisten käyttöön. Tietosuoja-asiat ja yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) ovat luonnollisesti tärkeä osa lainsäädäntöprosessia.

        Liikennepalvelulaki kattaa kaikki liikennemuodot, joten hankkeen valmistelu on sisällön laaja-alaisuuden vuoksi jaettu kolmeen vaiheeseen.

        Ensimmäinen vaihe

        Ensimmäisessä vaiheessa on keskitytty tieliikenteeseen sekä joukkoliikennelain, taksiliikennelain ja kaupallisia tavarakuljetuksia koskevan lain säädösten yhdistämiseen. Muista liikennemuodoista poiketen maanteitse tapahtuvia henkilö- ja tavarakuljetuksia on säädelty tarkasti kansallisella lainsäädännöllä, ja yksi liikennepalvelulain tavoitteista onkin yksinkertaistaa liikennelupajärjestelmää ja tuoda näin lainsäädäntö lähemmäs muiden liikennemuotojen lainsäädäntöä. Liikennelupien myöntäminen keskitetään Liikenteen turvallisuusvirasto Trafiin, joka toimii myös valvontaviranomaisena.

        Suurimmat muutokset koskevat jäykkää ja vanhanaikaista taksijärjestelmää. Uusi lainsäädäntö helpottaa taksialalle tuloa poistamalla taksilupien määrää koskevat rajoitukset, mikä mahdollistaa uudet liiketoimintamallit ja lisää kilpailua. Hinnoittelusta tulee joustavampaa, mutta Trafi voi myös puuttua tilanteeseen ja määrittää enimmäishinnan, jos hinnat nousevat kohtuuttomasti.

        Liikennepalvelulailla kevennetään merkittävästi henkilöliikenteen ja tavarakuljetusten sääntelyä. Kansallista sääntelyä on purettu myös panemalla täytäntöön EU-lainsäädäntöä, ja lisäksi pakollinen liikenneyrittäjäkoulutus poistuu. Liikennelupaa edellyttävän tavarakuljetuksen alaraja nousee 2 000 kilosta 3 500 kiloon. Palveluntarjoajien, jotka kuljettavat yli 2 000 kiloa mutta alle 3 500 kiloa painavia tavaroita (yleensä pakettiautolla), on tehtävä ilmoitus Trafiin. Kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyyttä koskevia vaatimuksia kevennetään ja selkiytetään. Henkilö- ja tavarakuljetukset voidaan yhdistää.

        Liikennepalvelulain tavoitteiden toteuttaminen edellyttää, että tiedot ovat yhteensopivia kaikkien palveluntarjoajien kanssa. Siksi laissa velvoitetaan kaikki liikennepalveluiden tarjoajat ja viranomaiset jakamaan 1.1.2018 alkaen olennaisia tietoja palveluistaan avoimen rajapinnan kautta valtioneuvoston asetuksen 643/2017 mukaisesti. Liikennemuodosta riippuen olennaisia tietoja voivat olla esimerkiksi reitti-, pysäkki-, aikataulu-, hinta-, saatavuus- ja esteettömyystiedot.

        Velvoite koskee kaikkia liikennepalveluiden tarjoajia, joihin Trafin mukaan kuuluvat henkilöiden kuljetuspalvelut (muun muassa linja-auto- ja taksiyritykset sekä laiva- ja lentoliikenteen henkilökuljetukset), asemat, satamat ja muut terminaalit, liikennevälineiden vuokrauspalvelut ja kaupalliset yhteiskäyttöpalvelut, yleiset kaupalliset pysäköintipalvelut sekä välityspalvelut.

        Liikennepalvelulain ensimmäinen vaihe tuli voimaan 1.7.2018. Direktiiviin 2010/40/EU perustuvat älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevat säädökset tulivat kuitenkin voimaan jo 1.10.2017 ja edellä mainitut olennaisten tietojen avaamista koskevat säädökset 1.1.2018.

        Toinen vaihe

        Toisessa vaiheessa yhtenäistetään ja kevennetään muita liikennemuotoja (lento-, meri- ja raideliikennettä) koskevaa kansallista lainsäädäntöä ja liitetään se liikennepalvelulakiin. Näin varmistetaan yhdenmukaisuus tieliikennettä koskevien säädösten kanssa. Erilaisista liikennemuotokohtaisista rekistereistä muodostetaan yksi yhtenäinen rekisteri, joka sisältäisi tietoa toiminnanharjoittajaluvista, liikennevälineistä ja henkilöluvista, kuten ammattipätevyyksistä. Liikennepalvelulain toisessa vaiheessa vahvistetaan Trafin roolia liikenteen lupa- ja valvontaviranomaisena sekä parannetaan rekisteröityjen mahdollisuuksia käyttää omia tietojaan liikkumispalveluiden hankkimiseen.

        Toisessa vaiheessa kehitetään edelleen digitalisaatiota sekä liikkumispalveluita koskevien tietojen saatavuutta.  Tavoitteena on lisätä liikkumispalveluihin liittyvää innovointia sekä kehittää Trafin viranomais- ja palvelutoimintaa. Trafi velvoitettaisiin avaamaan keräämänsä tiedot avoimen rajapinnan kautta anonyymissä muodossa ja tietosuojan vaatimukset huomioiden.

        Asiakaslähtöisiä yksilöllisiä matkaketjuja ja yhdistettyjä palveluita edistettäisiin niin sanotun puolesta-asioinnin avulla. Tällöin kaikki palveluntarjoajat (eivät vain ne, joiden hallussa tiedot ovat), voisivat asiakkaan puolesta liittää yhdistettyyn liikkumispalveluun lippuja kaikkiin liikkumismuotoihin.

        Toista vaihetta koskeva hallituksen esitys (jossa on peräti 878 sivua) annettiin eduskunnan hyväksyttäväksi 19.10.2017 ja hyväksyttiin muutamin muutoksin 21.3.2018. Lain toinen vaihe tuli voimaan 1.7.2018 lukuun ottamatta puolesta-asiointia koskevia säädöksiä, jotka tulevat voimaan 1.1.2019.

        Kolmas vaihe

        Kolmannen vaiheen lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan, ja lausuntokierroksen jälkeen se viedään eduskunnan käsittelyyn joulukuussa 2018. Kolmas vaihe kattaisi jäljellä olevat säädökset, joilla varmistetaan, että liikennepalvelulaki täyttää kaikki liikennejärjestelmää ja digitaalisia palveluita koskevat tavoitteet.

         

        09.10.2018

        Digitalisaatio haastaa verotuksen

        Liikenteen digitalisoituminen muuttaa nykyisiä rakenteita ja sitä miten me liikumme. Liikkumisesta tulee yhä enemmän palvelukokonaisuus (Mobility As A Service / MaaS), jossa ostamme tarpeittemme mukaisia liikkumispalveluja. MaaS-kokonaisuuteen voi kuulua esimerkiksi joukkoliikenne-, autoilu-, pyöräily- ja kuljetuspalveluja. Jatkossa voimme ostaa kuukausittaisen liikkumispaketin vastaavasti kuin ostamme tele-operaattorilta puhelin- tai tietoliikennepalveluja.

        Liikenteen digitalisaatio tulee vaikuttamaan ajoneuvokannan rakenteeseen ja sen tehokkaaseen käyttöön. Auton omistamisen merkitys vähenee ja liikkumisesta tulee sujuvampaa, turvallisempaa sekä ympäristöystävällisempää. Samalla uudet liiketoimintamallit synnyttävät uusia yrityksiä ja haastavat vakiintuneita toimijoita. Liikenteen digitaalisten palvelujen markkina on arvioitu maailmanlaajuisesti yli 10 000 miljardin euron arvoiseksi. Suomella on kaikki edellytykset olla tämän kehityksen kärjessä johtuen toimivasta infrastruktuurista ja korkeasta koulutustasostamme.

        Digitalisaatio,  alustatalous ja jakamistalous haastavat myös verottajan. Osa haasteista on puhtaasti  kansallisia, mutta digitaalisella liiketoiminnalla ja sen  osapuolilla on usein liittymiä useisiin valtioihin.   Myös MaaS palveluja voidaan tarjota ilman, että yritys fyysisesti sijaitsee maassa, jossa palveluja kulutetaan. Verotuksessa on kuitenkin ratkaistava, missä maassa toimintaa verotetaan, onko toiminta veronalaista, kuka on toiminnasta verovelvollinen ja verotetaanko tuloa vai kulutusta.

        Digitalisaatio on nousemassa verotusta koskevassa keskustelussa ykkösaiheeksi kaikkialla maailmassa. Digitalisaatio on nähty valtioiden veropohjaa rapauttavana uhkana ja veroriitoja voimakkaasti lisäävänä kehityksenä. On esitetty, että digitalisaatio on kaikkialla ja nykyinen viime vuosisadan alussa kehitetty kansainvälinen verojärjestelmä on vanhentunut ja vaati siksi merkittävän  remontin.

        Verolainsäädäntöä koskevat isot linjaukset tehdään kansainvälisellä tasolla ja kansallisen verolainsäädännön ja lainsäätäjän rooli jää yhä enemmän toimeenpanevaksi. Digitalisaatiota koskevat verotuksen keskeiset pelisäännöt tulee sopia mahdollisimman globaalilla tasolla OECD:ssä. Kansallisia, alueellisia tai väliaikaisia ratkaisuja tulee välttää.  EU:n komission ehdotus väliaikaiseksi  digiveroksi onkin  kohdannut oikeutettua kritiikkiä ja ehdotuksen läpimeno sellaisenaan on epävarmaa.

        Yli 110 OECD:n jäsenvaltiota on sitoutunut tavoittelemaan yhteisiä verotuksen sääntöjä digitaalisaation haasteisiin vuoteen 2020 mennessä. Yksinkertaistaen kysymys on siitä, miten verotulot jakautuvat valtioiden välillä. Ohjautuvatko yhteisöverot palvelujen käyttäjävaltioon vai siihen valtioon missä palvelujen tuotekehitys tapahtuu ja arvo luodaan?  Mikäli globaalia konsensusta yhteisistä säännöistä ei saavuteta, yritykset ovat vaarassa joutua kahdenkertaisen verotuksen kohteeksi. Pelissä on siis paljon.

        Verojärjestelmää kehitettäessä on hyvä tunnustaa, että digitaalisen liiketoiminnan erottaminen muusta liiketoiminnasta on ongelmallista, joten digitalisaatiota koskevien verotuksellisten periaatteiden tulee olla mahdollisimman yhteneväiset perinteisessä liiketoiminnassa käytettyjen verotuksen periaatteiden kanssa. Digitalisaation johdosta tehtävät välttämättömät veroratkaisut tulevat vastaavasti vaikuttamaan myös perinteisen liiketoiminnan verotuksen nykyisiin pelisääntöihin.

        Määränpäämaa- tai kulutusmaa-periaate soveltuu välillisiin veroihin kuten arvonlisäveroihin, liikenteestä kannettaviin veroihin ja valmisteveroihin, koska näiden kulutusverojen nimenomaisena tarkoituksena on verottaa tavaroiden ja palvelujen käyttöä. Digitalisaatio, tekoäly ja automatisoitu liikenne muuttavat kuitenkin tavarasta tai palveluista suoritettavia korvauksia.  Toimiiko esimerkiksi alustan ylläpitäjä hyödykkeen myyjänä vai ainoastaan välittäjänä. Digitalisaatio hämärtää palvelun ja tavaran käsitettä, jolloin myös välillisisiä veroja koskevan lainsäädännön soveltaminen on haastavaa ja ratkaisut voivat poiketa toisistaan.

        Verottaja on hyvin kiinnostunut saamaan verotuksen toimittamista varten digitaalisiin alustoihin kertyvän tiedon käyttöönsä. Vähemmälle huomiolle on  sen sijaan jäänyt tarve yksinkertaistaa verotusta siten, että kaikilla toimijoilla on mahdollisuus tulla verotetuksi oikein ja mahdollisimman pienillä hallinnollisilla kustannuksilla.

        Verojärjestelmän tulee mukautua nopeaan muutokseen siten, että verotus ei toimi kehityksen jarruna vaan, että se mahdollistaa uusien liiketoimintamallien joustavan ja nopean käyttöönoton. Tämä edellyttää muutoksia lainsäädäntöön, mutta osa kysmyksistä on ratkaistavissa verottajan ohjeistuksia ja kannanottoja päivittämällä.

        EU on laajentamassa sähköisten palvelujen erityisjärjestelmäänsä ja yksinkertaistamassa verkkokaupan arvonlisäverotusta. Muutoksilla pyritään yksinkertaistamaan arvonlisäveron ilmoittamista ja maksamista silloin, kun kuluttaja ostaa tavaroita ja palveluita verkossa. Tätä kehitystä voidaan pitää myönteisenä ja uusien sääntöjen on tarkoitus tulla voimaan vaiheittain jo vuodesta 2019 alkaen.

        Pitkään on esitetty, että valtiot kilpailevat yhteisöveronsa vähitelleen nollaan. Digitalisaatio haastaa yhteisöveron uudella tavalla. Verotusta koskevan lainsäädäntötyön painopiste tulevina vuosina tulee olemaan yhteisöveroissa. Samalla kuitenkin kulutusverojen merkitys valtioiden verokertymälle kasvaa. Digitalisaatio haastaa siten enemmän yhteisöverotusta kuin välillistä verotusta.

         

         

         

        10.09.2018

        Tiedon hallinta on älykkään liikenteen kohtalonkysymys

        Olemme älykkään liikkumisen vallankumouksen kynnyksellä. Esimerkiksi itseohjautuvien kulkuvälineiden, sähköautojen ja digitaalisten liikennepalvelujen kehitys mullistaa sitä, miten ihmiset ja tavarat liikkuvat. Muutoksella tulee olemaan myös kauaskantoisia taloudellisia, yhteiskunnallisia ja juridisia vaikutuksia, joihin liittyy monia vielä ratkaisemattomia kysymyksiä.

        Yksi älykkään liikenteen keskeisistä mahdollistajista on esimerkiksi paikkatietojen ja liikennekäyttäytymiseen liittyvän tiedon tehokas digitaalinen kerääminen ja jakaminen. Näin älykkääseen liikenteeseen liittyy myös kysymys siitä, miten liikkumiseen liittyvää henkilötietoa käsitellään ja hyödynnetään.

        Yksilönsuojan kannalta henkilöiden liikkumiseen liittyvä tieto on arkaluonteista. Tuskin kukaan haluaa esimerkiksi, että omaan liikkumiseen liittyviä tietoja voitaisiin käyttää ilman nimenomaista lupaa, asianmukaista syytä ja valvontaa.

        Kaikkea liikenteessä kerättyä tietoa hallinnoidaan jatkossa jotenkin. Tiedonhallinta voi olla keskitettyä, hajautettua tai jotakin siltä väliltä.

        Keskitetty tiedonhallinta voisi tarkoittaa sitä, että Suomeen luotaisiin viranomaisvetoinen, keskitetty järjestelmä, johon liikkumiseen liittyvää henkilötietoa kerättäisiin. Tämä lähestymistapa on käytössä esimerkiksi terveystietojen osalta Kanta.fi-palvelussa. Keskitetyllä järjestelmällä voisi olla joitakin hyötyjä esimerkiksi tietojen suojaamisessa, mutta muuten se soveltuu huonosti ekosysteemipohjaiseen, nopeasti kehittyvään liiketoimintaan.

        Vastakkainen ääripää perustuisi deregulaatioon, eli annetaan markkinoiden hoitaa tiedon käsittely ja hyödyntäminen. Näyttää kuitenkin siltä, että tiedon hallintaa on vaikeaa jättää täysin viranomaisohjauksen ulkopuolelle, kuten nähtiin mm. Yhdysvaltain kongressin kuullessa Facebookin Mark Zuckerbergia.

        Suomessa on valittu tiedonjakamiseen ja avoimiin rajapintoihin perustuva, säännelty tiedonjakomalli. Älykkään liikenteen ekosysteemin toimijoiden on avattava omat tietonsa muiden käyttöön niin, että tiedot ovat saatavissa konekielisinä ja yleisesti käytössä oleviin teknologioihin perustuvina.

        Vaikka tämä tiedonjakamiseen perustuva lähestymistapa onkin perusteltu, myös siihen liittyy ongelmia, jotka tulee ratkaista lähitulevaisuudessa.

        Yksi keskeinen kiistakysymys liittyy tiedon omistamiseen. Onko liikkumiseen liittyvä tieto jonkin toimijan yksinomaista omaisuutta vai kaventaako tietojen yhteiskäyttövelvoite merkittävästi sitä perinteistä omistusoikeuden käsitettä, jossa omistaja on itse saanut käyttää omaisuuttaan haluamallaan tavalla?

        On esitetty, että yhteiskäytössä olevaa tietoa ei omistaisi kukaan. Ainakaan yritykset, jotka käyttävät resursseja tietojen keräämiseen ja hyödyntämiseen, eivät ole innostuneita mallista, jolla yhteiskäytössä olevat tiedot sosialisoidaan.

        Tiedon omistaminen liittyy sen hinnoitteluun. Mikäli markkinoiden annetaan ohjata tiedonvaihtoa, yritysten yhteistyölle muodostuu tietty hinta. Tällöin vaarana on, että markkinoilla vahvassa asemassa olevat toimijat, ja erityisesti monopolit, ylihinnoittelevat yhteistyönsä ja vaikeuttavat tietoisesti uusien yhtiöiden tuloa markkinoille. Näin on tapahtunut myös muilla sektoreilla.

        Muilla toimialoilla onkin havaittu, että vahvassa markkina-asemassa olevan yhtiön hinnoitteluun on ollut perusteltua puuttua. Näin on tehty esimerkiksi telemarkkinoiden kansainvälisessä roaming-hinnoittelussa.

        Koska älykkään liikenteen ekosysteemissä on jatkossa erittäin suuri määrä toimijoita ja sopimussuhteita, sopimuksiin liittyvät käytänteet tulisi uudistaa. Ei ole tehokasta luoda älykkääseen liikenteeseen modernia ekosysteemiä perinteisiin, dokumentti- tai metasanapohjaisiin sopimushallintajärjestelmiin nojautuen. Suositeltavampaa olisi käyttää jatkossa datapohjaisia – mahdollisesti jopa vakiopohjaisia – sopimuksia, joilla voidaan automatisoida tiedonhallintaan ja maksamiseen liittyviä prosesseja.

        Älykäs liikenne on Suomelle suuri mahdollisuus. Sen hyödyntäminen käytännössä vaatii kuitenkin monien siihen liittyvien asioiden uudelleen miettimistä ja ratkaisemista, usein uudella, innovatiivisella tavalla.

         

        Artikkeli on julkaistu Kauppalehdessä 10.9.2018

         

        Pekka Raatikainen
        Osakas
        040 751 9457

        Vesa Silaskivi
        Executive Advisor
        050 329 9900

         

        28.08.2018

        HPP alppilajien maajoukkueiden kumppaniksi

        HPP ja Ski Sport Fin­land ovat sol­mi­neet mark­ki­noin­ti- ja pal­ve­lu­yh­teis­työ­so­pi­muk­sen. Kak­si­vuo­ti­nen yh­teis­työ­so­pi­mus kat­taa kat­to­jär­jes­tön mo­lem­pien la­ji­ryh­mien alp­pi- ja frees­ty­le­hiih­don maa­jouk­ku­eet. HPP nä­kyy myös alp­pi­la­jien kan­sal­li­sis­sa kil­pa- ja nuo­ri­so­ta­pah­tu­mis­sa.

        Ski Sport Fin­land on vuon­na 2008 pe­rus­tet­tu it­se­näi­nen la­jiyh­dis­tys, joka jä­sen­seu­ro­jen­sa kans­sa vas­taa Suo­mes­sa alp­pi- ja frees­ty­le­hiih­don la­jien ke­hit­tä­mi­ses­tä ja me­nes­tyk­ses­tä. Alp­pi­la­jien maa­jouk­kueis­sa toi­mii 20 val­men­nuk­sen ja huol­lon asian­tun­ti­jaa, jot­ka vas­taa­vat 50 ur­hei­li­jan val­men­tau­tu­mi­ses­ta.

        Linkki tiedotteeseen

        15.08.2018

        Liikesalaisuuslaki terävöittää innovaatioiden suojaa

        Liikesalaisuuslaki on tullut voimaan 15.8.2018. Uudella lailla pannaan kansallisesti täytäntöön EU:n liikesalaisuusdirektiivin mukainen sääntely. Yrityssalaisuusrikoksia koskevat rikoslain rangaistussäännökset jäävät pääosin sellaisinaan voimaan.

        Liikesalaisuuslaissa säädetään liikesalaisuuden määritelmästä sekä siitä, millaiset teot ovat liikesalaisuuden oikeudetonta hankkimista, ilmaisemista tai käyttämistä. Laissa myös säädetään liikesalaisuuden haltijan kannalta erittäin tehokkaista yksityisoikeudellisista oikeussuojakeinoista.

        Merkittävin uutuus on immateriaalioikeudesta tuttu ”saastunutta tuotetta” koskeva sääntely. Jos tuote suunnitellaan tai valmistetaan toiselle kuuluvaa liikesalaisuutta luvattomasti käyttäen, tuomioistuin voi määrätä tuotteen vedettäväksi pois markkinoilta tai tuhottavaksi tai muutettavaksi. Sama seuraus voi koitua siitä, jos sinänsä laillista tuotetta markkinoidaan käyttäen luvatta asiakasrekisteriä, joka on toiselle kuuluva liikesalaisuus.

        Myös lakisääteiset salassapitovelvollisuudet laajenevat kattamaan kaikki käytännössä merkitykselliset sidosryhmät. Tämä ei kuitenkaan poista tarvetta tehdä liikesalaisuuksia suojaavia salassapitosopimuksia. Myös sopimusperusteisen salassapitovelvoitteen rikkominen johtaa siihen, että liikesalaisuuslain mukaiset oikeussuojakeinot ovat käytettävissä.

        HPP:n osakkaan Klaus Nyblinin perusteellinen teos Liikesalaisuuksien suoja ilmestyy loppuvuonna 2018.

        14.08.2018

        HPP:n energiatiimi kirjoitti Chambersin uuden energiaoppaan Suomi-osion

        Andrew Cot­ton, Lau­ra Lei­no ja Ella Rin­ne HPP:n energiatiimistä ovat yh­des­sä kir­joit­ta­neet Suo­mea koskevan osion juu­ri il­mes­ty­nee­seen Cham­bers Al­ter­na­ti­ve Ener­gy & Power Gui­de 2018-op­paa­seen.

        Opas kat­taa ku­vauk­sen uusim­mas­ta an­ne­tus­ta sään­te­lys­tä eri ener­gia­sek­to­rien nä­kö­kul­mis­ta Suo­mes­sa ja tu­lee ole­maan hyö­dyl­li­nen ener­gia­teol­li­suu­den asian­tun­ti­joil­le, si­joit­ta­jil­le sekä ulkomaisille la­ki­mie­hil­le heidän avustaessa asiakkaitaan Suomen energiamarkkinoille kohdistuvissa projekteissa ja sijoituksissa.

        HPP:n ener­gia­tii­mi on yksi joh­ta­vis­ta ener­gia­tii­meis­tä Suo­men oi­keu­del­lis­ten pal­ve­lu­jen mark­ki­noil­la. Oikeudellisten palvelujen tarjoajia maailmanlaajuisesti luokitteleva Chambers on asettanut HPP:n asiantuntijat Tier 1 -kategoriaan joka vuosi ”Ener­gy & Na­tu­ral Re­sources” -ka­te­go­rias­sa.

        Chambers Alternative Energy & Power Guide 2019

         

        17.07.2018

        HPP:n tukema tennislupaus Wimbledonin mestariksi

        HPP:n tukema nuori tennislupaus Otto Virtanen on voittanut poikien nelinpelin mestaruuden Wimbledonissa. Otto kuvassa vasemmalla.

        HPP onnittelee.

         

        kuva Anthony Upton

        17.07.2018

        Konkurssilainsäädännön tarkistushanke ja ympäristövastuut

         

        Kon­kurs­si­lain­sää­dän­töä ol­laan tar­kis­ta­mas­sa. Kon­kurs­si­työ­ryh­män mie­tin­nössä eh­do­te­taan kon­kurs­si­me­net­te­lyn yk­sin­ker­tais­ta­mis­ta ja no­peut­ta­mis­ta. Li­säk­si sii­nä ote­taan en­sim­mäi­sen ker­ran huo­mioon myös kon­kurs­siin liit­ty­vät jul­ki­soi­keu­del­li­set ym­pä­ris­tö­vas­tuut.

        Eh­do­te­tuis­ta muu­tok­sis­ta käy ilmi, mil­tä osin ym­pä­ris­tö­vas­tuut oli­si­vat val­vot­ta­via kon­kurs­si­saa­ta­via/​​​​​mas­sa­vel­kai­sia sekä mil­loin kon­kurs­si­pe­säl­le voi­tai­siin aset­taa ym­pä­ris­tö­vas­tui­siin pe­rus­tu­va toi­min­ta- ja kor­vaus­vel­vol­li­suus.

        HPP Asianajotomisto Oy:n osakas Sami Uotin ja associate Jasmin Villasen aihetta koskeva kirjoitus ”New report on bankruptcy proceedings and environmental liabilities” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä.

        21.06.2018

        HPP hakee hankinta- ja sopimusjuristia

        HPP Asianajotoimisto Oy on yksi maan johtavista asianajotoimistoista. Palveluksessamme on tällä hetkellä 75 juristia ja koko henkilökuntamme määrä on yli 125. Osaamisemme on luokiteltu korkeimmalle tasolle useissa kansainvälisissä vertailuissa, kuten Chambers & Partners, Legal500 ja Best Lawyers. Vuonna 2017 liikevaihtomme oli yli 19 miljoonaa euroa.

        Haemme nuorempaa hankinta- ja sopimusjuristia, jonka työtehtävät liittyvät muun muassa laajoihin IT-hankintojen kilpailutuksiin ja sopimusoikeudelliseen valmisteluun sekä markkinaoikeusprosessien hoitamisessa avustamiseen. Arvostamme erityisesti hankintaoikeudellista tietämystä ja käytännön kokemusta sekä EU-oikeuden osaamista. Menestyminen tehtävässä edellyttää kiinnostusta hankinta- ja EU-oikeudellisten selvitysten itsenäiseen laadintaan sekä tiedonhakuun.

        Olet olennaiseen keskittyvä ja luotettava osaaja. Ilmaiset itseäsi sujuvasti suomeksi ja englanniksi. Arvostamme lisäksi positiivista palvelualtista asennetta ja halua kehittyä alan huippuasiantuntijaksi.

        Meillä pääset työskentelemään haastavissa ja monipuolisissa projekteissa sekä kehittymään mutkattomassa työyhteisössä, jossa ihmiset jakavat osaamistaan. Tarjoamme osaavan joukkueemme täyden tuen menestymisellesi.

        Hae tehtävään viimeistään 15.8.2018 täyttämällä hakulomake. Liitä mukaan myös vapaamuotoinen hakemuksesi palkkatoiveineen ja CV.

        Tehtävää koskeviin tiedusteluihin vastaa osakas Pekka Raatikainen 6.8.2018 alkaen p. +358 40 751 9457.

        Lisätietoa viimeaikaisista toimeksiannoistamme https://www.hpp.fi/uutiset/

        13.06.2018

        HPP hakee juristeja IP- ja teknologiaryhmään

        HPP Asianajotoimisto Oy on yksi maan johtavista asianajotoimistoista. Palveluksessamme on tällä hetkellä 75 juristia ja koko henkilökuntamme määrä on yli 125. Osaamisemme on luokiteltu korkeimmalle tasolle useissa kansainvälisissä vertailuissa, kuten Chambers & Partners, Legal500 ja Best Lawyers. Vuonna 2017 liikevaihtomme oli yli 19 miljoonaa euroa.

        IP- ja tek­no­lo­gia­ryh­mäm­me asiak­kai­ta ovat yri­tyk­set, jot­ka joko tuot­ta­vat ja myy­vät IP- tai tek­no­lo­gia­lii­tän­näi­siä tuot­tei­ta tai pal­ve­lui­ta, tyy­pil­li­ses­ti oh­jel­mis­to­teol­li­suu­den, tek­no­lo­gia­teol­li­suu­den, te­lea­lan, lo­gis­tiik­ka-alan ja lää­ke­teol­li­suu­den pii­ris­sä, tai sit­ten näi­den tuot­tei­den ja pal­ve­lui­den os­ta­jia.

        Haemme kahta IT-juridiikasta kiinnostunutta juristia kasvamaan ja kehittymään IT-juridisten asioiden huippuosaajaksi.

        Olet olennaiseen keskittyvä ja luotettava osaaja. Sinulla on jo muutaman vuoden kokemus IT-juridisten tehtävien hoitamisesta yhtiöjuristina tai asianajoalalta. Odotamme, että sinulla on vastuuntuntoinen ja oma-aloitteinen työskentelytapa. Osaat toimia itsenäisesti ja osana ryhmää. Ilmaiset itseäsi sujuvasti suomeksi ja englanniksi. Arvostamme positiivista palvelualtista asennetta ja halua kehittyä alan huippuasiantuntijaksi.

        Meillä pääset työskentelemään haastavissa ja monipuolisissa projekteissa sekä kehittymään mutkattomassa työyhteisössä, jossa ihmiset jakavat osaamistaan. Tarjoamme osaavan joukkueemme täyden tuen menestymisellesi.

        Hae tehtävään viimeistään 6.8.2018 täyttämällä hakulomake.

        Liitä mukaan myös vapaamuotoinen hakemuksesi palkkatoiveineen ja CV.

         

        Tehtävää koskeviin tiedusteluihin vastaa osakas Pekka Raatikainen p. +358 40 751 9457

        Lisätietoa teknologiaryhmämme palveluista https://www.hpp.fi/palvelut/teknologia/

        sekä viimeaikaisista toimeksiannoistamme https://www.hpp.fi/uutiset/

         

         

        05.06.2018

        HPP:n Aleksei Hanninen väitteli yritysten liiketoimintamallien uudelleenjärjestelyn siirtohinnoittelusta

        HPP:n Senior Associate Aleksei Hanninen väitteli 20.4.2018 oikeustieteen tohtoriksi aiheesta ”Transfer pricing of business restructurings from the perspective of Russian, Finnish and U.S. tax law”. Hanninen käsittelee väitöskirjassaan, missä laajuudessa konsernin liiketoimintamallin uudelleenjärjestely voi tulla siirtohinnoittelun kohteeksi Venäjän, Suomen ja Yhdysvaltain siirtohinnoittelusäännösten mukaan ja miten markkinaehtoperiaatteen mukainen siirtohinta tulee määrittää sellaisille omaisuuserille, joiden katsotaan tulevan siirtohinnoittelun kohteeksi uudelleenjärjestelyissä. Erityisesti Venäjän nykyiset siirtohinnoittelusäännökset eivät ole olleet aikaisemmin laajemman akateemisen tutkimuksen kohteena.

        Tutkimuksessa havaitaan, että Suomessa ja Yhdysvalloissa liiketoimintamallin muutokset tulevat laajemmin siirtohinnoittelusäännösten ja markkinaehtoperiaatteen soveltamisen kohteeksi kuin Venäjällä. Venäjällä siirtohinnoittelun kohteeksi näyttävät tulevan lähtökohtaisesti vain siirrettävä aineellinen omaisuus ja immateriaalioikeudet, kun taas Suomessa ja Yhdysvalloissa myös muu aineeton omaisuus ja liiketoimintamallin muuttamiseen liittyvä olemassa olevien sopimusten ennenaikainen päättäminen voivat tulla siirtohinnoittelun piiriin. Lisäksi erillisten omaisuuserien siirtoa voidaan Suomessa ja Yhdysvalloissa tarkastella joissain tilanteissa (liiketoiminta)kokonaisuuden siirtona, mikäli se tuo markkinaehtoperiaatteen näkökulmasta parhaimman lopputuloksen.

        Liiketoimintamallin muutostilanteen siirtohinnoitteluun voi myös liittyä epävarmuustekijöitä: yhtiöille voi olla hankalaa määrittää, missä laajuudessa tietyt omaisuustyypit (erityisesti aineeton omaisuus) tulevat siirtohinnoittelun piiriin käsillä olevassa uudelleenjärjestelyssä ja mikä menetelmä soveltuu parhaiten siirtohinnan määrittämiseen. Epävarmuustekijöitä on kuitenkin mahdollista poistaa esimerkiksi veroviranomaisten kanssa laadittavilla kahden- tai monenkeskisillä ennakkohinnoittelusopimuksilla ja ilmoitus- ja dokumentaatiovelvollisuuden huolellisella noudattamisella.

        31.05.2018

        Kilpailulain uudistuksesta hallituksen esitys – kilpailuviranomaisen tutkintavaltuudet laajenevat

        Kilpailulain uudistuksen ensimmäinen vaihe on jälleen edennyt. Työ- ja elinkeinoministeriön (”TEM”) tekemän esitysluonnoksen pohjalta on toukokuussa 2018 annettu hallituksen esitys laiksi kilpailulain muuttamisesta (HE 68/2018 vp). Kuten aikaisemmin kirjoitimme blogikirjoituksessamme, kilpailulain muutoksen ensimmäisen vaiheen uudistukset liittyvät pääosin Kilpailu- ja kuluttajaviraston (”KKV”) toimivallan laajentamiseen ja kilpailulain säännösten selkeyttämiseen sekä maakuntauudistukseen varautumiseen.

        Hallituksen esityksen mukaan ehdotetut uudistukset on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Nyt annettu hallituksen esitys ei juurikaan poikkea aiemmasta TEM:n esitysluonnoksesta, vaan esitysluonnoksessa ehdotetut muutokset ovat menossa läpi sellaisenaan.

        Kuten aikaisemmassa blogikirjoituksessamme totesimme, yritysten kannalta merkittävimpiä näistä muutoksista ovat KKV:n jatkettua tarkastusoikeutta koskevat säännökset. Esityksen mukaan kil­pai­lu­vi­ran­omai­set voivat jatkossa jat­kaa yl­lä­tys­tar­kas­tus­taan omis­sa ti­lois­saan te­ke­mäl­lä ha­ku­ja tar­kas­tuk­sel­la ot­ta­miin­sa da­tan vä­liai­kai­siin ko­pioi­hin. KKV:n tallennusvälineestä riippumaton tarkastusoikeus tarkoittaa, että jatkossa KKV voi yllätystarkastuksen aikana tarkastaa niin kännykät, tabletit kuin muutkin vastaavat mobiililaitteet. Ehdotetulla uudistuksella lisättäisiin myös tietojenvaihtoa kansallisten viranomaisten kesken. Yritysten tuleekin uudistuksen myötä varmistaa, että KKV:n tutkintavaltuuksien laajentuminen huomioidaan myös niiden kilpailuoikeudellisissa compliance-ohjeissa sekä yllätystarkastusten varalle laadituissa ohjeistuksissa.

        Muut kilpailulain merkittävät muutokset koskevat KKV:n yrityskauppailmoituksen tutkimiseen liittyviä määräaikoja sekä KKV:n mahdollisuuksia priorisoida kilpailunrajoitusten käsittelyä.

        Hallituksen esityksessä KKV:n mahdollisuutta priorisoida tutkittavaksi ottamiaan kilpailunrajoituksia ehdotetaan täydennettäväksi säännöksellä, jonka mukaan KKV voi priorisoinnissa ottaa huomioon myös kilpailunrajoituksen merkittävyyden tutkittamatta jättämisen edellytyksenä. Säännöksen tarkoituksena on kohdistaa viraston resurssit toimivan kilpailun kannalta merkittävimpiin kilpailunrajoituksiin.

        Uudistuksen myötä kilpailulaissa asetetut yrityskauppailmoituksen kä­sit­te­ly­yn liittyvät määräajat muutettaisiin ka­len­te­ri­päi­vis­tä työ­päi­vik­si. Yrityskauppailmoituksen en­sim­mäi­sen vai­heen kä­sit­te­ly­mää­rä­ai­ka on jat­kos­sa 23 työ­päi­vää ja toi­sen vai­heen käsittelymääräaika vas­taa­vas­ti 69 työ­päi­vää. Toisen vaiheen käsittelymääräaikaa mark­ki­na­oi­keus voisi lisäksi pi­den­tää ha­ke­muk­ses­ta vie­lä 46 työ­päi­väl­lä. Uudistuksella pidennetään myös KKV:n väliaikaismääräyksiin liittyvää velvollisuutta tehdä seuraamusmaksua koskeva esitys määräajassa: jatkossa määräaika pääasiaratkaisun ja seuraamusmaksuesityksen tekemiselle olisi 60 päivän sijaan 90 päivää.

        Huomionarvoinen muutos on myös kilpailulain kilpailuneutraliteettisääntelyn täsmentämiseen tähtäävä erillisen kirjanpidon vaatimus, joka koskee mark­ki­noil­la kil­pai­lu­ti­lan­tees­sa ta­lou­del­lis­ta toi­min­taa har­joit­ta­via jul­ki­syh­tei­söjä tai nii­den mää­räys­val­taan kuu­lu­via yk­si­kköjä. Kilpailulain uudistuksen myötä kirjanpidon eriyttämistä koskeva säännös lisättäisiin kilpailuneutraliteettisäännöksiä koskevaan lukuun. Lisäksi ehdotettu uudistus täsmentäisi julkisyhteisöjen ja niiden määräysvallassa olevien yksiköiden tiedonantovelvollisuutta KKV:lle. Julkisyhteisöjen kirjanpidon eriyttämisvelvollisuutta koskevat säännökset ja tulevia maakuntia koskevat muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2020.

        Kilpailulain uudistuksen toinen vaihe käynnistynee lähiaikoina, kun EU-tasolla valmisteilla oleva direktiivi jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovaltuuksien parantamiseksi annetaan.

        24.05.2018

        Uusiutuvalle energialle uusi tukijärjestelmä

        Tuulivoimalla tuotettiin Suomessa noin 5,6 % vuonna 2017 kulutetusta sähköstä. Kevääseen 2018 mennessä Suomessa on julkaistu uusia tuulivoimahankkeita lähes 15 500 megawatin (MW) edestä, joista merelle suunniteltujen hankkeiden osuus on noin 2 000 MW. Hankekehityksen eri vaiheissa olevat projektit tuovat toteutuessaan Suomeen yhteensä yli 23 miljardin investoinnit. Viimeisen vuoden aikana tuulivoimatuotannon kehitys on kuitenkin hidastunut aiemmista vuosista johtuen osaksi uuden tukijärjestelmän valmistumisen odottamisesta.

        Tuulivoimatoimijat ovat odottaneet uutta uusiutuvan energian tukijärjestelmää ja tietoa sen yksityiskohdista pitkään. Eduskunta on 23. toukokuuta 2018 hyväksynyt lakiehdotuksen tuotantotukilain (uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta 1396/2010) tukijärjestelmän muuttamiseksi. Uudessa laissa säädetään tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä, jossa teknologianeutraalisti edistetään uusiutuviin energialähteisiin perustuvia voimalaitosinvestointeja. Tullakseen voimaan uusi laki tarvitsee vielä Euroopan komission hyväksynnän.

        24. marraskuuta 2016 hyväksytyssä energia- ja ilmastostrategiassa vuoteen 2030 linjattiin, että uudessa tukijärjestelmässä kilpailutetaan tuotantoa yhteensä 2 TWh:n edestä. Valtioneuvosto on todennut esittävänsä syksyllä kivihiilen käytön kieltämistä eduskunnalle, ja mikäli esitys hyväksytään, se tarkoittaisi enintään 2 TWh:n kilpailuttamista koskevan valtuuden pienentämistä 1,4 TWh:n suuruiseksi. Jos mainittu vähennys suoritetaan, on odotettavissa, että järjestetään vain yksi tarjouskierros. Kierroksen ajoitusta ei ole vielä määritetty, mutta näillä näkymin se järjestetään joulukuussa 2018.

        Uusiutuvat energiamuodot mukana tarjouskilpailussa vesivoimaa lukuun ottamatta

        Tarjouskilpailuun voi osallistua tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine-, aurinko- tai aaltovoimalaa koskevalla investointihankkeella. Näin ollen vesivoima on suljettu pois järjestelmän piiristä. Tarjouskilpailun voittavat ne tarjoukset, joissa preemio on alhaisin ja joiden mukainen sähkön vuosituotannon määrä ei ylitä kilpailutettavaa vuosituotannon määrää. Tarjotun preemion tulee alittaa tarjouskilpailun rajahinta, joka olisi aluksi nykyisen syöttötariffin mukainen 53,5 euroa/MWh. Tukiajan enimmäispituus on 12 vuotta.

        Hankkeen on täytettävä hyväksymisen ehdot

        Jotta hanke voidaan hyväksyä tukijärjestelmään, tulee sen olla aidosti toteuttamiskelpoinen eli mahdollisimman valmis rakennettavaksi. Tämän vuoksi sähkön tuottajan on täytettävä tiettyjä fyysisiä osallistumisedellytyksiä voidakseen osallistua tarjouskilpailuun. Energiavirasto tarkistaa edellytysten täyttymisen osana prosessia, jossa valitaan preemiojärjestelmään hyväksytyt sähkön tuottajat. Sähkön tuottajan on maksettava tarjouksen jättämisen yhteydessä osallistumismaksu, jonka suuruus on tällä hetkellä arvioituna 2 500 euroa / tarjous. Hankkeiden toteuttamiskelpoisuus pyritään lisäksi varmistamaan prosessin aikana asetettavilla vakuuksilla, eli osallistumis- ja rakentamisvakuuksilla. Osallistumisvakuuden suuruus määräytyy tarjouskohtaisesti kertomalla tarjouksen mukainen sähkön vuosituotannon määrä kahdella eurolla/MWh. Rakentamisvakuuden suuruus on vuosituotannon määrä kerrottuna 16 eurolla/MWh.

        Velvollisuus tuottaa riittävästi sähköä

        Sähkön tuottajalla on velvollisuus tuottaa uusiutuvalla energialähteellä tuotettua sähköä hyväksytyn tarjouksen määrän verran. Velvollisuuden laiminlyönnistä seurauksena on valtiolle maksettava alituotantokorvaus. Sähkön tuottaja ei kuitenkaan ole velvollinen maksamaan alituotantokorvausta siltä osin kuin vajaus johtuisi sähköverkonhaltijasta johtuvasta syystä eikä niiltä tunneilta, joina voimalaitoksen sijaintipaikan sähkön markkinahinta on negatiivinen. Energiavirasto voi myös vapauttaa sähkön tuottajan alituotantokorvauksen maksuvelvollisuudesta tietyin edellytyksin.

         

        HPP on Suomen joh­ta­via juridisia osaajia tuu­li­voi­ma-alaa koskevissa kysymyksissä. Seuraamme aktiivisesti uuden preemiojärjestelmän kehittymistä ja sen täytäntöönpanoa ja avustamme asiakkaita siihen liittyvissä kysymyksissä.

         

        21.05.2018

        HPP hakee kiinteistöjuristia

        HPP Asianajotoimisto Oy on yksi maan johtavista asianajotoimistoista. Palveluksessamme on tällä hetkellä 75 juristia ja koko henkilökuntamme määrä on yli 125. Osaamisemme on luokiteltu korkeimmalle tasolle useissa kansainvälisissä vertailuissa, kuten Chambers & Partners, Legal500 ja Best Lawyers. Vuonna 2017 liikevaihtomme oli yli 19 miljoonaa euroa.

        Ympäristö, kiinteistöt & rakentaminen -ryhmämme asiakkaita ovat kiinteistösijoittajat ja -kehittäjät, kiinteistöjen käyttäjät sekä teolliset ja infrastruktuuritoimijat. Avustamme asiakkaitamme muun muassa kiinteistökaupoissa, kiinteistökehityshankkeissa, rakennusprojekteissa sekä muissa kiinteistöliitännäisissä asioissa.

        Haemme kiinteistöjuridiikasta kiinnostunutta juristia kasvamaan ja kehittymään kiinteistöjuridisten asioiden huippuosaajaksi.

        Olet olennaiseen keskittyvä ja luotettava osaaja. Sinulla on jo muutaman vuoden kokemus kiinteistöjuridisten tehtävien hoitamisesta, esimerkiksi kiinteistötransaktioista ja -järjestelyistä tai kiinteistöjen kehitys- tai rakennushankkeista, yhtiöjuristina, julkisella sektorilla tai asianajoalalla. Odotamme, että sinulla on vastuuntuntoinen ja oma-aloitteinen työskentelytapa. Osaat toimia itsenäisesti ja osana ryhmää. Ilmaiset itseäsi sujuvasti suomeksi ja englanniksi. Arvostamme positiivista palvelualtista asennetta ja halua kehittyä alan huippuasiantuntijaksi.

        Meillä pääset työskentelemään haastavissa ja monipuolisissa projekteissa sekä kehittymään mutkattomassa työyhteisössä, jossa ihmiset jakavat osaamistaan. Tarjoamme osaavan joukkueemme täyden tuen menestymisellesi.

        Hae tehtävään viimeistään 4.6.2018 täyttämällä hakulomake

        Liitä mukaan myös vapaamuotoinen hakemuksesi palkkatoiveineen ja CV.

        Lisätietoja tehtävästä antaa HPP:n Kiinteistöt & rakentaminen -ryhmän vetäjä, osakas Jari Tuomala, puh. 040 553 1010.

        Lisätietoa meistä löytyy kotisivuiltamme www.hpp.fi

        18.05.2018

        Associate Trainee Riidanratkaisuryhmään

        Etsimme opintojen loppuvaiheessa olevaa Associate Trainee -harjoittelijaa syyskuussa 2018 alkavalle harjoittelujaksolle. Harjoittelujakso kestää 4-5 kuukautta, jonka aikana työskentely on kokopäiväistä. Pääset tekemään laaja-alaisesti avustavan juristin tehtäviä, työskennellen tiiviissä yhteistyössä riidanratkaisuryhmässä. Tehtäviisi kuuluvat muun muassa oikeudelliset selvitystyöt, tiedonhaut, sekä erilaisten asiakirjojen laatiminen. Riidanratkaisuryhmän Associate Traineena menestyksen takaa aito kiinnostus sekä halu oppia ja kehittyä huippujuristiemme ohjauksessa.

        Meillä pääset osaksi dynaamista ja mutkatonta HPP:n porukkaa sekä kehittämään osaamistasi haasteellisten työtehtävien kautta. Sovit hyvin joukkoomme, jos sinulla on mutkaton ja joustava asenne, sopivasti oma-aloitteisuutta ja rutkasti sinnikkyyttä tehtäviä suorittaessasi.

        Jos kiinnostuit tehtävästä, täytä 31.5.2018 mennessä hakulomake ja liitä mukaan englanninkielinen hakemuksesi, CV ja opintosuoritusote yhtenä liitetiedostona.

        Lisää riidanratkaisun palveluistamme https://www.hpp.fi/palvelut/riidanratkaisu/

        Kyselyihin harjoittelujaksosta vastaa HR koordinaattori Marjo Laukkanen marjo.laukkanen@hpp.fi p. 0440799778.

        16.05.2018

        3D-kiinteistöt tulevat – mikä muuttuu?

        3D-kiinteistöt tulevat – mikä muuttuu? Seminaari/webinaari 16.5.2018

        19.04.2018

        HPP:n Sami Uoti mukana konkurssilainsäädännön tarkistushankkeessa

        Konkurssilainsäädäntöä ollaan tarkistamassa. Konkurssityöryhmän mietintö on nyt julkistettu ja lähetetty lausuntokierrokselle. Siinä ehdotetaan konkurssimenettelyn yksinkertaistamista ja nopeuttamista.

        Lisäksi siinä otetaan ensimmäisen kerran huomioon myös konkurssiin liittyvät julkisoikeudelliset ympäristövastuut. Ehdotetuista muutoksista käy ilmi, miltä osin ympäristövastuut olisivat valvottavia konkurssisaatavia/massavelkaisia sekä milloin konkurssipesälle voitaisiin asettaa ympäristövastuisiin perustuva toiminta- ja korvausvelvollisuus.

        HPP:n osakas Sami Uoti oli mietinnön jättäneen konkurssilain tarkistamistyöryhmän asianajajajäsen.

        Linkki mietintöön

        12.04.2018

        Digivero hidastaisi teknologian ja liiketoiminnan kehittymistä

        Viime aikoina on keskusteltu EU:n komission suunnittelemasta ns. digiverosta. Veron idea on se, että yhtiön digitaalialusta voisi muodostaa verotuksen perustan ja eräänlaisen virtuaalisen kiinteän toimipaikan. Tietyt liikevaihto- tai käyttäjäpohjaiset raja-arvot ylittävät, digitaalisia palveluja tarjoavat yritykset joutuisivat tällöin verolle digitaalisten palvelujen tarjoamisesta.

        Suomen rooli maailman työnjaossa tulee jatkossakin perustumaan korkeaan osaamiseen ja teknologiaan. Perustavaroiden tuotanto kasvaa Kiinassa, Intiassa ja muilla kasvavilla markkinoilla, lähellä asiakkaita. Työvoimapohjainen tuotanto etsii uusia, kilpailukykyisiä alueita, esimerkiksi Afrikassa.

        Suomen kannalta kaikki sellainen sääntely, joka vaikeuttaa tai jopa rankaisee korkeaan teknologiaan ja osaamiseen liittyvää liiketoimintaa, on huono asia. Tämä siis siitä huolimatta, miten valtioiden verotulot mahdollisesti jakaantuisivat uudessa verossa ja menettäisikö Suomi verotuloja vai ei.

        Asiaa voidaan tarkastella esimerkiksi älykkään liikenteen näkökulmasta.

        Älykkään liikenteen toimijoita on hyvin erilaisia, esimerkiksi monikansalliset yhtiöt (esim. Google), kansalliset toimijat (OP, LähiTapiola) ja erilaiset uusia palveluja tarjoavat yritykset (MaaS Global). Kaikki toimijat keräävät valtavan määrän tietoa, jota halutaan käyttää uusien palvelujen kehittämisessä. Eri toimijoilla on hyvin erilaisia rooleja: kaikki tuottavat tietoa, joku omistaa sen, toinen kaupallista sitä ja tiedon käsittelyä tarjotaan palveluna esim. SaaS-mallilla eri puolilta maailmaa.

        Henkilöiden liikkumista koskevat tiedot ovat arkaluonteisia ja verrattavissa esimerkiksi luotto- tai terveystietoihin, ja onkin yleisesti hyväksyttyä, että näiden henkilötietojen käyttöä valvotaan henkilöiden yksityisyyden suojaamiseksi. Henkilötietojen käytön valvonnassa lainsäädäntö on pysynyt jotenkin mukana digitalisaation tuomassa murroksessa, mistä on osoituksena toukokuussa voimaan tuleva GDPR. Yksilönsuojaan liittyvät asiat älykkäässä liikenteessä ovat tärkeitä jatkossakin ja voivat vaatia kansallisiakin ratkaisuja, joilla Suomi voi pysyä kehityksen kärjessä.

        Myös älykkään liikenteen kehittymisen keskeinen tekijä on tieto henkilöistä, ajoneuvoista, olosuhteista ja käyttäytymisestä. Alan yritysten merkittävät investoinnit liittyvät järjestelmäkehitykseen ja rajapintojen määrittelyyn, jolla tiedon kerääminen ja hyödyntäminen maksimoidaan. Tämä tiedonvaihto on uusien palvelujen kehittämisen kannalta välttämätön asia, eikä sitä tulisi nähdä rangaistusluonteisen verotuksen kohteena.

        Digiverolle ei samanlaista yleisesti hyväksyttävää perustetta kuin esimerkiksi henkilötietojen sääntelylle tai saastuttavalle tuotannolle. Päinvastoin, digitalisaatio tehostaa raaka-aineiden käyttöä ja säästää ympäristöä.

        Myös verotuksen tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden kannalta kansainvälisesti yksipuolisesti käyttöön otetut veromuodot, erilaiset raja-arvot ja veropohjan määrittelyyn liittyvät ongelmat ovat tietysti omiaan luomaan ongelmia, jotka ohjaavat yritysten toimintaa väärään suuntaan. Oikea foorumi maailmanlaajuisten verotuksellisten ongelmien käsittelyyn ei ole valtio vaan kansainvälinen yhteisö, kuten OECD. Jo nykyinen verokilpailu on ongelma, eikä sitä kannata enää pahentaa uusilla veroilla.

        Digivero – sellaisena kuin siitä nyt puhutaan – tuntuu suoraan sanoen vanhan maailman keinolta puuttua väistämättömään talouden ja palvelujen kehitykseen tavalla, jossa verotushimo ja hyökkääminen monikansallisten ”pahisten” kimppuun syrjäyttää normaalin järjen. Tässä harjoituksessa pahimpina uhreina ovat digitalisaation etunenässä toimivat yhtiöt, jotka haluavat kehittyä. Digivero ei ole hyvä idea.

         

        Toimitusjohtaja Markku Mäkisen ja Executive Advisor Vesa Silaskiven yhteisartikkeli on julkaistu Kauppalehdessä 12.4.2018

        05.04.2018

        Antti Rintakoski vahvistamaan HPP:n rahoitusryhmää

        Antti Rintakoski on nimitetty Specialist Counseliksi vahvistamaan HPP:n rahoitusryhmää.

        Antti Rintakoskella on laaja kokemus kotimaisista ja rajat ylittävistä oman ja vieraan pääoman ehtoisista rahoitusjärjestelyistä. Hänen erikoisosaamiseensa kuuluvat esimerkiksi yritys- ja kiinteistöjärjestelyjen rahoitus, projekti- ja infrastruktuurirahoitus, joukkovelkakirjarahoitus, factoring- ja leasing-järjestelyt sekä vapaaehtoiset uudelleenjärjestelyt.

        Antti on arvostettu rahoitusjuristi ja hänet tunnetaan osallistumisestaan useisiin Suomen markkinoiden haastavimpiin ja merkittävimpiin toimeksiantoihin. Asianajotoimistossa hankitun vuosikymmenen kokemuksen lisäksi hän on kehittänyt asiantuntemustaan OP Yrityspankissa ja Euroopan investointipankissa. Tämä antaa hänelle erinomaisen kaupallisen näkemyksen ja käytännön osaamisen rahoituslaitosten vaatimuksista.

        ”HPP pyrkii tarjoamaan asiakkailleen laajan oikeudellisen osaamisen ja ymmärtämään heidän liiketoimintaansa ja toimialaansa. Kokemuksellaan, asiantuntemuksellaan ja taidoillaan Antti Rintakoski auttaa meitä saavuttamaan molemmat päämäärät. Toivotamme hänet lämpimästi tervetulleeksi kasvavaan rahoitustiimiimme ja jatkamme innolla markkinoiden kärkiryhmän rakentamista”, sanoo Björn Nykvist, HPP:n rahoitusryhmän vetäjä.

        05.03.2018

        Älykäs liikkuminen on Suomelle suuri mahdollisuus

        Saamme lukea päivittäin uutisia siitä, että olemme liikkumisen vallankumouksen kynnyksellä. Sähköautot korvaavat pian polttomoottorit, itseajavista kulkuneuvoista tulee arkipäivää ja uudenlaiset digitaaliset palvelut mahdollistavat eri liikkumismuotojen joustavan yhdistämisen.

        Kaikkia näitä teknologioita, jotka mullistavat tapaamme liikkua, kutsutaan älykkääksi liikkumiseksi tai älykkääksi mobiliteetiksi.

        Osa älykkään mobiliteetin teknologioista liittyy itse kulkuneuvoihin, kuten esimerkiksi sähkömoottorien ja itseajavien autojen kehitykseen. Ilmiön toinen puoli ovat digitaaliset palvelut, jotka muuttavat tapaamme käyttää kulkuneuvoja. Tunnetuin esimerkki tällaisista palveluista lienee Uber.

        Todellinen vallankumous liikkumisessa tapahtuu, kun liikkumisen tavat ja digitaaliset palvelut yhdistyvät saumattomasti. Vain mielikuvitus on rajana jo lähivuosina syntyville ratkaisuille, jotka muuttavat liikkumisen palveluksi. Oman auton seisottamisesta pihalla turhaa – ja yksinkertaisesti vanhanaikaista.

        Älykäs liikkuminen tulee väistämättä mullistamaan myös talouden. Markkinatutkimusyhtiö ABI Research arvioi, että pelkästään älykkääseen liikkumiseen liittyvän palveluliiketoiminnan arvo yltää jopa biljoonaan eli tuhanteen miljardiin dollariin vuoteen 2030 mennessä.

        Ei ole ihme, että kaikki liikenteen parissa toimivat yhtiöt – suuret autovalmistajat etunenässään – muokkaavat paraikaa liiketoimintastrategioitaan uusiksi.

        Suomelle entistä älykkäämpi liikkuminen on kaikkien aikojen tilaisuus. Tulevassa kumouksessa yhdistyy nimittäin lukuisia Suomen, suomalaisten yritysten ja yhteiskuntamme vahvuuksia: toimiva liikenteen infrastruktuuri, vahva energiasektori, digitaalinen osaaminen sekä viranomaisten ja yksityissektorin joustava yhteistyö.

        Konkreettisesta liiketoiminnasta on jo nyt lukuisia esimerkkejä. Terrafame suunnittelee käynnistävänsä akkujen valmistuksessa käytettävien nikkeli- ja kobolttikemikaalien tuotannon. Uudet kuluttajapalvelut yhdistävät eri liikennemuotojen edut yhteen kuukausilippuun. Robottiautoja testataan Helsingin liikenteessä.

        Vaasaan havitellaan sähköautovalmistaja Teslan ”gigafactorya” ja sen ympärille rakentuvaa osaamiskeskittymää.

        OP ja LähiTapiola aloittavat liikkumisen palvelujen tarjonnan. Kansainväliset jättiyritykset, kuten Toyota, Volkswagen ja Denso sijoittavat alan innovaatioihin Suomessa.

        Meillä on mahdollisuus tehdä Suomesta älykkään liikkumisen edelläkävijä ja rakentaa samalla kehityksen varaan merkittävä määrä työllisyyttä ja talouskasvua.

        Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ilman nykyistä joustavampia mahdollisuuksia kokeilla uudenlaisia teknologioita ja palveluita. Perinteisten, useimmiten monopolien lailla toimivien liikennepalvelujen suosiminen uusien palvelujen kustannuksella ei edistä uusien innovaatioiden syntymistä.

        Suomessa on nyt syytä aktiivisesti edistää sitä, että voimme nousta älykkään liikkumisen edelläkävijämaaksi. Liikenteen muutokset nostavat esiin jo lähiaikoina esimerkiksi yhteiskunta- ja kaupunkisuunnitteluun, vastuuseen, markkinoiden aukeamiseen ja immateriaalioikeuksiin liittyviä haasteita. Näihin muutoksiin on varauduttava lainsäädännössä, erityisesti valmisteilla olevassa Liikennekaaressa.

        On tärkeää muistaa, että älykkäässä mobiliteetissa on kyse myös yhteiskunnallisesta muutoksesta. Uudet palvelut voivat parantaa elämänlaatua sekä ruuhkaisissa suurkaupungeissa että perinteisen joukkoliikenteen unohtamilla syrjäseuduilla.

        Suomessa on panostettava yritysten, toimialojen sekä julkisen ja yksityisen sektorin rajat ylittävään yhteistyöhön mahdollistamalla rohkeatkin kokeilut. Tämä edistäisi uusien liikkumisen innovaatioiden syntyä Suomessa sen sijaan, että ottaisimme käyttöön pelkästään kansainvälisten markkinoiden synnyttämiä ja muiden hyödyntämiä ratkaisuja.

        Jos keskitymme suojelemaan lyhytnäköisesti tämänhetkistä, usein monopoliluonteista kansallista tai kaupunginjoukkoliikenteen toimintaa, menetämme mahdollisuutemme uusien palvelujen avaamiseen.

        Suomi on korkean luottamuksen ja teknologisen edelläkävijyyden maa. Täällä on helpompaa ottaa käyttöön esimerkiksi jakamistalouteen liittyviä palveluita kuin maissa, joissa kansalaiset ja yritykset suhtautuvat epäluuloisesti toisiinsa ja viranomaisiin.

        Nyt tämän luottamuksen ja kokeilunhalun varassa on kaikkien aikojen mahdollisuus hyödyntää suomalaista työtä, parantaa kansalaisten arkea ja vähentää ympäristön kuormitusta.

        Kirjoitus on julkaistu Talouselämä-lehden numerossa 8/2018.

        Markku Mäkinen
        Toimitusjohtaja
        HPP Asianajotoimisto

        Vesa Silaskivi
        OTT, KTL
        HPP Asianajotoimisto

        01.03.2018

        Defensor Legis 1/2018; Valitusoikeus yrityskauppapäätöksistä

        Kansallisessa oikeuskäytännössä kolmannelle taholle ei ole annettu oikeutta valittaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston antamasta yrityskauppapäätöksestä tai tällaisen päätöksen ehtomääräyksistä. Euroopan komission antamista yrityskauppapäätöksistä sitä vastoin muillakin kuin yrityskaupan osapuolilla, kuten esimerkiksi kilpailijoilla tai asiakkailla, on ollut huomattavan laaja valitusoikeus. Artikkelissa käydään läpi yrityskauppapäätösten valitusoikeutta koskeva kansallinen ja EU:n lainsäädäntö sekä keskeisin oikeuskäytäntö. Lopuksi pohditaan, onko nykyinen kansallisen lainsäädännön epäselvä ja EU:n oikeuskäytännön kanssa ristiriitainen tulkinta valitusoikeudesta ongelmallinen, ja olisiko kolmannen valitusoikeutta koskevaa kansallisen lain tulkintaa perusteltua muuttaa vastaamaan EU-oikeudessa sovellettua käytäntöä.

        Senior Advisor Maarika Joutsimon ja Associate Liisa Tarkkilan artikkeliin

        14.02.2018

        Kilpailulain uudistuksen ensimmäinen vaihe etenee

        Kirjoitimme viime keväänä kilpailulain uudistamisen työryhmän maaliskuussa 2017 julkaisemasta mietinnöstä. Asia on edennyt joulukuussa 2017 siihen vaiheeseen, että työ- ja elinkeinoministeriö (”TEM”) on pyytänyt tammikuun aikana lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi kilpailulain uudistamiseksi.

        Lausuntopyynnössä todetaan, että kilpailulain muutokset esitetään kahdessa osassa. Vasta toisessa osassa on tarkoitus antaa ne muutosehdotukset, joilla on kiinteä liityntä komission tuoreeseen direktiiviehdotukseen jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovalmiuksien parantamiseksi. Kilpailulain uudistamisen työryhmän mietinnössä esimerkiksi ehdotettiin toimialayhdistyksille määrättävään seuraamusmaksun uudistusta, mutta tätä ei pyritä toteuttamaan vielä tässä vaiheessa, sillä myös direktiiviuudistuksessa oli ehdotettu muutosta seuraamusmaksun määräytymiseen. Kilpailulain uudistuksen ensimmäisen vaiheen ehdotukset liittyvät siten pääosin kilpailu- ja kuluttajaviraston (”KKV”) toimivallan muutoksiin ja kilpailulain säädösten selkeyttämiseen sekä maakuntauudistukseen varautumiseen.

        KKV:n yllätystarkastukset

        Merkittävimpänä muutoksena yritysten kannalta voidaan pitää sitä, että jatkossa kilpailuviranomaiset voisivat jatkaa yllätystarkastusta omissa tiloissaan tekemällä tarkastuksella ottamiinsa datan väliaikaisiin kopioihin hakuja (ns. jatkettu tarkastus). Tarkastuksen kohteena olevalla taholla olisi kuitenkin oikeus olla läsnä jatketussa tarkastuksessa sekä esittää mielipiteensä ja kysymyksiä tarkastukseen liittyen. Lisäksi lakiuudistuksessa täsmennetään, että KKV:n tarkastusoikeus on jatkossa tallennusvälineestä riippumaton. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yllätystarkastuksella voidaan tarkastaa myös kännykät, tabletit ja muut vastaavat laitteet.

        Yrityskauppavalvonnan määräajat

        Yrityskauppavalvontasääntelyyn ehdotetaan KKV:n käsittelyaikojen muuttamista kalenteripäivistä työpäiviksi. Hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotetaan, että ensimmäisen vaiheen käsittelymääräaika olisi jatkossa 23 työpäivää, joka alkaisi ilmoituksen jättämistä seuraavasta työpäivästä. Toisen vaiheen käsittelymääräikä olisi vastaavasti 69 työpäivää, jonka markkinaoikeus voisi pidentää hakemuksesta vielä 46 työpäivällä. Työpäiviä olisivat ns. arkipäivät maanantai-perjantai, pois lukien uudenvuoden päivä, loppiainen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vappupäivä, helatorstai, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä. Tällä uudistuksella on tarkoitus yhdenmukaistaa määräajat komission yrityskauppavalvonnan määräaikojen, jotka perustuvat nimenomaan työpäiviin, kanssa sekä varmistaa, että yrityskaupan tutkimiselle on riittävä aika riippumatta ilmoituksen jättämisen ajankohdasta.

        Kilpailuneutraliteettisäännöksen uudistaminen

        Kilpailulain kilpailuneutraliteettisääntelyyn täsmennetään, että kilpailutilanteessa markkinoilla taloudellista toimintaa harjoittavan julkisyhteisön tai niiden määräysvaltaan kuuluvan yksikön tulisi pitää taloudellisista toiminnastaan erillistä kirjanpitoa. Muutos on tervetullut kilpailuneutraliteettisääntelyn toteuttamisen varmistamiseksi, sillä jotkut viranomaiset ovat yhtiöittäneet samaan yhtiöön sekä taloudellisen että ei-taloudellisen toiminnan. Eriyttämisen toivotaan vähentävän tästä syntyneitä kilpailuneutraliteettiongelmia.

        KKV:n tutkimusten priorisointiperuste ja muut toimivalta muutokset

        Lisäksi uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa kilpailulakiin lisättäisiin KKV:lle priorisointiperuste, jotta se voisi ottaa kilpailunrajoituksen merkittävyyden huomioon tutkimatta jättämisen edellytyksenä. Tarkoituksena olisi, että KKV:n rajalliset resurssit kohdennettaisiin kansantalouden suorituskyvyn ja taloudellisen kasvun kannalta ensisijaisesti kaikkein vahingollisimpiin kilpailunrajoituksiin. Lakiuudistuksessa on myös tarkoitus laajentaa tietojenvaihtoa kansallisten viranomaisten kesken, määrätä kootusti velvollisuus julkisyhteisöille tai niiden määräysvallassa oleville yksiköille, sekä hankintayksiköille velvollisuus antaa tietoja KKV:lle sekä pidentää väliaikaismääräysten osalta KKV:n asian selvittämisaikaan ennen pääasiaa koskevan päätöksen ja seuraamusmaksuesityksen tekemistä 60 päivästä 90 päivään.

        Kilpailulain ensimmäisen vaiheen uudistusten voimaantulon voidaan olettaa tapahtuvan vuoden 2018 aikana. Uudistuksen toinen vaihe käynnistyy todennäköisesti heti kun komissio antaa varsinaisen direktiivin jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovalmiuksien parantamiseksi ja direktiivin implementoinnin edellyttämät kilpailulain uudistukset selkiytyvät.

        12.02.2018

        Haemme kokenutta kiinteistöjuristia

        HPP Asianajotoimisto Oy on yksi maan johtavista asianajotoimistoista. Palveluksessamme on tällä hetkellä yli 70 juristia ja koko henkilökuntamme määrä on yli 120. Osaamisemme on luokiteltu korkeimmalle tasolle useissa kansainvälisissä vertailuissa, kuten Chambers & Partners, Legal500 ja Best Lawyers. Vuonna 2017 liikevaihtomme oli yli 19 miljoonaa euroa.

        Ympäristö, kiinteistöt & rakentaminen -ryhmämme asiakkaita ovat kiinteistösijoittajat ja -kehittäjät, kiinteistöjen käyttäjät sekä teolliset ja infrastruktuuritoimijat, joita avustamme muun muassa kiinteistökaupoissa, kiinteistökehityshankkeissa, rakennusprojekteissa sekä muissa kiinteistöliitännäisissä asioissa.

        Haemme nyt kokenutta kiinteistöjuristia monipuolisen ryhmämme vahvistukseksi.

        Olet olennaiseen keskittyvä luotettava kiinteistöjuridiikan asiantuntija. Sinulla on vankka osaaminen erilaisista kiinteistötransaktioista ja -järjestelyistä sekä mahdollisesti myös kokemusta kiinteistöjen kehitys- tai rakennushankkeista yhtiöjuristina tai asianajoalalla. Odotamme, että sinulla on vastuuntuntoinen ja oma-aloitteinen työskentelytapa. Osaat toimia itsenäisesti ja osana ryhmää. Ilmaiset itseäsi sujuvasti suomeksi ja englanniksi, ruotsin kielen taito on eduksi. Arvostamme positiivista palvelualtista asennetta ja halua kehittyä alan huippuasiantuntijaksi.

        Meillä pääset työskentelemään haastavissa ja monipuolisissa projekteissa sekä kehittymään mutkattomassa työyhteisössä, jossa ihmiset jakavat osaamistaan. Tarjoamme osaavan joukkueemme täyden tuen menestymisellesi.

        Hae tehtävään viimeistään maanantaina 12.3.2018  lähettämällä vapaamuotoinen hakemuksesi palkkatoiveineen ja CV sähköpostitse osoitteella katja.anttila@hpp.fi.

        Lisätietoja tehtävästä antaa HPP:n Kiinteistöt & rakentaminen -ryhmän vetäjä, osakas Jari Tuomala, puh. 040 553 1010.

        08.02.2018

        Kilpailijoiden yhteisen edunvalvonnan kilpailuoikeudellinen hyväksyttävyys

        Markkinaoikeus antoi 14.12.2017 päätöksen tiettyjen linja-autoyhtiöiden, Matkahuollon ja Linja-autoliiton väitetyistä kilpailunrajoituksista. Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) mukaan osapuolilla oli ollut kokonaissuunnitelma, johon sisältyi kilpailijoiden välistä kiellettyä kilpailunrajoittamista linja-autoliikenteen markkinoilla. Tämä tapahtui juuri, kun markkinat olivat avautumassa kilpailulle uuden joukkoliikennelain tultua voimaan. Markkinaoikeus hyväksyi vain osan KKV:n väitteistä ja alensi merkittävästi osapuolille esitettyjä seuraamusmaksuja.

        Yhtenä asiakokonaisuutena markkinaoikeus arvioi sitä, miltä osin kilpailevien yritysten yhteinen edunvalvonta oli ollut sallittua. KKV oli katsonut, että muun muassa Matkahuollossa ja Linja-autoliitossa käydyt keskustelut, joissa käsiteltiin markkinoiden kilpailulle avaamiseen liittyviä ongelmia, olivat sisältäneet kiellettyä kilpailun rajoittamista. Markkinaoikeus katsoi toisin: kyse oli sallitusta edunvalvonnasta.

        Markkinaoikeus määritteli, että välillinen vaikuttaminen toimialan kilpailuolosuhteisiin, esimerkiksi olemalla yhteydessä viranomaisiin ja lainsäätäjään, on sallittua edunvalvontaa. Tällaisesta ei kuitenkaan ole kyse, jos osapuolet edunvalvonnaksi väittämiensä toimien avulla tosiasiallisesti sopivat tai tekevät päätöksiä kilpailun rajoittamisesta. Markkinaoikeus katsoi, että sellaiset Matkahuollossa ja Linja-autoliitossa pidetyt kokoukset, seminaarit ja keskustelut, joissa on pohdittu viranomaisiin vaikuttamista tulevan lainsäädännön osalta sekä yhteydenotot eri viranomaisiin, olivat edunvalvontaa. Kyse oli edunvalvonnasta, vaikka keskusteluissa oli käytetty kilpailun rajoittamiseen viittaavia termejä, kuten ”kermankuorinta” ja puhuttu markkinahäiriön mahdollisuudesta. Markkinaoikeus totesi näytön puuttuvan siitä, että linja-autoyhtiöt olisivat termejä käyttämällä saavuttaneet jonkin kilpailua rajoittavan yhteisymmärryksen.

        Matkahuollon järjestämän strategiaseminaarin yhteydessä oli esitetty sopimusten uusiminen ja palvelupalkkiouudistus mahdollisena uusien alalle tulijoiden kontrollikeinona. Linja-autoliiton hallituksen kokouksessa taas oli esitetty ehdotus, että reittiliikennelupia ryhdytään hakemaan vasta siirtymäajan sopimusten päätyttyä. KKV:sta poiketen markkinaoikeus katsoi, etteivät nämä menettelyt rajoittaneet kilpailua. Vaikka uusilta tulijoilta suojautumisen tarve saattoi viitata pyrkimykseen rajoittaa kilpailua, kilpailijoiden ei osoitettu ryhtyneen toimiin tai saavuttaneen yhteisymmärrystä kilpailun rajoittamisesta. Yksittäisten linja-autoyrittäjien seminaarissa ilmaisemia mielipiteitä ei voitu pitää kiellettynä kilpailun rajoittamisena. Linja-autoliiton mahdolliseen kilpailua rajoittavaan toimintaan viittaavan ehdotuksen pohjalta ei laadittu liiton päätöstä tai suositusta, eikä muutoin osoitettu, että liitto ja linja-autoyhtiöt olisivat tältä osin saavuttaneet yhteisymmärrystä kilpailun rajoittamisesta.

        Markkinaoikeus asetti siis päätöksellään tiukemmat kriteerit sille, milloin yhteiseen edunvalvontaan liittyvät kilpailijoiden keskustelut täyttävät kilpailunrajoituksen tunnusmerkistön. Menettely on kiellettyä vain, jos kilpailijat ovat keskinäisissä keskusteluissa selkeästi saavuttaneet kilpailua rajoittavan yhteisymmärryksen. Pelkästään se, että kilpailijoiden välisissä edunvalvontakeskusteluissa on esitetty mielipiteitä tai ehdotuksia, joilla voi olla kilpailua rajoittava tavoite, ei yksin tee menettelystä kiellettyä, jos mihinkään yhteisiin toimiin ei ole ryhdytty eikä ehdotuksen pohjalta ole tehty yhteistä päätöstä tai toimenpidesuositusta.

        Markkinaoikeuden linjaus helpottanee yritysten yhteistä edunvalvontaa koko toimialalle keskeisissä kysymyksissä. Koska kilpailijoiden yhteistyön sallittavuus kuitenkin arvioidaan aina tapauskohtaisesti eikä rajanveto kielletyn ja sallitun menettelyn välillä ole aina selkeää, kilpailijoiden välisissä keskusteluissa on suositeltavaa ottaa huomioon kilpailusäännöt ja välttää sanamuotoja ja termejä, joiden voidaan tulkita viittaavan pyrkimyksiin rajoittaa kilpailua.

        31.01.2018

        Takaisin iskuun työsuhteessa | LIVE-seminaarin kooste

        Takaisin iskuun työsuhteessa live-seminaarin 31.1.2019 kooste YouTubessa:

        31.01.2018

        Työkykyinen vai työkyvytön?

        Kysymys työntekijän kyvystä suorittaa työsopimuksen mukaisia tehtäviä on yksi työoikeuden ikuisista aiheista. Teemaa käsiteltiin myös HPP:n 31.1. järjestämässä webinaarissa.

        Työelämästä on kovaa vauhtia muovautunut järjestelmä, jossa edellytetään ja etenkin käytetään työkyvyn ja työkyvyttömyyden arviointeja . Yksi järjestelmän erityispiirteistä on se, että suuri osa tällaisista arvioinneista tapahtuu ei-asiantuntijoiden toimesta käytännön työelämän monien paineiden alaisena.

        Työntekijän työkykyä ja työkyvyttömyyttä arvioidaan palvelussuhteen elinkaaren kaikissa vaiheissa: työhönotossa, palvelussuhteen aikana ja palvelussuhdetta päätettäessä. Arvioita ei kuitenkaan tehdä pelkästään lääketieteellisesti terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta, vaan kyse on myös esimiesten ja laajemmin työnantajien jokapäiväisestä arvioinnista.

        Tällainen ”maallikon” suorittama arviointi herättääkin kysymyksen työntekijän oikeusturvasta. Pelkän esimiesarvioinnin ongelmana saattaa olla muun muassa se, ettei työnantajan edustajan ja työntekijän välinen suhde ole tasapainoinen. Työnantaja myös arvioi työntekijän työkykyä yleensä sen perusteella, miten työntekijä hallitsee työtehtävänsä.

        Webinaarissa käsiteltiin myös niitä tapauksia, joissa työkyvyttömyyttä pidetään palvelussuhteen päättämisperusteena. Keskeistä näissä tapauksissa on se, että päätöksen tulee aina perustua työkykyä koskeviin tietoihin.

        Työkykyä työsuhteen henkilökohtaisena päättämisperusteena arvioidaan muun muassa työvelvoitteen laiminlyönnin, aikaansaamattomuuden, poissaolojen, alentuneen työkyvyn, sopeutumattomuuden, yhteistyökyvyttömyyden, yksittäisen sairauden ja erisyisten sairauspoissaolojen, mielenterveyden ongelmien ja luottamuspulan yhteydessä. Jokaisessa yksittäistapauksessa tulee selvittää, miten työkyky on arvioitu tässä nimenomaisessa tapauksessa. Työnantajan näkökulmasta eteneminen on suunniteltava siten, että tuomioistuimelle voidaan viime kädessä esittää näyttö asianmukaisesta prosessista.

        Keskustelun ytimessä on pohdinta siitä, onko työkyky juridinen vai lääketieteellinen termi. Kaikkien osapuolten tulee muistaa, ettei työkyvyttömyys johdu pelkästään sairaudesta eikä työkyky ole pelkästään lääketiedettä. Työkykyä määrittelevät myös työntekijän fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, ammattitaito, asenne ja arvot, sekä työn sisältöön ja työoloihin liittyvät vaatimukset.

        Katso seminaari YouTubessa »

        [gravityform id=”4″ title=”false” description=”true” ajax=”true”]

        29.01.2018

        Konkurssilaki on ajankohtainen myös nousukaudella

        Näin taloudellisella nousukaudella konkursseja tapahtuu tavanomaista vähemmän. Tämä ei kuitenkaan vähennä aiheen ajankohtaisuutta. Asia on pikemminkin päinvastoin.

        Insolvenssitilanteiden (konkurssi ja yrityssaneeraus) merkitys ja vaikutukset tulee ottaa huomioon yrityskaupoissa ja kaikissa omistusjärjestelyissä, jotka liittyvät yhtiöoikeudellisiin muutoksiin, erityisesti nyt, kun EU:ssa ollaan enenevässä määrin laatimassa Unionin tasoista insolvenssinormistoa. Käytännössä asia koskee lähes kaikkia suuria liike-elämän hankkeita. Insolvenssitilanteen mahdollisuus tulee ottaa huomioon usein sellaisissakin tapauksissa, joissa konkurssin mahdollisuus ei tule järjestelyä toteutettaessa kenellekään mieleen.

        Aiheen jatkuvaa ajankohtaisuutta korostaa se, että konkurssilakia ollaan uudistamassa. Juuri nyt istuu lain kymmenvuotistarkastusta valmisteleva lainsäädäntötyöryhmä, jonka jäsenenä toimin. Työryhmän pohdittavana ovat esimerkiksi ympäristövastuisiin liittyvät ongelmat konkurssitapauksissa. Työryhmän seuraavan mietinnön on tämänhetkisen aikataulun mukaan määrä valmistua maaliskuun lopussa.

        Toimin myös puheenjohtajana Konkurssiasiain neuvottelukunnassa, jonka tehtävänä on avustaa konkurssiasiamiestä tarjoamalla hänen käyttöönsä laajapohjaista alan asiantuntemusta ja laatia hyvää pesänhoitotapaa koskevia suosituksia.

        HPP pa­nos­taakin jatkuvasti vahvemmin rahoitus- ja konkurssilainsäädännön asiantuntemukseen. Osa­na tätä pa­nos­tus­ta olen liit­ty­nyt HPP:n jo en­nes­tään am­mat­ti­tai­toi­seen ja vah­vaan rahoitus- ja insolvenssitiimiin.

        Pal­ve­lem­me asiak­kai­tam­me kai­kis­sa aiheeseen liit­ty­vis­sä asiois­sa. Uskonkin, että asiakkaamme hyötyvät asiantuntemuksestamme parhaiten juuri osana HPP:n monipuolisia palveluita.

        Ta­voit­tee­nam­me on erikoistua HPP:n perusajatuksen mukaisesti olennaiseen: tar­jo­amaan rat­kai­su­kes­kei­siä ja käy­tän­nön­lä­hei­siä neu­vo­ja, jot­ka pal­ve­le­vat asiak­kait­tem­me lii­ke­toi­min­nan tar­pei­ta.

        17.01.2018

        HPP jatkaa formulalupauksen taustajoukoissa

        Niko Karin GP3 –ura jatkuu MP Motorsport –tallin kuljettajana. HPP avusti Karia kauden 2018 kattavan kuljettajasopimuksen solmimisessa hollantilaisen MP Motorsportin kanssa. Viime kauden tapaan HPP jatkaa myös Niko Karin taustajoukoissa.

        ”Olen iloinen, että minulla on vahvat suomalaiset taustajoukot myös tulevalle kaudelle. Erityisen tärkeä on ollut HPP:n tuki kuljettajaurani kannalta tärkeissä sopimusneuvotteluissa. Saimme MP Motorsportin kanssa aikaan monin tavoin paremman paketin kuin muiden mahdollisten tallien kanssa. Nyt voin keskittyä olennaiseen eli ajamiseen ja tavoitella GP3-sarjan voittoa”, Niko Kari sanoo.

        ”Jatkamme erittäin mielellämme yhteistyötä Nikon kanssa ja seuraamme mielenkiinnolla Suomen kirkkaimman formulalupauksen reittiä kohta Nikon unelmaa F1-kuninkuusluokkaa. Tavoitteet on aina syytä asettaa korkealle. Sama pätee myös HPP:n toimintaan”, HPP:n toimitusjohtaja Markku Mäkinen toteaa.

        GP3-kausi alkaa virallisilla testeillä 21.2.2018 paikkana Le Castellet, Ranska. Ensimmäinen kilpailu ajetaan F1-kilpailujen yhteydessä Barcelonassa 11.5.2018.

         

        21.12.2017

        EU ja Suomi vauhdittavat innovatiivisia hankintoja

        EU:n ja Suomen viranomaiset ovat julkaisseet vuoden 2017 kuluessa lukuisia aloitteita, toimintaohjelmia, ohjeita jne. innovatiivisten julkisten hankintojen vauhdittamiseksi. Tuorein Suomessa julkaistu on työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) 13.12.2017 julkaisema toimenpideohjelma innovatiivisista julkisista hankinnoista. Toimenpideohjelma sisältää 14 toimenpidettä, jotka jakautuvat neljään kategoriaan: johtamiseen, tiedon jakamiseen, osaamisen kehittämiseen ja konkreettisiin työkaluihin kuten riskien hallinnan työkaluihin. Hankintoja olisi esimerkiksi käsiteltävä tulosohjauksessa systemaattisuuden varmistamiseksi, niille olisi nimettävä vastuuhenkilö organisaatiossa ja hallinnonaloille olisi järjestettävä innovatiivisten hankintojen koulutusta. Toimenpiteet vievät TEM:n mukaan kohti hallituksen tavoitetta, että viisi prosenttia julkisista hankinnoista olisi innovatiivisia.

        Innovatiivisten julkisten hankintojen lisäämiseksi on myös perusteilla kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus. Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää avustusta keskuksen perustamiseen ja sen toimintaan. Keskuksen on määrä aloittaa toimintansa 1.3.2018. Osaamiskeskuksen tehtävänä on mm. lisätä markkinavuoropuhelua ja tukea hankintojen valmistelu- ja suunnitteluprosessin kehittämistä: miten hankitaan tulosta ja vaikuttavuutta ja miten hankintaprosessi rakennetaan yhdessä.

        EU:ssa erityisen mielenkiintoinen on EU:n komission 3.10.2017 julkaisema aloite liittyen julkisiin investointeihin. Osana aloitetta komissio on julkaissut luonnoksen oppaaksi innovatiivisten hankintojen edistämisestä, ja avannut sen osalta julkisen kuulemisen, joka jatkuu 31.12.2017 saakka. Komissio pyrkii aloitteella tukemaan jäsenmaita, jotta niiden tekemät hankinnat olisivat laadukkaita ja verovaroille saataisiin mahdollisimman suuri hyöty.

        Yksi osa komission aloitetta on suurten infrastruktuurihankkeiden vapaaehtoinen ennakkoarviointimekanismi. Mekanismi koostuu kolmesta osasta, joista erityisesti neuvontapalvelu ja ilmoitusmekanismi vaikuttavat hyvin mielenkiintoisilta. Neuvontapalvelu koskee hankkeita, joiden ennakoitu kokonaisarvo on yli 250 miljoonaa euroa. Jäsenvaltiot voivat esittää komissiolle kysymyksiä erilaisista keskeisistä hankintasäännöksiä koskevista tulkintakysymyksistä, kuten esimerkiksi kuinka julkisen ja yksityisen toimijan kumppanuus voidaan toteuttaa. Ilmoitusmekanismi koskee puolestaan yli 500 miljoonan euron hankkeita. Siinä hankintayksiköt voivat pyytää komissiota tarkastamaan, onko kokonainen infrastruktuurihanketta koskeva hankintasuunnitelma hankintasäännösten mukainen. Mekanismin käytännön toimivuutta on ehditty Suomessa jo epäilemään, mutta HPP:n omiinkin kokemuksiin perustuen mekanismista voisi olla merkittävää hyötyä käytännössä.

        Lainsäädännön tasolla innovatiivisia hankintoja voidaan toteuttaa perinteisillä neuvottelumenettelyillä (vanha neuvottelumenettely ja uudempi kilpailullinen neuvottelumenettely) sekä uusilla hankintadirektiiveillä ja hankintalaeilla käyttöön otetulla innovaatiokumppanuudella. Tämän uuden hankintamenettelyn tarkoituksena on innovatiivisen tavaran, palvelun tai rakennusurakan kehittäminen ja tämän tuloksena tuotettavien tavaroiden jne. hankkiminen. Menettelyn pääsisältönä on siis kilpailuttaa innovaation kehittäminen. Lopputuote voidaan sitten hankkia valitulta innovaatiokumppanilta suoraan ilman kilpailuttamista.

        Suomessa on tähän saakka toteutettu tai aloitettu HPP:n keräämien tietojen mukaan ainakin seitsemän innovaatiokumppanuushanketta. Ne ovat koskeneet tuhkan jalostusta massastabiloinnin sideaineeksi, tekstinlouhintatyökalun kehitystä ja toteutusta Verohallinnolle, väliaikaisten leikkaussalien rakentamista, uudenlaista tapaa toteuttaa oppimaan oppimisen arviointia lukioissa, Helsingin Länsisataman ja Tallinnan Vanhan sataman lähtevää liikennettä koskevan palvelu- ja liiketoimintamallin sekä markkinointisuunnitelman kehittämistä, robotiikka- ja keinoälyratkaisujen kehittämistä Helsingin kaupungin keskustakirjastoon, Olympiastadionin istuinten kehittämistä sekä erään asuinalueen kehittämistä.

        28.11.2017

        Associate Trainee -harjoittelijoita toukokuussa 2018 alkavalle harjoittelujaksolle

        Etsimme opintojen loppuvaiheessa olevia Associate Trainee -harjoittelijoita toukokuussa 2018 alkavalle harjoittelujaksolle. Harjoittelujakso kestää neljä kuukautta, jonka aikana työskentely on kokopäiväistä. Pääset tekemään laaja-alaisesti avustavan juristin tehtäviä, työskennellen kiinnostuksesi mukaan tiiviissä yhteistyössä joko M&A-, ympäristö-, tai teknologiatiimissä. Tehtäviisi kuuluvat muun muassa oikeudelliset selvitystyöt, tiedonhaut, sekä erilaisten asiakirjojen laatiminen. Työtehtävät erityisesti M&A ja teknologiatiimissä ovat pääsääntöisesti englanniksi, joten erinomainen englannin kielen taito on ehdoton edellytys tehtävässä menestymiselle. Ympäristötiimin Associate Traineena menestyksen takaa aito kiinnostus sekä halu oppia ja kehittyä huippujuristiemme ohjauksessa.

        Meillä pääset osaksi dynaamista ja mutkatonta HPP:n porukkaa sekä kehittämään osaamistasi haasteellisten työtehtävien kautta. Tarjoamme mahdollisuutta päästä työskentelemään ydintiimisi ulkopuolella ja laajentamaan kokemustasi myös muutamalta muulta liikejuridiikan osa-alueelta. Sovit hyvin joukkoomme, jos sinulla on mutkaton ja joustava asenne, sopivasti oma-aloitteisuutta ja rutkasti sinnikkyyttä tehtäviä suorittaessasi.

        Jos kiinnostuit tehtävästä, täytä 31.12.2017 mennessä hakulomake ja liitä mukaan englanninkielinen hakemuksesi, CV ja opintosuoritusote yhtenä liitetiedostona. Otamme myös jatkuvasti vastaan avoimia hakemuksia saman hakulomakkeen kautta.

        Lisää urasta HPP:llä ja harjoitteluohjelmistamme http://www.hpp.fi/ura/

        Kyselyihin vastaa HR koordinaattori Marjo Laukkanen marjo.laukkanen@hpp.fi p. 0440799778.

        14.11.2017

        HPP:n energiatiimin Suomea käsittelevä artikkeli on ilmestynyt kansainvälisessä Global Legal Insights to: Energy 2018 julkaisussa

        HPP:n energiatiimin juristien kirjoittama artikkeli on vastikään ilmestynyt johtavassa kansainvälisessä oikeudenaloja esittelevässä julkaisussa, jonka erikoisnumeron teemana on tällä kertaa energia-ala ja energiaoikeus eri oikeusjärjestyksissä.

        HPP:n juristit Andrew Cotton, Laura Leino ja Björn Nykvist tuovat artikkelissa esiin näkemyksiään liittyen Suomen energiasektorin ajankohtaisiin kysymyksiin, kuten eri energiamuotojen rooliin nykyisin ja tulevaisuudessa, toimitusvarmuutta koskeviin seikkoihin sekä uusiutuvalle energiantuotannolle suunniteltuun tuotantotukeen.

        Julkaisu ja sen Suomea koskeva kappale on saatavilla elektronisesti. HPP:n tiimi on yksi Suomen johtavia toimijoita ja avustaa jatkuvasti asiakkaita energiaoikeuden alalla. HPP:n tiimi on saanut Tier 1 luokituksen energiaoikeuden alalla (leading global law firm directories).

        01.11.2017

        HPP tukee yksinpurjehtija Ari Huuselaa

        HPP on mukana tukemassa yksinpurjehtija Ari Huuselaa, joka aikoo osallistua yksinpurjehduksen kuninkuuskilpailuun Vendée Globeen vuonna 2020. HPP toimii purjehduksen juridisena neuvonantajana ja sponsorina.

        Ari Huuselan muita tukijoita ovat dataoperaattori Ukkoverkot sekä Containerships.

        Maailman vaativimmassa purjehduskilpailussa purjehditaan IMOCA60-veneillä maailman ympäri Etelämantereen kautta ilman ulkopuolista apua. Lähtö- ja päätepiste ovat Ranskan Les Sables d’Olonnéssa. Reitin pituus on noin 44 500 kilometriä. Kokonaisuudessaan purjehdus kestää noin kolme kuukautta.

        Vendée Globen on purjehtinut kokonaisuudessaan alle sata ihmistä maailmassa. Ari Huusela on aiemmin purjehtinut kolme kertaa yksin Atlantin yli.

        ”Meille on suuri kunnia saada toimia tämän Suomen purjehdukselle historiallisen hankkeen juridisena neuvonantajana ja sponsorina. Moniulotteiset, vaativat ja tekniset projektit ovat HPP:ssä arkipäivää, mutta Arin hanke on vaativuudessa aivan omaa luokkaansa”, sanoo HPP:n osakas Pekka Raatikainen.

        Ari Huuselan purjehdus on jo tässä vaiheessa saanut runsaasti julkisuutta. Hankkeesta ovat uutisoineet muiden muassa Kauppalehti, Talouselämä ja Helsingin Sanomat.

        27.10.2017

        Tj Markku Mäkinen ennustaa asianajoalalalle kiristyvää kilpailua Advokaatin tuoreessa numerossa

        Asianajaja, HPP Asianajotoimiston toimitusjohtaja Markku Mäkinen ennustaa alalle kiristyvää kilpailua. Mäkinen haastaa asianajotoimistot asiakaslähtöisyyteen ja uudenlaiseen asiantuntijaorganisaation johtamiseen. Mäkinen kuvaa toimialan muutosta siirtymisenä aikaisemmasta ammatinharjoittamiskulttuurista normaaliin liiketoimintaan.

        Mäkinen toivoo Asianajajaliitolta lisää edunvalvontaa, kyseenalaistaa osin toimialan sääntelyä ja ehdottaa asianajajatutkinnon uudistamista.

        Advokaatin artikkeliin

        28.09.2017

        GDPR tulee – oletko valmis?

        EU:n uuden tietosuoja-asetuksen (General Data Protection Regulation, ”GDPR”) soveltaminen alkaa ensi vuoden toukokuun 25. päivänä. Asetus korvaa pääosin EU:n jäsenvaltioiden kansalliset henkilötietolait, mutta valitettavasti asetus edelleen sallii kansalliset poikkeukset tietosuojalainsäädännössä.

        Asetuksen soveltamisen alkamishetkeen on aikaa vain runsaat puoli vuotta. Tästä huolimatta läheskään kaikki yritykset eivät ole vielä alkaneet selvittää, mitä uudet tietosuojavaatimukset tarkoittavat niiden liiketoiminnan ja siihen liittyvien taloudellisten riskien kannalta.

        GDPR:n myötä tietosuoja-asiat tulevat kiinteäksi osaksi useimpien yritysten liiketoimintaa. Sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan periaatteen mukaisesti tietoturva- ja tietosuojavaatimukset, kuten rekisteröityjen uudet oikeudet ja henkilötietojen käsittelyn minimointia koskeva periaate, tulee ottaa huomioon jo henkilötietojen käsittelyä suunniteltaessa. Tämä tarkoittaa, että edellä mainitut vaatimukset on huomioitava esimerkiksi henkilötietojen käsittelyä koskevaa uutta teknologiaa käyttöönottaessa tai palveluita ulkoistettaessa.

        Tässä yrityksen muistilista toimenpiteistä, joihin on syytä ryhtyä välittömästi valmistautuessa GDPR:n tuloon.

        • Selvitä, mitä henkilötietoja yhtiössäsi käsitellään, miten laajasti ja kuinka kauan niitä säilytetään.
        • Selvitä missä roolissa toimit – käsittelijänä vai rekisterinpitäjänä – sillä vastuusi ja velvoitteesi määräytyvät pitkälti roolisi mukaisesti.
        • Arvioi henkilötietojen käsittelyn peruste ja tarve sekä luo käytännöt tietojen ajantasaisuuden varmistamiseksi ja tarpeettomien tietojen poistamiseksi.
        • Laadi käytännöt tietosuojan huomioimiseksi henkilötietojen käsittelyä koskevien uudistusten yhteydessä, kuten uusien teknologioiden ja palveluiden käyttöönotossa.
        • Huolehdi riittävien teknisten ja organisatoristen tietoturvatoimien, kuten salauksen, anonymisoinnin ja pseudonymisoinnin, toteuttamisesta.
        • Laadi käytännöt rekisteröityjen oikeuksien toteuttamiseksi ja rekisteröityjen informoimiseksi henkilötietojen käsittelystä.
        • Huolehdi, että yhtiösi tietosuojaa koskeva dokumentaatio on ajantasainen. Varmista, että yhtiösi kykenee osoittamaan toimivansa tietosuoja-asetuksen mukaisesti.
        • Asetus edellyttää muutoksia henkilötietojen käsittelyä koskeviin sopimuksiin. Päivitä kaikki sopimukset, joihin liittyy henkilötietojen käsittelyä sekä silloin, kun toimit rekisterinpitäjänä, että silloin, kun toimit käsittelijänä. Huolehdi, että henkilötietojen käsittelystä sovitaan uusissa sopimuksissa.
        • Luo prosessi tietoturvaloukkausten tunnistamiseksi ja ilmoittamiseksi rekisteröidyille ja valvontaviranomaiselle.
        • Nimitä tarvittaessa tietosuojavastaava.
        • Pyydä tarvittaessa apua ulkopuoliselta konsultilta, kuten asianajotoimistolta.

        GDPR:stä puhuttaessa on kiinnitetty huomiota erityisesti sen synnyttämiin haasteisiin. Moni on myös säikähtänyt paljon julkisuutta saanutta tietoa, jonka mukaan asetuksen noudattamatta jättämisestä voi seurata ankara sakko, joka on enimmillään neljä prosenttia yrityksen globaalista liikevaihdosta tai 20 miljoonaa euroa. Täytyy kuitenkin muistaa, että asetuksen asianmukainen implementaatio mahdollistaa myös henkilötietojen käsittelyä uusilla tavoilla, jotka voivat tehostaa yrityksesi liiketoimintaa.

        Varautumista GDPR:n tuloon helpottaa myös HPP:n GDPR Ready -tietosuojatuote, jonka avulla yritys voi huomioida ja implementoida EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimukset määräaikaan mennessä.

         

        25.09.2017

        Haemme kokenutta verojuristia

        HPP Asianajotoimisto Oy on yksi maan johtavista asianajotoimistoista. Palveluksessamme on tällä hetkellä 69 juristia ja koko henkilökuntamme määrä on yli 100. Osaamisemme on luokiteltu korkeimmalle tasolle myös useissa kansainvälisissä vertailuissa, kuten Chambers & Partners, Legal500 ja Best Lawyers. Vuonna 2016 liikevaihtomme oli noin 17.5 miljoonaa euroa.

        Haemme nyt kasvavan veroryhmämme vahvistukseksi kokenutta verojuristia, jolla on vankka osaaminen yritysten ja yhteisöjen tuloverotukseen ja/tai arvonlisäverotukseen liittyvien vaativien vero-oikeudellisten kysymysten neuvonnasta ja ratkaisemisesta yhtiöjuristina, asianajoalalla tai tilintarkastusyhteisössä.

        Olet oleelliseen keskittyvä, luotettava asiantuntija ja nautit asiakkaiden liiketoimintaan liittyvien tarpeiden ratkaisemisesta. Olet tottunut työskentelemään myös kansainvälisten asiakkaiden ja verkostojen parissa ja ilmaiset itseäsi sujuvasti suomeksi ja englanniksi.

        Meillä pääset työskentelemään kansainvälisissä, haastavissa ja ainutlaatuisissa projekteissa sekä kehittymään mutkattomassa työyhteisössä, jossa ihmiset jakavat osaamistaan. Tarjoamme osaavan joukkueemme täyden tuen menestymisellesi.

        Lisätietoja tehtävästä antaa HPP:n veroryhmän vetäjä Marko Koski +358 44 758 2475 puhelimitse keskiviikkona 4.10. klo 10:00 – 11:00 ja maanantaina 9.10. klo 10:00 – 11:00.

        Lähetä hakemuksesi ansioluetteloineen ja palkkatoiveineen 22.10.2017 mennessä osoitteeseen rekry@hpp.fi ja kirjoita otsikkokenttään ”Verojuristi”.

        Viimeaikaisia projektejamme sekä lisätietoa meistä löytyy kotisivuiltamme www.hpp.fi

        19.09.2017

        Specialist Counsel Juha Saarisen mielipidekirjoitus Kauppalehdessä: Panostus työoikeuden asian­tuntemukseen on yritysten etu

        Lainsäädäntö ei aina pysy mukana yhteiskunnallisen muutoksen vauhdissa, kirjoittaa HPP Asianajotoimiston Juha Saarinen.

        Laadukas työelämä on yksi suomalaisen yhteiskunnan kilpailuvalteista, työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Erno Mähönen kirjoittaa (KL 11.9.). Väitteensä hän perustaa ministeriön yhdessä Tekesin kanssa toteuttamaan selvitykseen, jossa suomalaista työelämää on verrattu tilanteeseen muissa Euroopan maissa.

        Mähönen on oikeassa siinä, että suomalaista työelämää leimaavat korkea osaaminen ja luottamuksen ilmapiiri – mutta että muutoksia ovat nyt aiheuttamassa lisääntynyt kilpailu, globalisaatio ja digitalisaatio. Samalla selvitys ei näyttäisi kiinnittävän erityistä huomiota siihen, miten voimakkaasti työelämää koskevat lait ja säädökset ovat näiden ilmiöiden myötä muuttuneet.

        Yritysten on yhä useammin tulkittava muuttuneita lakeja ja säädöksiä voidakseen sovittaa omat tarpeensa ja toimintansa säädösten mukaisiksi. Tämä on johtanut siihen, että yrityksissä tarvitaan entistä enemmän työoikeuden asiantuntemusta.

        Kuvaa monimutkaistaa entisestään se, että samalla tavat tehdä työtä muuttuvat jatkuvasti. Niin sanotut perinteiset työsuhteet ovat saaneet rinnalleen uudenlaiset työsuhteiden ja työn tekemisen muodot.

        Muutos on niin nopeaa, ettei muuttuvakaan lainsäädäntö aina pysy mukana yhteiskunnallisen muutoksen vauhdissa. Jos ennen työ tehtiin pääasiassa työpaikalla kello yhdeksän ja viiden välillä, nykyisin asia ei ole lainkaan yhtä itsestään selvä. Jopa aivan työn perusasiat saattavat tarvita tulkintaa uudenlaisessa kontekstissa: miten, milloin, missä ja kenen lukuun työtä tehdään.

        Selkeiden yhteisten pelisääntöjen noudattaminen on sekä yritysten että niiden työntekijöiden etu. Yritysten panostus työoikeuden asiantuntemukseen vahvistaa tätä suomalaisen sopimiseen panostavan työelämän erityispiirrettä. Yritysten asiantunteva ja ratkaisuhakuinen toiminta on samalla omiaan korjaamaan työilmapiirissä mahdollisesti ilmenneitä ongelmia ja vahvistamaan Mähösen peräänkuuluttamaa työkulttuuria.

         

        Mielipidekirjoitus Kauppalehdessä 19.9.2017

        04.09.2017

        Työoikeuden merkitys yrityksissä kasvaa jatkuvasti

        Jokainen uutisia vähänkin seurannut tietää, että työelämän rakenteet ovat kokeneet viime vuosina runsaasti muutoksia. Kansallisia ja kansainvälisiä mullistuksia ovat aiheuttaneet lisääntynyt kilpailu, globalisaatio ja digitalisaatio, ja niiden myötä myös työelämää koskevat lait ja säädökset ovat muuttuneet huomattavasti.

        Yritysten on luonnollisesti tulkittava muuttuneita lakeja ja säädöksiä voidakseen sovittaa omat tarpeensa ja toimintansa säädösten mukaisiksi. Tämä on johtanut siihen, että yrityksissä tarvitaan entistä enemmän työoikeuden asiantuntemusta.

        Kuvaa monimutkaistaa entisestään se, että samalla tavat tehdä työtä muuttuvat jatkuvasti. Ns. perinteiset työsuhteet ovat saaneet rinnalleen uudenlaiset työsuhteiden ja työn tekemisen muodot.

        Muutos on niin nopeaa, ettei muuttuvakaan lainsäädäntö aina pysy mukana yhteiskunnallisen muutoksen vauhdissa. Jos ennen työ tehtiin pääasiassa työpaikalla kello yhdeksän ja viiden välillä, nykyisin asia ei ole lainkaan yhtä itsestään selvä. Jopa aivan työn perusasiat saattavat tarvita tulkintaa uudenlaisessa kontekstissa: miten, milloin, missä ja kenen lukuun työtä tehdään.

        Työoikeuden roolia korostaa myös se, että se on saanut vahvan jalansijan monilla muilla juridiikan aloilla. Tämä on huomattu esimerkiksi yrityskaupoissa ja esimerkiksi erilaisissa vero-oikeuteen liittyvissä kysymyksissä.

        Kaikesta tästä johtuen HPP:n panostaa jatkossa työoikeuden osaamiseen entistäkin vahvemmin. Osana tätä panostusta olen liittynyt HPP:n jo ennestään ammattitaitoiseen ja vahvaan työoikeustiimiin.

        Palvelemme asiakkaitamme kaikissa työelämään liittyvissä asioissa. Tavoitteenamme on toteuttaa myös työoikeuden saralla HPP:n perusajatusta eli tarjota ratkaisukeskeisiä ja käytännönläheisiä neuvoja, jotka palvelevat asiakkaittemme liiketoiminnan tarpeita.

        21.08.2017

        HPP Asianajotoimisto Oy – Associate Trainee tammikuu 2018

        Etsimme opintojen loppuvaiheessa olevia Associate Trainee -harjoittelijoita tammikuussa 2018 alkavalle harjoittelujaksolle. Harjoittelujakso kestää neljä kuukautta, jonka aikana työskentely on kokopäiväistä. Pääset tekemään laaja-alaisesti avustavan juristin tehtäviä, työskennellen kiinnostuksesi mukaan tiiviissä yhteistyössä joko M&A- tai ympäristötiimissä tai teknologiatiimissä sopimusjuridiikan parissa. Tehtäviisi kuuluvat muun muassa oikeudelliset selvitystyöt, tiedonhaut, sekä erilaisten asiakirjojen laatiminen. Työtehtävät M&A ja teknologiatiimissä ovat pääsääntöisesti englanniksi, joten erinomainen englannin kielen taito on ehdoton edellytys tehtävässä menestymiselle. Ympäristötiimin Associate Traineena menestyksen takaa aito kiinnostus ympäristöoikeuteen sekä halu oppia ja kehittyä huippujuristiemme ohjauksessa.

        Meillä pääset osaksi dynaamista ja mutkatonta HPP:n porukkaa sekä kehittämään osaamistasi haasteellisten työtehtävien kautta. Tarjoamme mahdollisuutta päästä työskentelemään myös ydintiimisi ulkopuolella ja laajentamaan kokemustasi myös muutamalta muulta liikejuridiikan osa-alueelta. Sovit hyvin joukkoomme, jos sinulla on mutkaton ja joustava asenne, sopivasti oma-aloitteisuutta ja rutkasti sinnikkyyttä tehtäviä suorittaessasi.

        Jos kiinnostuit tehtävästä, lähetä 10.9. mennessä englanninkielinen hakemuksesi, CV ja opintosuoritusote yhtenä liitetiedostona osoitteeseen: trainee@hpp.fi. Merkitse otsikoksi kiinnostuksesi mukaan
        Associate Trainee M&A / ympäristö / teknologia.

        Lisää urasta HPP:llä ja harjoitteluohjelmistamme https://hpp.fi/ura/

        Kyselyihin vastaa HR koordinaattori Marjo Laukkanen p. 0440799778 marjo.laukkanen@hpp.fi.

        HPP osallistuu 6.10.2017 Finlandia-talolla Lakimiespäivän yhteydessä järjestettäville Oikkareiden rekrymessuille – tervetuloa messuille tapaamaan HPP:läisiä ja kuulemaan lisää traineeohjelmistamme.

        07.08.2017

        Lakimies IP- ja teknologiaryhmään

        Haemme nopeasti kasvavan IP- ja teknologiaryhmämme vahvistukseksi juristia, jolla on IT-toimialakohtaisen erityissääntelyn tuntemusta yhdistettynä asiakkaan liiketoimintaympäristön ymmärtämiseen. Sinulla on vähintään kahden vuoden työkokemus yhtiöjuristina tai asianajotehtävissä, ja valmius itsenäiseen työskentelyyn sekä halu kehittyä huippuosaajaksi toimialan johtavien juristien ohjauksessa. Koulutukseltasi olet OTM.

        Työtehtävät sisältävät IT-sopimusjuridiikan rinnalla im­ma­te­ri­aa­lioi­keuden eri osa-aluei­siin (kuten tekijän-, tavaramerkki- ja patenttioikeus) liittyvää oikeudellista neuvontaa. Toi­mek­sian­tom­me ovat usein kan­sain­vä­li­siä, mikä edellyttää sinulta sujuvaa kirjallista ilmaisua suomeksi ja englanniksi. Muu kielitaito on eduksi.

        Hakijoilta odotamme erityisesti kykyä ja halua ymmärtää syvällisesti asiakkaidemme liiketoimintaa. Keskitymme kaikessa työssämme olennaiseen. Arvostamme yrittäjähenkisyyttä, joustavuutta ja tinkimätöntä työasennetta. Lupaamme, että meillä pääset kehittymään monipuolisesti ja tarjoamme osaavan joukkueemme täyden tuen menestymisellesi.

        Lähetä hakemuksesi ansioluetteloineen ja palkkatoiveineen 27.8.2017 mennessä osoitteeseen rekry@hpp.fi ja kirjoita otsikkokenttään ”Teknologiajuristi”.

        Tehtävää koskeviin tiedusteluihin vastaa osakas Terho Nevasalo 9.8. keskiviikkona klo 14-15 ja 16.8. keskiviikkona klo 14-15 p. +358 40 558 7581.

        27.06.2017

        Uusi hankintalaki voimassa puoli vuotta: käytännön muutoksia

        Uusi hankintalaki tuli voimaan 1.1.2017. Vaikka lain tavoitteena oli hankintamenettelyjen yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen, uudessa hankintalaissa asetetaan tarjoajille ja hankintayksiköille myös lisää selvitysvelvollisuuksia. Samalla, kun uusi hankintalaki sisältää entistä tarkempaa sääntelyä esimerkiksi soveltuvuuden selvittämisestä, sääntely esimerkiksi kansallisissa hankinnoissa on kuitenkin keventynyt. Uusi hankintalaki sisältää säännökset myös kokonaan uudesta hankintamenettelystä, innovaatiokumppanuudesta, jonka tavoitteena on mahdollistaa entistä tehokkaammin julkisten hankintojen strateginen käyttö innovoinnin edistämiseksi.

        Innovaatiokumppanuudessa ei ole kyse pelkästään tutkimuksen ja tuotekehityksen tukemisesta tai prototyypin hankinnasta, vaan laajemmasta innovatiivisen uutuustuotteen tai palvelun hankinnasta. Tuotetta tai palvelua voitaisiin kehittää koko sen elinkaaren ajan. Ensimmäisistä innovaatiokumppanuuksista on jo julkaistu hankintailmoitukset.

        Uutta velvollisuutta on merkinnyt hankintalain säännös siitä, että hankintayksikön on vaadittava käytettäväksi yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa (ESPD) alustavana näyttönä siitä, että ehdokas tai tarjoaja täyttää soveltuvuusvaatimukset ja että sitä ei rasita mikään hankintalaissa tarkoitettu poissulkemisperuste. Asiakirjaa on käytettävä lain mukaan ainoastaan EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa ja erityisalojen hankintalain hankinnoissa.

        ESPD-lomake voi olla varsin työläs täytettävä. Jos tarjous annettaan ryhmittymänä tai soveltuvuusvaatimusten täyttämiseen käytetään esimerkiksi alihankkijoita, lomakkeita voi joutua toimittamaan useita kymmeniä sivuja.

        Samalla hyvä tarjoaja saattaa jäädä koko hankintamenettelyn ulkopuolelle pelkästään siksi, että ESPD:ssä on rasti väärässä paikassa tai ESPD:tä ei toimiteta oikeasta tahosta. Lomakkeen käyttö ja sen täyttövirheet ovat myös alttiita markkinaoikeusvalituksille.

        Hankintayksikön tulisikin pystyä keskittymään parhaimman tarjouksen valintaan ja tarjoajan mahdollisimman kilpailukykyisen tarjouksen laatimiseen. Käytäntö on osoittanut, että uudet menettelyt edellyttävät molemmilta osapuolilta nykyistä tehokkaampia omia prosesseja esimerkiksi ESPD:n osalta, jotta lomakkeiden täyttäminen ei vie kohtuuttomasti aikaa. Euroopan komission ESPD-palveluun on tehty useita uudistuksia loppuvuoden 2016 ja alkuvuoden 2017 aikana. Todennäköistä on, että palvelun käyttö yksinkertaistuu vielä nykyisestä.

        08.06.2017

        Suurten polttolaitosten (LCP) BAT-päätelmät hyväksytty

        HPP Asianajotoimisto ja Pöyry järjestivät keskiviikkona 31.5.2017 yhteistyössä seminaarin, jonka aiheena olivat ajankohtaiset yli 50 MW tehoisten suurten polttolaitosten (Large Combustion Plants, LCP) huhtikuun lopussa hyväksytty BREF-vertailuasiakirja sekä BAT-päätelmät. BAT-päätelmät julkaistaan komission täytäntöönpanopäätöksellä odotettavasti syksyn 2017 aikana, jonka jälkeen niiden sisältämät päästötasot on tarkoitus implementoida suurten polttolaitosten kansallisessa ympäristöluvituksessa seuraavien neljän vuoden kuluessa.

        Seminaarin avasivat asianajaja Kari Marttinen HPP:ltä ja Pohjois-Euroopan alueellisten toimintojen johtaja Markku Oksanen Pöyryltä. Lisäksi seminaarissa kuultiin puheenvuorot Outi Iso-Markulta (HPP), Leena-Kaisa Piekkarilta (Pöyry), Jarno Kaskelalta (Pöyry) sekä Heidi Lettojärveltä (Energiateollisuus).

        Seminaarin aluksi Kari Marttinen kertoi ympäristölainsäädännön kehitysnäkymistä, joista monet liittyvät vahvasti hallituksen kärkihankkeenakin kirjattuun norminpurkuun ja lupamenettelyiden sujuvoittamiseen. Hankkeiden toteuttamista pyritään tulevaisuudessa helpottamaan lisäämällä sähköistä asiointia lupa-asioissa, keskittämällä ympäristöhallinnon osaaminen osana maakuntauudistusta perustettavaan valtakunnalliseen LUOVA-virastoon sekä rajoittamalla ympäristöasioissa aiemmin hyvin laajaa muutoksenhakuoikeutta ottamalla käyttöön valituslupajärjestelmä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lisäksi kehitteillä on niin kutsuttu yhden luukun palvelujen hanke, jolla pyritään hankkeiden aikataulujen jouduttamiseen yhteensovittamalla eri lakien alaisten lupamenettelyiden aikatauluja.

        HPP:n Associate Outi Iso-Markku jatkoi päivän varsinaisella aiheella kertomalla BAT-päätelmiin liittyvästä viimeaikaisesta soveltamis- ja oikeuskäytännöstä. Esitys käsitteli julkaistujen BAT-päätelmien merkitystä aiemmin vireille pannussa lupamenettelyssä, BAT-päätelmien suhdetta erityislainsäädäntöön, kuten teollisuuspäästödirektiiviin perustuvaan SUPO-sääntelyyn, sekä kansallista ja EU-tason käytäntöä BAT-päätelmiin sisältyvistä päästötasoista poikkeamisesta.

        Tämän jälkeen Pöyryn Leena-Kaisa Piekkari jatkoi kertomalla, kuinka käytännössä arvioidaan olemassa olevan toiminnan BAT-päätelmien mukaisuutta sekä mitä tietoja sisällytetään BAT-päätelmien julkaisun johdosta laadittavaan ympäristöluvan tarkistamishakemukseen. Puheenvuorossa käsiteltiin myös havainnollisten case-esimerkkien kautta, miten BAT-poikkeamahakemus ja siihen sisältyvä ympäristöhyötyjen ja kustannusten vertailu laaditaan, sekä mitkä ovat vaatimukset perustilaselvityksen laatimiselle.

        Pöyryn Jarno Kaskela selvitti tämän jälkeen, millainen vaikutus LCP BREF-vertailuasiakirjan vaatimuksilla on kattilalaitosten ja savukaasunpuhdistusjärjestelmien hankinnan suunnitteluun ja hankintatoimintaan. Esityksessä korostui, miten hyväksyttyjen LCP BAT-päätelmien myötä suurten polttolaitosten päästövelvoitteet tiukentuvat entisestään sekä miten tämä kehitys vaikuttaa taloudellisesti SUPO-laitosten investointeihin sekä polttolaitoksen päivittämishankkeen aikataulutukseen.

        Aamupäivän viimeisessä puheenvuorossa Energiateollisuuden Heidi Lettojärvi kertoi LCP BREF:in ylikansallisesta valmistelusta Sevilla-prosessissa sekä parhaillaan laadittavasta LCP BAT-päätelmiä koskevasta soveltamisohjeistuksesta. Puheenvuorossa havainnollistettiin, millaisia tulkintaepäselvyyksiä hyväksyttyihin LCP BAT-päätelmiin sisältyy. Kansallisessa soveltamisohjeessa ei kuitenkaan ole tarkoitus ottaa kantaa BAT-päätelmissä hyväksyttyjen päästötasojen soveltamiseen, joka kuuluu jatkossakin lupaviranomaisen toimivaltaan, vaan tulkintaohjeen on tarkoitus yhtenäistää kansallisesti sellaisia soveltamiskysymyksiä, joista BAT-päätelmissä ei ole selkeästi säännelty.

        06.06.2017

        HPP järjesti kiinteistösektorin W&I –vakuutuksia koskevan seminaarin yhdessä W&I-vakuuttaja AIG:n kanssa

        HPP järjesti 31.5.2017 kiinteistösektorin W&I –vakuutuksia koskevan seminaarin yhdessä W&I-vakuuttaja AIG:n kanssa. Seminaariin osallistui runsas joukko kiinteistösijoitusrahastojen, kiinteistökehitysyhtiöiden ja rakennusyhtiöiden johtavia edustajia sekä merkittäviä kiinteistösektorin kaupallisia neuvonantajia.
        HPP:n asianajaja Antti Rikala luennoi tilaisuudessa transaktioiden osapuolten kannalta keskeisistä seikoista W&I-vakuutusten käytössä ja siitä miten W&I-vakuutukset kannattaisi ottaa transaktiosopimuksissa ja transaktioprosessissa huomioon. Lisäksi seminaarissa AIG:n Senior Underwriterit Therésè Hamsten ja Philipp Becker kertoivat muun muassa ostajan ja myyjän vakuutusten eroista, vakuutusten hinnoista, korvaussuojasta sekä esittelivät AIG:n tekemän uusimman claims-studyn tuloksia.
        HPP toimii juridisena neuvonantajana W&I-vakuutustransaktioissa sekä avustaa myyjiä ja ostajia kaikissa transaktioprosesseihin liittyvissä asioissa. Seminaari oli ensimmäinen HPP:n ja AIG:n Suomessa järjestämä, kiinteistösektorille kohdennettu, W&I-vakuutusseminaari.

         

        31.05.2017

        Uber-vyyhti: kyytipalveluiden sääntelyn haasteet

        Kyytipalvelut, kuten Uber ja Lyft, tarjoavat yleensä halvemman ja kätevämmän vaihtoehdon tavanomaisille taksipalveluille. Toisaalta uudet kyytipalvelut ovat häirinneet liikenteen markkinoita ja luoneet lukuisia monimutkaisia kysymyksiä sääntelyä koskien. Ongelmana on, että Uber-auton ajaminen edellyttää taksilupaa siten kuin taksin ajaminenkin.

        Uber-palvelun määrittelemättömän luonteen vuoksi vaikutuksia sosiaaliturvaan ja työllisyysasioihin ei ole vielä huomioitu. Myös vakuutusyhtiöt ovat nyt arvioimassa erityisesti Uber-autoihin ja kyytipalveluihin, mutta myös yleisesti yhteiskäyttöautoihin liittyviä kysymyksiä.

        Uber aloitti toimintansa Helsingissä marraskuussa 2014. Poliisi aloitti kuitenkin pian Uber-kuljettajiin kohdistuneen tutkinnan, ja nyt korkeimmalta oikeudelta odotetaan tärkeää ennakkoratkaisua asiassa. Ratkaisun lopputulos määrittää sen, voiko Uber jatkaa toimintaansa Suomessa ja jos, niin millä tavoin. Poliisi tutkii nyt Uber Finland Oy:tä myös yrityksenä.

        HPP Asianajotoimisto Oy:n osakkaan Matti Komosen aihetta koskeva artikkeli ”Uber-complex: regulating ride-hail services” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä.

        22.05.2017

        Komissio tiukentaa sanktiokäytäntöään

        Facebookille 110 miljoonan euron sakot harhaanjohtavan tiedon antamisesta pikaviestintäpalvelu WhatsAppin yrityskaupassa

        Euroopan komissio hyväksyi lokakuussa 2014 yrityskaupan, jossa Facebook hankki pikaviestipalvelu WhatsAppin. Yrityskauppailmoituksessa Facebook totesi, että se ei kykene luomaan luotettavaa tapaa automaattisesti yhdistää Facebook ja WhatsApp käyttäjätilejä. Facebook oli toistanut tämän saman väitteen vastatessaan komission lisäselvityspyyntöön koskien yrityskauppaa ja sen vaikutuksia. Kuitenkin elokuussa 2016 WhatsApp ilmoitti sen käyttäjäehtoihin ja yksityisyyskäytäntöihin päivityksiä, jotka sisälsivät ilmoituksen mahdollisuudesta automaattisesti yhdistää WhatsApp-käyttäjien puhelinnumero heidän Facebook -käyttäjätiliensä kanssa. Komissio avasi tämän johdosta tutkinnan virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon ilmoittamisesta yrityskauppavalvontaprosessin yhteydessä.

        Komissio määräsi 18.5.2017 Facebookille 110 miljoonan euron sakot harhaanjohtavan tiedon antamisesta. Komissio oli tutkimuksissaan saanut selville, että toisin kuin Facebook väitti, vuonna 2014 oli jo teknisesti mahdollista yhdistää Facebook ja WhatsApp -käyttäjätilit automaattisesti, ja Facebookin työntekijät olivat tietoisia tästä mahdollisuudesta. Komissio kuitenkin totesi, että virheellisillä tiedoilla ei ollut vaikutusta itse yrityskaupan hyväksymiseen, sillä se oli arvioinut yrityskaupan markkinavaikutuksia alun perinkin siitä näkökulmasta, että automaattinen yhdistäminen olisi mahdollista. Yrityskaupan hyväksymispäätökseen ei siten tehty muutoksia.

        Komission yrityskauppa-asetus mahdollistaa seuraamusmaksun määräämisen, joka voi olla jopa 1 % rikkomukseen syyllistyneen yrityksen liikevaihdosta, mikäli yritys tahallaan tai tuottamuksellisesti antaa virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa komissiolle. Komissio katsoi, että Facebook oli toiminut vähintään tuottamuksellisesti. Seuraamusmaksun määrää lievensi kuitenkin Facebookin myötävaikutus tutkinnassa ja asian käsittelyssä.

        Facebookille määrätty seuraamusmaksu on EU:n historian ensimmäinen seuraamusmaksu yrityskauppailmoituksen yhteydessä toimitetuista virheellisistä tiedoista. Komissio on kuitenkin myös aiemmin tutkinut virheellisen tiedon ilmoittamista esimerkiksi Ahlströmin ja Munksjön sulautuessa. Komissio oli tutkimuksissaan havainnut, että osapuolten ilmoittamissa markkinaosuuksissa oli huomattavia erovaisuuksia verrattuna osapuolten aiemmin laatimiin sisäisiin dokumentteihin. Vaikka komissio oli tuonut esille nämä eroavaisuudet yrityskauppavalvontaprosessin aikana, osapuolet eivät olleet selvittäneet eroavaisuuksia riittävästi. Komissio päätti kuitenkin tutkimuksensa virheellisen tiedon toimittamisesta ilman seuraamusmaksun määräämistä, sillä osapuolet toimittivat jälkikäteen riittävästi selvennyksiä markkinaosuuksien eroavaisuuksista.

        Facebookille määrätyn seuraamusmaksun voidaan katsoa osoittavan tiukentuvaa linjaa suhteessa virheellisen tiedon ilmoittamiseen kilpailuviranomaisille. Facebookille määrättiin mittava seuraamusmaksu siitä huolimatta, että sen antamilla virheellisillä tiedoilla ei ollut edes merkitystä yrityskauppavalvontaprosessin lopputulokselle.

        On siten ensiarvoisen tärkeää, että kilpailuviranomaisille ei anneta virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa yrityskauppailmoituksessa tai muussa kilpailuoikeudellisessa tutkinnassa.

        Tämä on syytä pitää mielessä myös kansallisissa tutkinnoissa, sillä myös kansalliseen kilpailulakiimme on tuoreessa kilpailulain uudistamista koskevassa mietinnössä ehdotettu vastaavaa seuraamusmaksun määräämismahdollisuutta, mikäli yritys tahallaan tai tuottamuksellisesti antaa virheellisiä, puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja KKV:lle.

        17.05.2017

        Kilpailulakiin ehdotetaan viranomaisten toimivaltaa lisääviä uudistuksia

        Työ- ja elinkeinoministeriön (”TEM”) asettama kilpailulain uudistamista koskeva työryhmä on julkaissut tänä keväänä mietinnön kilpailulain uudistamisesta. Työryhmämietintö on parhaillaan lausuntokierroksella. Hallituksen esitystä kilpailulain muuttamiseksi odotetaan syksyksi 2017.

        Työryhmä on ehdottanut, että Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (“KKV”) myönnettäisiin oikeus määrätä yritys toteuttamaan toimintaansa koskevat rakenteelliset korjaustoimenpiteet kilpailunrajoitusten poistamiseksi.

        Nykyisin KKV:lla on oikeus määrätä yritykselle kilpailunrajoituksen poistamiseksi vain ns. käyttäytymistoimenpiteitä kuten kilpailua rajoittavan toiminnan lopettaminen tai velvoite toimittaa tuote/palvelu kohtuullisin ja syrjimättömin hinnoin ja ehdoin. Rakenteellinen korjaustoimenpide on esimerkiksi yritykselle asetettava velvoite myydä jokin tietty liiketoiminta tai sen osa taikka lisensoida yrityksellä oleva patentti tai muu immateriaalioikeus. Rakenteellisten korjaustoimenpiteiden tulisi olla oikeasuhteisia ja välttämättömiä kilpailua rajoittavan menettelyn tosiasialliselle lopettamiselle. Ehdotuksen mukaan rakenteellisia korjaustoimenpiteitä käytettäisiin vain, jos ei olisi olemassa muuta yhtä tehokasta keinoa menettelyn korjaamiseksi tai jos muut yhtä tehokkaat keinot olisivat yritykselle raskaampia kuin ko. rakenteellinen toimenpide.

        Näkemyksemme mukaan viranomaisen määräämät rakenteelliset korjaustoimenpiteet vaikuttavat negatiivisesti yritysten itsemääräämisoikeuteen, eikä niitä tulisi soveltaa kevyin perustein. Laissa tulisi säätää tarkasti siitä, millaisissa tilanteissa KKV:lla olisi oikeus määrätä rakenteellinen korjaustoimenpide ja korostaa niiden poikkeuksellisuutta valvontakeinona. Muussa tapauksessa KKV:n määräys saattaisi olla yritykselle haitallinen, ennakoimaton ja kohtuuton toimenpide.

        Työryhmä on ehdottanut muutoksia KKV:n tarkastusoikeuksiin ja ulkopuolisen oikeudellisen neuvonannon suojaa koskevaan käytäntöön

        Merkittävin muutos tarkastuksiin ja viranomaisten selvitystoimintaan liittyen on ehdotus, jonka mukaan KKV:lle annettaisiin oikeus jatkaa yrityksiin kohdistuvia tarkastuksia tietokoneissa ja -järjestelmissä olevan datan osalta KKV:n omissa toimitiloissa. Vastaava oikeus on työryhmämietinnön mukaan useiden EU-maiden viranomaisilla. Yrityksen edustajalla tai asiamiehellä olisi ehdotuksen mukaan oikeus olla KKV:n tarkastuksessa läsnä. Tämä ehdotus olisi yrityksen edun mukainen sikäli, että yritys pääsisi nopeammin jatkamaan normaalia toimintaansa, kun KKV:n edustajat poistuisivat yrityksen toimitiloista suorittamaan datan tarkastusta omissa tiloissaan. KKV:lla olisi oikeus ottaa tarkastettavaksi vain kopioita yrityksen datasta eli sillä ei olisi oikeutta takavarikoida yritysten tietokoneita tai muita laitteita.

        Tähän saakka KKV ei ole tarkastanut kilpailunrajoituksesta epäillyn yrityksen työntekijöiden matkapuhelimia. KKV saisi ehdotuksen mukaan oikeuden tarkistaa myös yritysten edustajien mobiililaitteet, eli tarkastusoikeus olisi tallennusvälineestä riippumaton. Ottaen huomioon älypuhelinten lisääntynyt rooli myös työnteossa, muutos vaikuttaa perustellulta.

        Mielenkiintoinen ehdotus on, että kilpailulakiin lisättäisiin ulkopuolisen oikeudellisen neuvonannon suojan piirissä olevien ns. legal professional privilege (LPP) – dokumenttien käsittelyä koskeva säännös. Lain mukaan KKV ei saa ottaa tarkastuksella tutkinta-aineistoonsa yrityksen LPP-dokumenttia eli asiakirjaa, joka sisältää asianajajan neuvontaa yritykselle. Ehdotuksen mukaan mikäli tarkastuksella on epäselvää onko joku tietty yrityksen asiakirja LPP-suojan piirissä vai ei, asiakirja annettaisiin arvioitavaksi sellaiselle KKV:n virkamiehelle, joka ei osallistu kilpailurikkomusten tutkimiseen. Virkamies voisi olla esimerkiksi KKV:n hallintolakimies, joka toimii myös viraston sisäisenä tarkastajana. Jos virkamies katsoo, että kyseessä on LPP-dokumentti, hän palauttaa sen takaisin yritykselle. Muussa tapauksessa dokumentti annetaan KKV:n tutkijoille ja lisätään epäiltyä kilpailurikkomusta koskevaan tutkinta-aineistoon. Tästä päätöksestä ei voi valittaa erikseen, vaan sen hyväksyttävyys arvioidaan markkinaoikeudessa asian pääkäsittelyn yhteydessä. Ehdotus selventäisi, miten toimia tilanteessa, jossa tarkastuksella syntyy kiistaa yrityksen dokumenttien luonteesta. Ehdotettu malli herättää kuitenkin kysymyksen, onko KKV:n virkamies kuitenkaan riittävän neutraali henkilö tekemään arvion vai tulisiko arvion tekijä olla KKV:sta riippumaton.

        Työryhmä on ehdottanut muutosta kilpailurikkomuksiin syyllistyneiden yritysten yhteenliittymien kuten toimialayhdistysten seuraamusmaksun laskemiselle ja lisännyt oikeuden määrätä yrityksille seuraamusmaksu kilpailulain menettelysääntöjen rikkomisesta

        Toimialayhdistysten (ja muiden elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien) kannalta merkittävin muutosehdotus sisältyy kilpailurikkomuksista määrättävien seuraamusmaksujen enimmäismäärän laskentaan. Nykyisen lain mukaan seuraamusmaksun enimmäismäärä on 10 % yhdistyksen edellisen vuoden liikevaihdosta, lähinnä saaduista jäsenmaksuista. Joidenkin toimialayhdistysten, kuten Suomen Hiusyrittäjät ry:n ja Suomen Leipuriliitto ry:n, on viime vuosina todettu syyllistyneen vakaviin kilpailurikkomuksiin antaessaan hintasuosituksia jäsenilleen, mutta niille määrättyjen seuraamusmaksujen taso on nykyisen lain säännöksistä johtuen jäänyt hyvin matalaksi verrattuna yrityksille määrättyjen seuraamusmaksujen tasoon. Monissa EU-maissa toimialayhdistyksen seuraamusmaksua laskettaessa huomioon otetaan myös jäsenyritysten liikevaihdot. Nyt ehdotetun muutoksen mukaan toimialayhdistyksen seuraamusmaksun enimmäismäärää laskettaessa huomioon otettaisiin paitsi yhdistyksen oma liikevaihto, myös liikevaihdot sen 10 suurimmalta jäsenyritykseltä, jotka toimivat niillä markkinoilla, joilla kilpailunrajoitus vaikuttaa. Yhdistykselle määrättävä seuraamusmaksu voitaisiin kuitenkin periä vain yhdistykseltä suoraan, ei sen jäsenyrityksiltä. Kyseinen muutos saattaa johtaa kilpailurikkomuksiin syyllistyneiden toimialayhdistysten seuraamusmaksujen tason nousuun, mikä kasvattaa riskiä siitä, että etenkin pienet toimialayhdistykset joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin.

        Työryhmä on myös ehdottanut, että kilpailulakiin lisätään oikeus määrätä yritykselle seuraamusmaksu kilpailulain menettelysääntöjen rikkomisesta. Tällainen oikeus on nykyisin käytössä komissiolla ja useissa EU-maissa. Seuraamusmaksu määrättäisiin menettelyn olennaisista virheistä ja puutteellisuuksista, joilla on vaikutusta kilpailunrajoitusten tutkintaan. Markkinaoikeus voisi määrätä seuraamusmaksun KKV:n esityksestä esimerkiksi mikäli yritys tahallaan tai tuottamuksellisesti antaa virheellisiä, puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja KKV:lle, ei toimita pyydettyjä tietoja KKV:lle määräajassa, vaikeuttaa KKV:n tarkastuksen kulkua tai murtaa sinetin. Seuraamusmaksu olisi suuruudeltaan enimmillään 100 000 euroa tai 1 % rikkovan yrityksen liikevaihdosta.

        Työryhmän mietintöön sisältyy myös muita muutosehdotuksia liittyen mm. kilpailuneutraliteetin tehostamiseen velvoittamalla julkiset toimijat eriyttämään kirjanpitonsa, KKV:n ja muiden viranomaisten välisen tietojenvaihdon helpottamiseen sekä lain sanamuotojen ja tiettyjen menettelyjen päivittämiseen EU-sääntelyä vastaavaksi.

        Mainitsemisen arvoista on myös asiat mitä työryhmässä on käsitelty, mutta joista ei ehdoteta muutoksia kilpailulakiin. Työryhmä on päättänyt esimerkiksi olla esittämättä sanktioita sitoumuspäätöksen noudattamatta jättämisestä sekä liiketoimintakiellon asettamista yrityksen johdolle sanktioksi kilpailurikkomuksesta. Lisäksi työryhmässä on keskusteltu myös siitä, pitäisikö KKV:n saada markkinaoikeudelta lupa tarkastuksen tekemiselle yrityksen liiketiloissa. Työryhmä kuitenkin katsoi, että nykyinen sääntely, jossa KKV:n päätös tarkastuksen tekemiseksi yrityksessä on riittävä, ja lupa markkinaoikeudelta edellytettäisiin edelleen ainoastaan yksityishenkilöiden koteihin tehtävissä tarkastuksissa.

        Esitettävät kilpailulain muutokset vahvistaisivat KKV:n toimivaltaa ja keinovalikoimaa sekä täsmentäisivät menettelytapoja kilpailunrajoitusten valvonnassa. Yritysten kannalta keskeistä on, että lainsäädännössä selkeästi käy ilmi reunaehdot KKV:lle annetuille uusille oikeuksille erityisesti koskien tarkastuksia sekä rakenteellisten korjaustoimenpiteiden määräämistä.

         

        Competition Act to be amended with enhanced authoritative powers

        Earlier this spring, a report preparing amendments to the Competition Act was published by the working group appointed by the Ministry of Economic Affairs and Employment. Currently, the report is open to public consultation and a government proposal is expected to be issued in the fall of 2017.

        The working group has proposed that the Finnish Competition and Consumer Authority (“FCCA”) should be empowered to impose the structural remedies necessary to end an infringement of competition law.

        Currently, the FCCA may only impose so called behavioral remedies, e.g. order a company to terminate any restraints on competition or to deliver products or services on reasonable and non-discriminatory prices and terms. However, structural remedies may include e.g. an obligation to divest certain business activities of the company or to license a patent or other intellectual property rights. The structural remedies imposed should be proportionate and necessary to de facto bring the infringement to an end. According to the report, structural remedies are to be used only if no other effective measures exist or if other as efficient measures are more burdensome on the company than the structural remedy in question.

        In our opinion, structural remedies would negatively affect the companies’ rights of self-determination and therefore, should not be applied lightly. The Competition Act should provide exact provisions to determine the situations in which the FCCA may impose such remedies as well as highlight their exceptional nature as measures of control. Otherwise structural remedies imposed by the FCCA might have harmful, unexpected and disproportionate effects on the company.

        The working group has proposed amendments to provisions on legal professional privilege and the FCCA’s powers of inspection.

        The most significant proposal included in the report is the FCCA’s power to continue its inspections of the companies and the data contained in their computers and IT-systems in the FCCA’s own premises. According to the report, many national competition authorities in other EU Member States possess similar powers. A representative or an attorney of the company would be able to attend the continued inspection held at the FCCA’s premises. The proposal would benefit companies under investigation as their employees would be able to return to their daily activities faster because the FCCA’s inspectors would leave and continue the inspection at their own premises. The FCCA would have the power to inspect only copies of company’s data and not to seize any computers or other devices.

        Currently the FCCA has not inspected any mobile phones of employees of the company subject to investigations. The proposal provides that the FCCA would also have the power to inspect mobile devices, in other words the power of inspection is not limited to specific devices. Taking into account the increased amount of using a smart phone to work, the proposed amendment seems justified.

        An interesting issue included in the proposal, is the provision regarding documents covered by so called legal professional privilege (LLP). According to current provisions provided by the Competition Act, the FCCA may not include any documents covered by LLP, a document that contains legal advice by an external attorney, in the file during an inspection. The proposal provides that if the parties disagree on whether the document is covered by LLP, the document would be given to an official of the FCCA who is not a part of the ongoing investigation. The official may be e.g. an administrative lawyer who serves as an internal auditor of the FCCA. If the official considers that the document is in fact covered by LLP, he or she will return it to the company. Otherwise the document is disclosed to inspectors of the FCCA and added to the file on the infringement. The decision by the official may not be appealed but its reasonableness is assessed during main proceedings in the Market Court. The proposal would clarify the correct course of actions if any disagreements on the nature of company’s documents arise. This still raises concerns on if an official of the FCCA is objective enough to make the assessment, or if the assessment should be made by a truly impartial party.

        The working group has proposed amendments to the calculation of penalty payments imposed on associations of undertakings such as industry associations and added power to impose a penalty payment for breaching rules of procedure provided by the Competition Act.

        With regard to industry associations as well as other associations of undertakings, the proposal contains a significant amendment that provides new rules on calculation of penalty payments and their maximum amount. According to current provisions, the penalty payment shall not exceed 10 per cent of the turnover of an association, which mainly consists of membership fees. Certain industry associations in Finland, such as the Finnish Hairdressers’ Association and the Finnish Bakery Federation, have been found guilty to severe restrictions of competition by issuing price recommendations to their members. However, if compared to penalty payments imposed on companies, the amount of penalty payments have been low due to current provisions of the Competition Act. In several EU counties, the member companies’ turnovers are taken into account when determining penalty payments to industry associations. Therefore, the proposal suggests that when determining the amount of penalty payments, the turnover of an industry association as well as turnover of 10 of its biggest member companies, operating on markets covered by the infringement, would be taken into account. The penalty payment imposed may only be charged from the association itself, not from any of its member companies. The amendment could increase the level of penalty payments imposed, which may especially increase the risk of financial difficulties for small associations of undertakings.

        In addition, the working group has proposed a provision to empower the FCCA to impose penalty payments for breaching the rules on procedure in the Competition Act. Such power is granted to national competition authorities in several EU countries as well as the Commission. The proposal is that a penalty payment may be imposed due to essential errors and defects of procedure that may have an effect to the ongoing investigation. The Market Court would be able, on a proposal of the FCCA, to impose a penalty payment for e.g. if the company has intentionally or negligently provided incorrect, incomplete or misleading information to the FCCA, or if the information is not provided within the prescribed time, or if the company somehow compromises the inspection, or breaks any seals affixed. The penalty payment could amount to a maximum of EUR 100.000 or 1 per cent of the infringer’s turnover.

        The working group’s proposal also proposes other amendments, such as enhancing competition neutrality by adding provisions which require public entities to differentiate their bookkeeping, and provisions that facilitate information exchange between the FCCA and other authorities as well as to update the wordings and certain procedures to correspond with EU legislation.

        It is also worthwhile mentioning that the working group considered amendments to sanctions for non-compliance with commitment decisions and an option to ban a company’s management from business operations as a consequence of a restriction of competition, but these amendments have been left out of the working group’s proposal. Furthermore, the working group has discussed whether the inspections should be subject to prior approval of the Market Court. However, the current regulation, which requires the Market Court’s approval only for inspections conducted in private homes, was considered sufficient.

        The proposed amendments to the Competition Act would strengthen the powers and tools of the FCCA and specify the following infringement proceedings. From the companies’ viewpoint, it is vital that that the legislation provides a framework in which the new powers of the FCCA is subject to. In particular, inspections and structural remedies, must be clearly stipulated.

        27.04.2017

        Chambers and Partners rankannut HPP:n jälleen johtavien toimistojen joukkoon

        Alansa johtava Chambers and Partners on tutkinut jälleen asianajotoimistoja ja asianajajia eri puolilla maailmaa. Tutkimustulokset perustuvat sekä asianajotoimistojen että niiden asiakkaiden arvioihin eri toimistoista ja asiantuntijoista.

        Henrik Gahmberg on valittu ainoana Suomesta omalla erikoistumisalueellaan, merioikeus ja kuljetus, maininnalla ”Senior Statesman”.

        Suositteluluokkaan 1 on rankattu osakkaat Kari Marttinen energia ja luonnonvarat –kategoriassa ja Kari-Matti Lehti teknologia, media ja telecom -kategoriassa.

         

        Chambers and Partners suosittelee seuraavia HPP:n palveluja:

        Energia ja luonnonvarat

        Kiinteistöt ja rakentaminen

        Kilpailuoikeus

        Konkurssit ja saneeraukset

        Meri ja kuljetus

        Riidanratkaisu

        Teknologia

        Yritysjärjestelyt

         

        Asiakkaiden palaute osaamisesta ja palveluidemme tasosta:

        Energia ja infrahankkeet

        ”Range of in-house expertise is reassuringly comprehensive, their variety of languages complements their international service, and their ability to think out of the box is very refreshing.”

        Kiinteistöt ja rakentaminen

        ”Good level of understanding and experience.”

        ”Provides simple solutions but is also very creative.”

        Kilpailu

        ”Very skilled and flexible team.”

        ”Lovely to work with.”

        ”Communicative, available and very skilled.”

        Meri ja kuljetus

        ”Excellent legal skills. They are flexible and quick and understand the customer’s needs. They carry out the duties assigned flawlessly.”

        ”Approach, availability, the speed in which they deliver the documents and the quality of the documentation.”

        Riidanratkaisu

        ”It’s a very good service. The practice has good insight into the latest practices and developments in litigation. They have very good contacts and a good selection of arbitrators, as well as very developed tactical insight.”

        Saneeraukset ja konkurssit

        ”Interactive and communicates at a good level.”

        ”Flexible.”

        ”Able to work across borders.”

        ”In-depth knowledge of Finnish law.”

        Teknologia ja IP

        ”Versatile expertise.”

         

        Chambers and Partners on valinnut kaiken kaikkiaan 15 toimiston juristia suosittelemiensa johtavien asiantuntijoiden joukkoon omilla erikostumisalueillaan:

        Tuomas Saraste, kilpailuoikeus

        ”Good commercial awareness and client service.”

        Maarika Joutsimo, kilpailuoikeus

        ”Good commercial awareness, practical approach to legal problems and excellent training skills.”

        Marko Wainio, riidanratkaisu

        ”Really brilliant.”

        ”His legal skills and knowledge are outstanding. He’s quick to understand things and obviously highly intelligent.”

        Jörgen Hammarström, riidanratkaisu

        Mikko Leppä, riidanratkaisu

        Kari Marttinen, energia ja luonnonvarat sekä kiinteistöt

        ”Leading environmental law specialist.”

        ”Vast knowledge.”

        ”Easy-going, understands client needs and is always available.”

        Tarja Pirinen, energia ja luonnonvarat

        ”Good knowledge, especially in environmental and mining law.”

        Björn Nykvist, energia ja luonnovarat

        ”Commanding grasp of commercial concepts.”

        Jari Tuomala, kiinteistöt ja rakentaminen

        ”Very good at making complicated matters simple.”

        Juho Lenni-Taattola, insolvenssi

        ”He’s pragmatic.”

        ”Tries to find solutions.”

        ”Excellent in all areas.”

        Henrik Gahmberg, meri ja kuljetus

        Nora Gahmberg-Hisinger, meri ja kuljetus

        ”An excellent lawyer, a skilful negotiator, extremely effective and flexible.”

        Matti Komonen, meri ja kuljetus

        ”Very hard-working lawyer.”

        Kari-Matti Lehti, Teknologia

        ”One of the best in that market.”

        ”Long experience in the market.”

        Pekka Raatikainen, Teknologia

        ”Very good negotiation abilities.”

        26.04.2017

        HPP ajajalupaus Niko Karin taustajoukkoihin

        HPP on ryhtynyt tukemaan kilpa-autoilija Niko Karia. HPP:n tunnus nähdään Karin autossa ja ajohaalarissa hänen kilpaillessaan tällä kaudella kansainvälisessä GP3-sarjassa. GP3-sarjan kilpailut nähdään Suomessa C More -kanavalla.

        17-vuotiasta Karia pidetään yhtenä suomalaisen autourheilun suurista lupauksista ja mahdollisena tulevaisuuden F1-kuljettajana. Hänen tähän asti suurin saavutuksensa on F4-sarjan voitto vuonna 2015.

        Tällä kaudella hän edustaa GP3-sarjassa Arden International -tallia. Kari on myös valittu Red Bullin arvostettuun nuorten kuljettajien ohjelmaan. Niko Karin vahvuuksiin kuuluvat sadekelin ajaminen sekä kyky omaksua ratoja poikkeuksellisen nopeasti.

        ”Yhteistyökumppanien tuki on tärkeää myös urheilun kannalta. Yhteistyökumppanit varmistavat sen, että voin itse keskittyä täysipäiväisesti kehittymään ajajana”, Niko Kari sanoo.

        ”Urheilu ja siihen kuuluva jatkuva itsensä kehittäminen ovat tärkeä osa HPP:n arvomaailmaa”, HPP:n toimitusjohtaja Markku Mäkinen sanoo.

        ”Niko Kari on erinomainen esimerkki lahjakkaasta ja kunnianhimoisesta nuoresta urheilijasta. Arvostamme erityisesti sitä omistautumista ja keskittymistä, jota Niko osoittaa vaativassa lajissa. Voi hyvin sanoa, että Niko tekee saman kuin HPP – myös hän on erikoistunut olennaiseen.”

        12.04.2017

        Korkein hallinto-oikeus alensi tyhjiä kontteja kuljettavan aluksen väylämaksuja

        Väylämaksulain 1 §:n mukaan ”Suomen aluevesillä kauppamerenkulkua harjoittavasta aluksesta suoritetaan valtiolle väylämaksua”. Väylämaksujen määrä laskee, jos alus ei ole täyteen lastattu.

        Lainsäätäjän mukaan väylämaksujen alentaminen lastauskapasiteettiin pohjautuen perustuu vakiintuneeseen käytäntöön. Tätä koskeva käytäntö on kuitenkin hyvin tulkinnanvaraista.

        On ollut epäselvää, onko tyhjien konttien vastikkeeton kuljettaminen kauppamerenkulkua väylämaksulain tarkoittamassa mielessä. 23.3.2017 korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen, jonka mukaan varustamon tyhjiä kontteja kuljettaessaan alus on oikeutettu alennettuun väylämaksuun. Toisaalta, jos tyhjät kontit eivät ole varustamon omia, niiden kuljettaminen katsotaan kauppamerenkuluksi ja tavaran kuljettamiseksi kuljetuksen vastikkeellisuudesta riippumatta.

        Kyseessä olevassa ratkaisussa Tulli peri väylämaksuja alennusta myöntämättä. Päätös oli vastoin Tullin vuonna 2006 antamia sovellusohjeita, joiden mukaan tyhjien konttien ja vastaavien kuljetusalustojen kuljettaminen ei ole kauppamerenkulkua.

        Korkein hallinto-oikeus hyväksyi Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen, jolla Tullin väylämaksupäätös oli kumottu, viittaamalla hallintolain (434/2003) 6 §:ään oikeusjärjestyksen oikeutettujen odotusten suojaamisesta. Varustamolla oli perusteltu syy luottaa Tullin sovellusohjeisiin.

        HPP Asianajotoimisto Oy:n osakkaan Matti Komosen kirjoittama artikkeli ”Supreme Administrative Court on reduced fairway dues when carrying empty containers” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä.

        07.04.2017

        Uusi Liikennevakuutuslaki astui voimaan

        Uusi liikennevakuutuslaki astui voimaan vuoden 2017 tammikuun alussa korvaten aiemman vuoden 1959 lain. Lakiuudistus aloitettiin jo vuonna 2004 ja lopputuloksena on selkeä ja helposti ymmärrettävä laki, joka vastaa nykyisiin ja tuleviin vaatimuksiin.

        Liikennevakuutuslaki turvaa syyttömän osapuolen oikeudellista suojaa ja korvauksia. Lain antaman suojan laajuus pysyy ennallaan. Vakuuttamisvelvollisuus säilyy ja sen laiminlyönnin seuraamukset ovat uudessa laissa ankarammat. Korvausten perusperiaatteet eivät ole muuttuneet, mutta korvausmenettelyä on tarkennettu. Lakiuudistuksessa muutoksena vakuutusyhtiön takautumisoikeuteen suhteessa kolmanteen henkilöön on takautumisoikeus myös suhteessa sellaiseen henkilöön, joka on vastuussa tuotevastuulain perusteella.

        HPP Asianajotoimisto Oy:n osakkaan Matti Komosen kirjoittama artikkeli ” New Motor Liability Insurance Act enters into force” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä.

        05.04.2017

        Korkeimmalta oikeudelta merkittävä rakennusurakoiden riidanratkaisuun vaikuttava ennakkopäätös

        Johdanto

        Rakennusurakoissa tilaajan ja urakoitsijan väliset erimielisyydet ovat tunnetusti yleisiä. Tyypillisiä riidan aiheita ovat erimerkiksi lisä- ja muutostyöt sekä urakan viivästyminen. Syyt rakennusurakoissa syntyneisiin ongelmiin voivat olla varsin moninaisia. Ei ole harvinaista, että ongelmiin ajautuneen urakan päättyessä sekä tilaajalla että urakoitsijalla on suuri joukko vaatimuksia toisiaan kohtaan. Harvinaista ei ole sekään, että urakan vastaanoton lähestyessä osapuolet ryhtyvät virittelemään enemmänkin taktisluonteisia vaatimuksia ”vastapainoksi” toisen osapuolen vaatimuksille.

        Rakennusurakan yleisissä sopimusehdoissa YSE 1998 (”YSE”) on luotu järjestelmä, jonka mukaisesti erimielisyydet rakennusurakassa ensi vaiheessa selvitetään ja ratkaistaan. Osapuolten tulee YSE 71 §:n 7 kohdan mukaisesti esittää toisiinsa kohdistuvat vaatimukset perusteiltaan yksilöityinä viimeistään urakan vastaanottotarkastuksessa sillä uhalla, että oikeus niiden esittämineen on muutoin menetetty. Urakoitsijan tulee tarkastuspöytäkirjan saatuaan lähettää määräajassa tilaajalle lopputilitys kaikista sopijapuolten välisistä epäselvistä asioista. Tilitys ja tilaajan siihen antama vastine käsitellään YSE 73 §:n mukaisesti urakan taloudellisessa loppuselvityksessä. Sopijapuolten on taloudellisessa loppuselvityksessä esitettävä toisiinsa kohdistuvat vaatimukset määriltään yksilöityinä puhevallan menettämisen uhalla. Mikäli erimielisyyksiä ei pystytä taloudellisessa loppuselvityksessä sopimaan, osapuoli voi saattaa erimielisyydet YSE 92 §:n mukaisesti käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Jos urakkasopimuksessa on välityslauseke, oikea riitojenratkaisuforum on siinä tapauksessa välimiesoikeus.

        Aika ajoin tuomioistuimissa on nostettu kanteita, joissa urakan sopimusosapuoli – tyypillisesti urakoitsija – vaatii toiselta osapuolelta jotakin maksusuoritusta ennen kuin asia on käsitelty loppuun edellä kuvatun järjestelmän mukaisesti. Näissä tapauksissa on tullut pohdittavaksi, onko tällainen kanne luonteeltaan ennenaikainen. Ennenaikaisena nostettu kanne tulee nimittäin prosessioikeuden yleisten oppien mukaisesti hylätä suoraan tutkimatta sen materiaalista sisältöä muutoin tässä vaiheessa tarkemmin.

        Korkein oikeus antoi vuonna 1995 ennakkoratkaisun (KKO 1995:81), jossa se otti kantaa tähän problematiikkaan. Tapauksessa rakennuttaja oli purkanut urakkasopimuksen urakoitsijan viivästyksen vuoksi. Rakennuttajan urakoitsijaan kohdistama kanne sopimusrikkomuksesta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi hylättiin ennenaikaisena, kun sopimusosapuolten välisiä tilisuhteita ei ollut ennen oikeudenkäyntiä järjestetty YSE 1983 -ehtojen 68 §:ssä edellytetyllä tavalla eikä rakennuttaja ollut edes väittänyt yrittäneensä tätä. Kysymyksessä oli äänestysratkaisu (3-2). Vähemmistöön jääneiden oikeusneuvosten mielestä rakennuttajan kannetta ei olisi tullut pitää ennenaikaisena.

        Vaikka edellä mainittu korkeimman oikeuden ratkaisu koski hieman epätyypillistä tilannetta ja oli ”vain” äänestysratkaisu, siitä tehtiin rakennusalalla pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Ne ovat kantaneet senkin jälkeen, kun YSE 1998 -ehdot otettiin käyttöön. Alalla on yleisesti vallinnut käsitys, jonka mukaan urakan osapuoli ei voi ryhtyä esittämään vaatimuksia tuomioistuimessa toista sopimusosapuolta kohtaan ennen kuin urakan taloudellinen loppuselvitys on päättynyt. Myös käräjä- ja hovioikeuskäytännöstä on löydettävissä vuosien varrelta ratkaisuja, joissa kanteita on hylätty ennenaikaisina juuri tällä perusteella.

        Uusi ennakkoratkaisu

        Korkein oikeus antoi 28.3.2017 ennakkoratkaisun (KKO 2017:14), jossa linjattiin uudelleen kysymyksessä olevaa problematiikkaa. Korkeimmassa oikeudessa jouduttiin jälleen äänestämään lopputuloksesta. Samoin kuin vuonna 1995, äänet jakautuivat taas niukimmalla mahdollisella tavalla (3-2).

        Tapauksessa oli kysymys pääurakoitsijan ja tämän alaurakoitsijan välisestä riidasta. Osapuolet olivat sopineet kahden kerrostalon purku-urakasta, jossa sovellettiin YSE 1998 -ehtoja. Alaurakoitsija nosti 31.1.2012 Helsingin käräjäoikeudessa pääurakoitsijaa vastaan kanteen, jossa vaadittiin, että pääurakoitsija tulee velvoittaa suorittamaan maksu eräistä alaurakoitsijan tekemistä (sen mielestä urakkaan kuulumattomista) lisätöistä. Myöhemmin 11.10.2012 alaurakoitsija esitti käräjäoikeudessa vielä uuden vaatimuksen, jossa vaadittiin, että pääurakoitsija tulee velvoittaa suorittamaan sovitun urakkahinnan viimeinen maksuerä sekä maksu eräistä uusista lisätöistä.

        Pääurakoitsija vaati kanteen hylkäämistä muun ohella sillä perusteella, että se oli ennenaikainen. Pääurakoitsijan mukaan kohteessa ei ollut suoritettu vastaanottoa, alaurakoitsija ei ollut antanut tilitystä eikä taloudellista loppuselvitystäkään ollut pidetty. Alaurakoitsijan väittämät saatavat olivat myös perusteiltaan ja määriltään riitaisia. Pääurakoitsija ei kuitenkaan väittänyt, että alaurakoitsijan saatavat eivät olisi olleet erääntyneitä.

        Käräjäoikeus hylkäsi välituomiolla alaurakoitsijan kanteen ennenaikaisena viitaten KKO:n ratkaisuun 1995:81. Samaan lopputulokseen päätyi myös Helsingin hovioikeus. Hovioikeus huomautti, ettei asiassa ollut edes väitetty, että alaurakoitsija olisi vaatinut vastaanottotarkastuksen toimittamista tai esittänyt lopputilitystä ennen kanteen nostamista.

        Alaurakoitsija haki sitkeästi muutosta hovioikeuden tuomioon ja sai korkeimmalta oikeudelta valitusluvan.

        Ratkaisun perustelut ja lopputulos

        Korkeimman oikeuden enemmistö totesi ratkaisussaan, että erääntynyttä saatavaa koskevaa suorituskannetta ei lähtökohtaisesti voida pitää ennenaikaisena. Osapuolet voivat kuitenkin tietyissä rajoissa sopimusehdoin määrätä siitä, millaisessa menettelyssä heidän väliset riitaisuudet ratkaistaan. Sopimusehdoissa voidaan määrätä, ettei sopimussuhteesta johtuvasta saatavasta voida vaatia maksua oikeudenkäynnissä ennen kuin kantaja on pyrkinyt osapuolten välisten tilisuhteiden järjestämiseen sopimuksessa määrätyssä menettelyssä. Asiassa oli kysymys siitä, olivatko osapuolet tässä tapauksessa näin sopineet eli rajoittivatko pääurakoitsijan vetoamat YSE-ehdot (71 ja 73 §) alaurakoitsijan urakkasaatavia koskevan kanteen nostamista.

        Korkeimman oikeuden enemmistö katsoi, että sopimuksen tulkinnassa lähtökohtana tuli pitää YSE-ehtojen sanamuotoa. Merkitystä tuli antaa erityisesti osapuolten välisten tilisuhteiden järjestämistä ja sopimuksesta johtuvien riitojen ratkaisemista koskeville sopimusehdoille ottaen myös huomioon ne tarkoitusperät, joita kyseisillä ehdoilla pyritään edistämään.

        Enemmistö arvioi ratkaisun KKO 1995:81 merkitystä asiassa todeten, että tapauksessa oli ollut kyse tilaajan urakkasopimuksen purkamiseen perustuvasta vahingonkorvaussaatavasta, joka on määritettävissä vasta kohteen valmistuttua tehtävän loppuselvityksen jälkeen. Siitä, että tilaaja voi sopimuksen purettuaan vaatia vahingonkorvausta kanteella vasta sopimusehtojen mukaisen tilisuhteiden järjestämisen jälkeen, ei voitu päätellä, että muunlaisen urakkasopimukseen perustuvan saatavan velkomiseksi ennen taloudellista loppuselvitystä nostettu kanne olisi ennenaikainen. Enemmistö päätyi siihen, että ratkaisussa KKO 1995:81 oli ollut kysymys ”merkittävällä tavalla erilaisesta tilanteesta”, eikä asian ratkaisua enemmistön mielestä voitu perustaa siitä ilmenevään oikeusohjeeseen.

        Tarkastellessaan tämän jälkeen YSE 71:ä ja 73 §:iä enemmistö totesi, että sopimusehdoista kävi ilmi se menettely, jossa osapuolten keskinäiset tilisuhteet on tarkoitus selvittää. Sopimusehtojen tarkoituksena oli, että kaikki urakkasopimukseen perustuvat vaatimukset puolin ja toisin esitetään ja selvitetään lopullisesti tässä menettelyssä. Sopimusehtojen tarkoitus puolsi siten sopimuksen tulkintaa pääurakoitsijan esittämällä tavalla. Sopimusehtoihin ei kuitenkaan sisältynyt nimenomaisia määräyksiä siltä varalta, että osapuoli vaatii sopimuksen mukaisia saataviaan ennen kyseistä menettelyä.

        Tämän jälkeen enemmistö tarkasteli YSE:ssä olevia riitojen ratkaisua koskevia määräyksiä (11 luku) todeten, ettei YSE 92 §:ssä ole asetettu kanteen vireillepanolle mitään erityisiä rajoituksia. Mikäli tarkoituksena olisi ollut, että erääntyneiden urakkasaatavien saattamista tuomioistuimen ratkaistavaksi rajoitetaan, tästä olisi enemmistön mielestä ollut ”luontevaa” ottaa nimenomainen määräys YSE 11 lukuun. Koska tällaista määräystä ei ollut, riitaisuuksien ratkaisemista koskevat sopimusehdot puolsivat enemmistön mielestä alaurakoitsijan edustamaa tulkintaa.

        Yhteenvetonaan enemmistö totesi, että asiassa oli sekä näkökohtia, jotka puolsivat pääurakoitsijan sopimustulkintaa, että näkökohtia, jotka puolsivat alaurakoitsijan sopimustulkintaa. Enemmistön vaaka kallistui lopulta alaurakoitsijan puolelle. Tätä ratkaisua perusteltiin lähinnä vain yleisen tason systemaattisella argumentilla. Enemmistön mukaan oikeusjärjestykseemme kuuluu ”perustavanlaatuinen lähtökohta”, jonka mukaan velkojalla on oikeus velkoa erääntynyttä saatavaa tuomioistuimessa ja saada siitä täytäntöönpanokelpoinen tuomio. Lisäksi enemmistön mukaan varsinkin pitkäkestoisessa urakassa urakoitsijan asemaa heikentäisi merkittävästi se, jos riitautettua saatavaa koskevaa vaatimusta ei olisi mahdollista saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi ennen urakan loppuunsaattamista ja tilisuhteiden järjestämistä. Näillä perusteilla enemmistö päätyi siihen, ettei alaurakoitsijan nostamaa kannetta ollut pidettävä ennenaikaisena.

        Korkeimman oikeuden vähemmistöön jääneet oikeusneuvokset olisivat alioikeuksien tapaan hylänneet alaurakoitsijan kanteen ennenaikaisena. Vähemmistö katsoi YSE 71, 73 ja 92 §:n muodostavan kokonaisuuden ja järjestelmän, jonka mukaisesti urakkasopimukseen liittyvät erimielisyydet on tarkoitettu selvitettäväksi ja ratkaistavaksi. Vähemmistö katsoi, että vastaanottotarkastuksen ja loppuselvityksen tekeminen sopimusehtojen mukaisesti edistää riidanalaisiksi tulleiden erimielisyyksien sopimista ja menettelytapojen noudattaminen hyödyttää myös loppuselvityksen jälkeen vireille pantavaa oikeudenkäyntiä siten, että siinä voidaan keskittyä riitaisiksi jääneiden vaatimusten käsittelemiseen. Vielä vähemmistö totesi, että ”tämänkaltaisten yleisten sopimusehtojen tulkinnassa on annettava vahva merkitys myös alan vakiintuneelle sopimuskäytännölle”.

        Mitä ratkaisusta seuraa?

        Käsiteltävänä oleva korkeimman oikeuden tuore ennakkopäätös KKO 2017:14 on varsin merkityksellinen rakennusurakoiden konfliktienhallinnan kannalta. Ongelmaurakoissa riidat saattavat jatkossa sirpaloitua esimerkiksi siten, että urakoitsijat ryhtyvät painostusluonteisesti nostamaan laskuttamistaan lisä- tai muutostöiksi katsomistaan töistä kanteita jo urakkasuorituksen aikana. Myös tilaajat voivat nostaa kanteita urakoitsijoita vastaan erääntyneiksi katsomiensa viivästyssakko- tai muiden saatavien perusteella. Maustettuna vielä turvaamistoimilla osapuolet saavat halutessaan aikaan melkoisen ”hässäkän” jo urakkasuorituksen aikana. Tätä ei voida pitää toivottavana kehityssuuntana. Mielestäni korkeimman oikeuden vähemmistöön jääneet oikeusneuvokset – mukaan lukien presidentti Timo Esko – ovat paremmin tunnistaneet rakennusurakan erityispiirteet ja oivaltaneet ne mahdolliset ongelmat, joita kanneoikeuden avaaminen kesken urakan saattaa aiheuttaa.

        Onneksi Suomessa on kuitenkin sopimusvapaus. Mikään ei estä rakennusurakan osapuolia sopimasta urakkasopimuksessa siitä, ettei heillä ole oikeutta esittää erääntyneeksikään katsomiaan taloudellisia vaatimuksia toisiaan kohtaan, ellei vaatimuksia ole ensin käsitelty YSE 71 ja 73 §:n edellyttämällä tavoin vastaanottotarkastuksessa ja taloudellisessa loppuselvityksessä. Tällaisella sopimusmääräyksellä saadaan siis kello käännettyä takaisin ”vanhaan hyvään aikaan”, jolloin kanteet vielä hylättiin ennenaikaisina.

        04.04.2017

        Kiinteistöjen panttikirjat muuttuvat sähköisiksi vuoden 2019 loppuun mennessä

        Ensi kesänä voimaan tulee maakaaren muutos, jonka myötä paperisista panttikirjoista tullaan luopumaan kokonaan ja ne korvataan sähköisillä panttikirjoilla.

        Kirjalliset panttikirjat poistuvat käytöstä

        1.7.2017 alkaen uusista kiinnityksistä annetaan vain sähköisiä panttikirjoja. Lisäksi kiinnitysten muuttamisen yhteydessä kirjalliset panttikirjat muutetaan sähköiseen muotoon.

        Vuoden 1.1.2020 alkaen kirjallisia panttikirjoja ei voi enää käyttää uuden panttioikeuden perustamiseen. Kiinteistön omistajan on haettava vanhojen kirjallisten panttikirjojen muuttamista sähköisiksi tai kokonaan uusien kiinnitysten vahvistamista, joista annetaan sähköiset panttikirjat.

        Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin merkitään tieto sähköisen panttikirjan haltijasta

        Kirjallisten panttikirjojen osalta panttikirjat ovat olleet yleensä panttioikeuden haltijan, eli useimmiten rahoituslaitoksen, hallinnassa.  Sähköisten panttikirjojen haltija kirjataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin ja tieto pantinhaltijasta näkyy kiinteistön, määräalan tai kirjatun maanvuokraoikeuden rasitustodistuksesta. Kirjallisten panttikirjojen haltijaa ei ole ollut pakko merkitä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, joten muutos lisää myös rekisteristä saatavilla olevia tietoja.

        Panttikirjojen käsittely saattaa ruuhkautua

        Sähköiset panttikirjat ovat olleet käytössä jo vuodesta 2013 lähtien, mutta niiden määrä on edelleen erittäin pieni verrattuna kirjallisten panttikirjojen määrään. Kirjallisia panttikirjoja on yli 3,4 miljoonaa kappaletta, joten Maanmittauslaitoksen kirjaamispalveluiden voidaan odottaa ruuhkautuvan siirtymäajan päättyessä vuoden 2019 lopussa.

        Uudistuksen tavoitteena on, että panttikirjojen käsittelyyn kuluva työ ja kustannukset vähenisivät ja että vakuuksien siirrot tapahtuisivat helpommin. Lisäksi kirjallisten panttikirjojen arkistointiin ja katoamiseen liittyvät riskit poistuvat.

        Maanmittauslaitos velottaa kirjallisen panttikirjan muuttamisesta sähköiseksi ja uuden kiinnityksen vahvistamisesta sähköisellä panttikirjalla joitain kymmeniä euroja.

        HPP:n kiinteistötiimi avustaa kaikissa kiinteistöjen vakuuskäyttöön ja kirjaamisasioihin liittyvissä asioissa.

        29.03.2017

        HPP Asianajotoimisto järjesti GDPR-seminaarin keskiviikkona 29.3.2017

        EU:n uusi tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation tai GDPR) yhtenäistää henkilötietojen käsittelyä koskevat säännöt koko EU:n alueella. GDPR tuo mukanaan useita muutoksia yritysten mahdollisuuksiin käsitellä henkilötietoja liiketoiminnassaan. Muutokset on huomioitava liiketoiminnassa, sopimuksissa ja tietojärjestelmissä. Asetuksen noudattamatta jättäminen on sanktioitu ankarasti hallinnollisella sakolla, joka on enimmillään 4 % yrityksen globaalista liikevaihdosta tai 20 miljoonaa euroa sen mukaan kumpi on suurempi.

        Seminaarissa kuultiin miten GDPR vaikuttaa yritykseen rekisterinpitäjänä ja mitä pitää huomioida henkilötietojen käsittelyyn liittyvien palveluiden (esim. HR-järjestelmät, sähköposti- ja hosting-palvelut ym.) hankinnassa sekä niitä koskevissa palvelusopimuksissa. Miten rekisteröityjen uudet oikeudet vaikuttavat yrityksen tapaan käsitellä henkilötietoja ja mitä vaikutuksia muutoksilla on niitä käsitteleviin tietojärjestelmiin?

        Seminaarin luennoitsijoina toimivat asianajaja, teknologiaryhmän osakas Terho Nevasalo ja asianajaja, Senior Associate Sami Tenhunen.
        Terho Nevasalolla on noin 20 vuoden kokemus IT-sopimusjärjestelyistä sekä laajoista tietosuojalainsäädäntöön liittyvistä projekteista.
        Sami Tenhusella on noin 8 vuoden kokemus tietosuojalainsäädäntöön liittyvistä projekteista sekä digitaalisen liiketoiminnan sopimuksista.

        HPP Asianajotoimisto on kehittänyt yrityksille suunnatun GDPR Ready -tietosuojatuotteen, jonka avulla yrityksenne huomioi ja implementoi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimukset määräaikaan eli 25.5.2018 mennessä. Jos haluat tietää lisää tuotteestamme tai palveluistamme ota yhteyttä Terho Nevasalo terho.nevasalo@hpp.fi, 040 558 7581.

        28.03.2017

        Sisäpiiritieto pörssiyhtiön johdon rekrytointiprosessissa

        Kysymyksenasettelusta

        Yhtiön toimivan johdon kompetenssi ja henkilökysymykset ovat luonnollisesti yhtiön omistajien, henkilöstön, asiakkaiden ja muiden yhtiön sidosryhmien kannalta hyvin tärkeitä kysymyksiä. Näin on erityisesti julkisuuden valokeilassa olevien pörssiyhtiöiden osalta. Siksi on luonnollista, että pörssiyhtiön toimivan johdon muutokset herättävät suurta kiinnostusta sijoittajien ja julkisen sanan taholla. Monesti yhtiöt henkilöityvät eniten julkisuudessa näkyvään yhtiön toimitusjohtajaan. Tämä tekee pörssiyhtiön toimitusjohtajan rekrytointiprosessista haastavan myös sisäpiiritiedon hallinnan kannalta.

        EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (market abuse regulation, MAR) myötä arvopaperimarkkinalain (AML) säännöksiin on tullut muutoksia muun muassa sisäpiiritietoa ja jatkuvaa tiedonantovelvollisuutta koskien. Sisäpiiritiedon julkistamisesta säädetään nyt MAR:issa. Toisin kuin AML:n mukaisessa aiemmassa sääntelyssä, esimerkiksi pysyviä ja hankekohtaisia sisäpiirirekistereitä ei MAR:issa enää varsinaisesti erotella. Lisäksi jatkuvaan tiedonantovelvollisuuteen liittyvä julkistamisajankohta on lähtökohtaisesti aiempi kuin aiemman sääntelyn mukaan. MAR tuli voimaan 3.7.2016 ja asetuksena se on jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaa sääntelyä.

        Sisäpiiritiedosta toimitusjohtajan rekrytoinnin yhteydessa

        MAR:in mukainen sisäpiiritiedon määritelmä vastaa käytännössä aiempaa AML:n mukaista määritelmää. Sisäpiiritietoa on muun muassa luonteeltaan täsmällinen ja julkistamaton tieto, joka liittyy suoraan tai välillisesti liikkeeseenlaskijaan taikka rahoitusvälineeseen ja jolla, jos se julkistettaisiin, todennäköisesti olisi huomattava vaikutus kyseisten rahoitusvälineiden hintoihin. Tiedon katsotaan olevan täsmällistä muun muassa, jos se viittaa sellaiseen tapahtumaan, jonka voidaan kohtuudella olettaa tapahtuvan, edellyttäen, että se on riittävän tarkkaa, jotta sen perusteella voidaan tehdä johtopäätös mainitun tapahtuman mahdollisesta vaikutuksesta rahoitusvälineen hintaan.

        Toimivan johdon pätevyys ja henkilökysymykset ovat aina sijoittajien mielenkiinnon kohteina. Säännönmukaisesti johtajavaihdoksella on myös vaikutus yhtiön osakekurssiin. Näin ollen, sekä tieto toimitusjohtajan mahdollisesta vaihtumisesta että valittavan toimitusjohtajan henkilöllisyys on sellaista tietoa, jota on pidettävä sisäpiiritietona. Rekrytointiprosessin kuluessa tämä koskee lisäksi ainakin rekrytointiprosessissa loppusuoralle valikoituneiden ehdokkaiden henkilöllisyyttä (ns. short list -ehdokkaat). Tällaisten ehdokkaiden nimet lienevät todennäköisesti sisäpiiritietoa silloinkin kun toimitusjohtajan vaihtumisesta sinänsä on jo tiedotettu esimerkiksi toimitusjohtajan tulevan eläköitymisen johdosta.

        Toimitusjohtajatason rekrytoinneissa käytetään tyypillisesti rekrytointikonsultin palveluita joko kattavammin koko hakuprosessissa tai ainakin ehdokkaiden haastattelu- ja testausvaiheessa. MAR:n mukaan sisäpiiritietoa saa ilmaista vain osana työn, ammatin tai tehtävien tavanomaista suorittamista. Toimitusjohtajahakuun liittyvien tietojen ilmaiseminen rekrytointikonsulttiyritykselle ja tämän toimeksiantoa suorittaville työntekijöille tapahtuu luonnollisesti osana näiden tehtävän suorittamista ja on siten pidettävä sallittuna.

        Käytännössä kandidaatteja haastatellaan ainakin prosessin alkuvaiheessa paljastamatta rekrytoivan yhtiön nimeä. Kandidaatteja on informoitava siitä, että hänellä on sisäpiiritietoa ainakin viimeistään silloin kun rekrytoivan yhtiön nimi paljastetaan. Erityisesti Suomen kaltaisessa, markkinoiltaan ja henkilöpiiriltään rajatussa maassa on kuitenkin todennäköistä että kandidaatilla on hyvä näkemys rekrytoivasta yhtiöstä jo ennen yhtiön nimen paljastamista. Kandidaatilla on monesti hyvä tuntemus kyseisestä toimialasta, minkä lisäksi hänelle on voitu kertoa joitakin tietoja esimerkiksi yrityksen kokoluokasta. Sisäpiiritiedon hallussapidosta seuraa kandidaatille velvoitteita, erityisesti ilmaisukielto ja sisäpiirikauppojen kielto, ja tällainen tilanne voi ainakin tapauskohtaisesti johtaa hankaliin rajanveto- ja näyttökysymyksiin siitä, onko kandidaatilla sisäpiiritietoa. Tämän vuoksi lienee perusteltua, että ns. long list -ehdokkaille annetaan hyvin rajattua tietoa rekrytoivasta yhtiöstä, ja short list -ehdokkaille puolestaan selvitetään edellä mainituin tavoin ja dokumentoidulla tavalla sisäpiiritiedon olemassaolo ja tähän liittyvät rajoitteet ja velvollisuudet.

        Toimitusjohtajan rekrytoinnin lisäksi myös muun yritysjohdon rekrytoinnin yhteydessä eteen voi tulla sisäpiiritietoon liittyviä tilanteita. Esimerkiksi talousjohtajaa rekrytoitaessa hakijoille annetaan usein julkistamatonta taloudellista ja muutakin yhtiötä koskevaa tietoa. Tällöin rekrytointikonsultilta, tämän relevanteilta työntekijöiltä ja hakijoilta on vastaavasti otettava salassapitositoumukset. Se, onko esimerkiksi talousjohtajan tai muun johtoryhmän jäsenen rekrytointiprosessin alkaminen itsessään sisäpiiritietoa, jäänee tapauskohtaisen harkinnan varaan. Ainakin silloin, mikäli johtoryhmän jäsenen rekrytointi liittyy laajempaan kokonaisuuteen (esimerkiksi uuden IT-johtajan tehtävän täyttäminen yhtiön valmistautuessa panostamaan aiempaa voimakkaammin digitaaliseen kaupankäyntiin), voisi katsoa, että myös tällaisen rekrytoinnin aloittaminen on sisäpiiritietoa.

        Sisäpiiriluettelo ja salassapitositoumus

        Liikkeeseenlaskijan tai sen puolesta tai lukuun toimivan on MAR:in nojalla pidettävä sisäpiiriluetteloa henkilöistä, joilla on pääsy sisäpiiritietoon ja jotka työskentelevät tälle työsopimuksen perusteella tai muuten suorittavat tehtäviä, joiden kautta heillä on pääsy sisäpiiritietoon (kuten neuvonantajat). Siten rekrytointikonsulttiyrityksen ne työntekijät, jotka ovat hankkeesta tietoisia, on lisättävä sisäpiirirekisteriin.

        Kuten todettua, MAR ei sisällä AML:n aiempien säännösten mukaista jaottelua pysyviin ja hankekohtaisiin sisäpiirirekistereihin. Lähtökohtaisesti sisäpiirirekisteri on hankerekisterityyppinen, mutta liikkeeseenlaskija voi kuitenkin yhä pitää hankerekisterien ohella erillistä luetteloa pysyvistä sisäpiiriläisistä. Asetuksen mukaan yhtiön puolesta tai lukuun toimiva henkilö voi ottaa tehtäväkseen sisäpiirirekisterin ylläpidon; tästä huolimatta yhtiö on kuitenkin aina vastuussa MAR:in noudattamisesta. Siten lienee edelleen mahdollista, että rekrytointikonsulttiyritys voisi itse pitää sisäpiirirekisteriä omasta puolestaan, kuten aiemmin on toimittu hankekohtaisen rekisterin osalta.

        Rekrytointiprosessiin osallistuva ehdokas ei ainakaan tyypillisesti ole liikkeeseenlaskijan työntekijä eikä hänen voine katsoa toimivan sen puolestakaan ko. prosessista. Tästä huolimatta ehdokas on lisättävä sisäpiirirekisteriin siinä vaiheessa kun hän on saanut sisäpiiritietoa.

        Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaan yhtiön ja sen puolesta tai lukuun toimivan on toteutettava kaikki kohtuulliset toimenpiteet varmistaakseen sen, että sisäpiiriluetteloon merkittävät henkilöt hyväksyvät kirjallisesti tähän liittyvät oikeudelliset velvoitteet ja että he ovat tietoisia sisäpiirikauppoihin ja sisäpiiritiedon laittomaan ilmaisemiseen liittyvistä seuraamuksista. Toisaalta MAR:in mukaan sisäpiiritieto on julkistettava, jos se luovutetaan esimerkiksi osana työn suorittamista ilman että vastaanottajaa koskee salassapitovelvollisuus. Salassapitovelvollisuus voi perustua paitsi lakiin myös esimerkiksi sopimukseen. Näin ollen rekrytointikonsultilta, tämän työntekijöiltä ja rekrytointikandidaatilta tuleekin ottaa salassapitositoumus. Kandidaatin osalta salassapitositoumus on otettava, kun tälle annetaan rekrytoivaan yhtiöön yhdistettävissä olevia tietoja. Koska salassapitositoumuksessa on käytännössä tarpeen yksilöidä rekrytoiva yritys ja koska sisäpiiritietoa ei saa luovuttaa ilman voimassaolevaa salassapitositoumusta, salassapitositoumus olisi mahdollisuuksien mukaan syytä ottaa kandidaatin ja haastattelijan kasvotusten tapahtuvan tapaamisen yhteydessä. Jos sitoumuspohja lähetettäisiin kandidaatille vaikkapa sähköpostitse, sitoumuspohjan lähettämisen ja allekirjoittamisen väliin jäävä aika voisi aiheuttaa ongelmallisia tilanteita. Vaihtoehtoisesti salassapitositoumus voitaneen muotoilla siten, että kohdeyritys jää sitoumuksessa nimeämättä, ja kandidaatti saa tiedon yrityksen nimestä esimerkiksi sähköpostitse samalla kun hänet lisätään sisäpiiriluetteloon.

        MAR:in mukaan sisäpiirikauppojen kielto (mukaan lukien tällaisiin kauppoihin houkuttelu ja niiden suosittelu) koskee myös niitä, jotka ovat saaneet tiedon osana työn, ammatin tai tehtävän suorittamista. Kielto koskee kaikkia muitakin, jos tietoja saanut henkilö tietää tai hänen pitäisi tietää niiden olevan sisäpiiritietoa. Todetusti ainakin rekrytointikonsultti saa toimitusjohtajarekrytointiin liittyvän sisäpiiritiedon työn tai tehtävän hoitamista varten. Toimitusjohtajaehdokaspuolestaan saa salassapitositoumuksen allekirjoittaessaan tiedon siitä, että tieto rekrytointiprosessista ja siihen osallistumisesta on sisäpiiritietoa, johon liittyy muun muassa sisäpiirikauppojen kielto.

        Tiedottamisajankohta

        Jatkuvan tiedottamisen ajankohta on MAR:in myötä aikaistunut AML:n mukaisesta sääntelystä. Liikkeeseenlaskijaan suoraan liittyvä sisäpiiritieto on julkistettava mahdollisimman pian, ja siten lähtökohtaisesti jo valmisteilla oleva asia on tiedotettava. Esimerkiksi yrityskaupassa tämä tarkoittaisi sitä, että yrityskauppa olisi julkistettava kun alustavista tunnusteluista on edetty sopimusneuvotteluihin. Vaiheittain tapahtuvassa pitkäkestoisessa prosessissa tiedottaminen tapahtuisi siten vaiheittain.

        Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaan liikkeeseenlaskijan on kuitenkin mahdollista omalla vastuullaan lykätä tiedottamista. Lykkääminen on mahdollista, jos välitön julkistaminen todennäköisesti vaarantaisi yhtiön oikeutetut edut, lykkääminen ei todennäköisesti johda yleisöä harhaan, ja yhtiö pystyy takaamaan tiedon pysymisen luottamuksellisena. Käytännössä tiedottamisen hetki ei siten juurikaan muutu aiemmasta AML:n mukaisesta tilasta. Mikäli liikkeeseenlaskija päättää lykätä tiedottamista, Finanssivalvonnalle (FIVA) on aina annettava ilmoitus tiedottamisen lykkäämisestä. Ilmoitus tehdään kuitenkin vasta kun tieto on julkistettu pörssitiedotteella. Jos valmisteilla oleva asia raukeaa (eikä sitä siis koskaan julkisteta pörssitiedotteella), ilmoitusta ei tehdä. FIVA voi myös erikseen pyytää selvitystä tiedottamisen lykkäämisen perusteista.

        Esimerkiksi käynnissä olevat sopimusneuvottelut kuten yrityskauppaneuvottelut, joiden normaali kulku tai lopputulos voisivat häiriintyä julkistamisesta, voisivat Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) antaman ohjeen mukaan mahdollistaa tiedottamisen lykkäämisen. Esimerkkinä sellaisesta tilanteesta, joka todennäköisesti johtaisi yleisöä harhaan, ohjeessa mainitaan yhtiön olennainen poikkeaminen aiemmin tiedotetusta linjastaan sekä tilanne, jossa suunniteltu toimi poikkeaisi yhtiön aiemmin antamiin signaaleihin perustuvista markkinaodotuksista.

        Nämä seikat on otettava huomioon myös pörssiyhtiön toimitusjohtajan ja muidenkin johtohenkilöiden rekrytoinnin yhteydessä. Kun jo valmisteilla oleva asia on tiedotettava, asiasta olisi lähtökohtaisesti tiedotettava jo toimitusjohtajan rekrytointiprosessin alkuvaiheessa. Useimmissa tapauksissa yhtiön etu kuitenkin vaatinee, että tiedottamista lykätään, sillä tiedottaminen voisi häiritä rekrytoinnin ja sopimusneuvotteluiden normaalia kulkua tai lopputulosta (kuten yrityskauppaprosessissakin). Yhtiön on luonnollisesti arvioitava edellytykset tiedottamisen lykkäämiselle tapauskohtaisesti. Arvioinnin perusteena olevat seikat ja arvioinnin lopputulos tulee lisäksi kirjata riittävästi, sillä ratkaisun oikeellisuus voi tulla myöhemmin erikseen arvioitavaksi (jos FIVA erikseen pyytää selvitystä tiedottamisen lykkäämisen perusteista)

        Yhtiön on voitava taata tiedon pysyminen luottamuksellisena. Lisäksi lykkääminen ei saa johtaa yleisöä harhaan. Esimerkiksi yhtiön hallituksen jäsen tai vaikkapa sen enemmistöomistaja on voinut eri yhteyksissä ilmaista voimakkaankin tukensa yhtiön nykyiselle toimitusjohtajalle. Jos tämän tuen hiipuminen sitten myöhemmin johtaa toimitusjohtajan vaihtamiseen, seuraajan rekrytointiprosessista tiedottamisen lykkääminen voisi ainakin tapauskohtaisesti johtaa yleisöä harhaan. Mielenkiintoisen yksityiskohdan muodostaa se, syntyykö sisäpiirin tietoa siitä, että toimitusjohtajaksi ei saatu ketään. Onhan joihinkin suuriinkin pörssiyhtiöihin haettu toimitusjohtajaa jopa kolme vuotta.

        Käytännön kysymykset yhtiössä

        Liikkeeseenlaskijayhtiön piirissä toimitusjohtajan nimittäminen kuuluu yhtiön hallituksen tehtäviin. Yhtiöllä on tyypillisesti perusteltu tarve tukeutua toimitusjohtajan palveluksiin ennen kuin tälle on löydetty seuraaja. Toimitusjohtajaa ei lienekään kuin poikkeustapauksissa informoitu hänen seuraajansa valintaprosessin aloittamisesta.

        Liikkeeseenlaskijan puolella sisäpiirirekisteriä pitävät tyypillisesti toimitusjohtajan alaisuudessa työskentelevät ja tälle raportoivat henkilöt kuten lakiasiainosasto tai tiedotus- ja sijoittajasuhteista vastaava tiimi, joten toimitusjohtajarekrytointi voi aiheuttaa myös yhtiön sisällä sisäpiiritiedon hallinnan kannalta hankalia rajanvetotilanteita. Tyhjentäviä ohjeita tällaiseen tilanteeseen ei sen vuoksi voida antaa. Pörssiyhtiössä on kuitenkin syytä luoda hyvissä ajoin menettelyt sisäpiirirekisterin ylläpitoon sellaisissa mahdollisesti eteen tulevissa rekrytointitilanteissa, joissa hallituksella on perusteltu syy toimia informoimatta yhtiön toimivaa johtoa. Ainakin MAR:n sanamuodon perusteella mahdollista lienee sekin, että rekrytointiprosessia koskevaa sisäpiirirekisteriä ylläpidetään myös liikkeeseenlaskijan osalta rekrytointikonsultin toimesta. Tämä voikin olla useissa tapauksissa järkevä vaihtoehto.

        Rekrytointiprosessi, kuten mikä tahansa hanke jossa tietoa annetaan yhtiön ulkopuolisille on myös riskialtis tietovuodoille ja markkinahuhuille. Kuten todettua, MAR:in mukaan sisäpiiritieto on julkistettava, jos se luovutetaan esimerkiksi osana työn suorittamista ilman että vastaanottajaa koskee salassapitovelvollisuus. Jos tieto luovutetaan tahattomasti tai se vuotaa, tällainen tieto on julkistettava viipymättä. Yhtiön onkin syytä valmistautua mahdollisiin vuoto- ja huhutilanteisiin ennakolta myös rekrytointiprosessien yhteydessä.

        Yhteenveto

        Sisäpiiritiedon hallinta ja sääntelyn noudattaminen osana johdon rekrytointiprosessia ovat listayhtiölle, sen hallitukselle ja prosessissa mukana oleville ulkopuolisille asiantuntijoille tärkeitä huomioon otettavia seikkoja. Tämän johdosta esitämmekin muutamia suosituksia sisäpiiritiedon hallinnan osalta tämän tyyppisissä listayhtiöidenrekrytointiprosesseissa:

        • Nämä linjaukset soveltuvat aina pörssiyhtiön toimitusjohtaja- ja talousjohtajahauissa, koska näissä on välttämätöntä jakaa yrityksestä taloudellista tietoa, joka ei ole julkista. Muissa (johtoryhmän tasoisissa) hauissa näitä linjauksia voidaan soveltaa, mikäli jotkut erityiset seikat sitä edellyttävät.
        • Rekrytointikonsulttiyrityksen on tarkoituksenmukaista pitää sisäpiirirekisteriä niissä tapauksissa, joissa yhtiön toimivaa toimitusjohtajaa ei informoida hakuprosessista.
        • Kaikilta niiltä henkilöiltä, joille annetaan tietoa, joka on yhdistettävissä kyseiseen yhtiöön, on otettava kirjallinen salassapitositoumus. Tämä koskee sekä rekrytointikonsulttiyritystä, sen työntekijöitä että rekrytointiprosessiin osallistuvia ehdokkaita.
        • Hakuprosessi sinällään on näkemyksemme mukaan asian valmistelua. MAR:in mukaisesti jo valmisteltavana oleva asian julkistettava, mutta tiedottamista voidaan tietyin edellytyksin lykätä. Johdon rekrytointeihin liittyvät asiat ovat sellaisia, joissa tiedottamisen lykkäys usein tulee kyseeseen, ja vasta allekirjoitettu johtajasopimus tiedotetaan.

         

        28.03.2017

        Ympäristövastuut tulee huomioida nykyisin laaja-alaisesti yritystoiminnassa

        HPP Asianajotoimiston ja AIG:n yhteistyössä järjestämä Ympäristövastuisiin varautuminen -seminaari veti keskiviikkona 22.3.2017 Rake-salin täyteen kuulijoita. Seminaarin avasivat asianajaja Tarja Pirinen HPP:ltä ja Practise Leader Christa Heinonen AIG:ltä. Lisäksi seminaarissa kuultiin puheenvuorot Mikko Erkkilältä (HPP), Anne Jerrisiltä (AIG), Louise Harmsenilta (AIG), Mikael Niskalalta (Mitopro Oy) ja Kim Järveltä (KPMG).

        Seminaari alkoi juridispainotteisesti, kun Tarja Pirinen esitteli lyhyesti ympäristövastuiden lainsäädäntöperustaa sekä toiminnanharjoittajalle ympäristölainsäädännössä asetettavien velvoitteiden sisältöä. Esityksessä korostettiin yritystoiminnan ympäristövaikutusten seurannan järjestämisen ja eri toimijoiden välisen vastuunjaon merkitystä, jotta esimerkiksi yrityksen selvilläolovelvollisuutta ja riskienhallintaa koskevat ympäristövelvoitteet tulevat asianmukaisesti täytettyä.

        Tämän jälkeen asianajaja Mikko Erkkilä jatkoi kertomalla yrityksen johdon vastuista sekä vastuun kohdentumisesta eri henkilötahojen välillä ympäristörikosprosessissa. Puheenvuorossa käsiteltiin myös ympäristörikosmenettelyn erikoispiirteitä sekä syytteessä oleville henkilöille ja yritykselle seuraavia mahdollisia rangaistuksia ja sivuseuraamuksia, kuten rikoshyödyn menettämisseuraamusta.

        AIG:n puheenvuorossa Anne Jerris ja Louise Harmsen kertoivat erilaisista ympäristövastuuvakuutuksista sekä niiden kattamista vahingoista. Puheenvuorossa tuotiin esiin, kuinka ympäristövakuutuksen lisäksi yhtiön on hyvä harkita myös erillisen johdon vastuuvakuutuksen hankkimista.

        Seminaarin viimeisessä osiossa paneuduttiin ympäristövastuiden käsittelyyn yhtiön raportoinnissa ja tilinpäätöksessä. Ympäristövastuun käsitteellä tarkoitetaan aikaisemmista tapahtumista johtuvaa, ympäristöön liittyvää olemassa olevaa velvoitetta, jonka täyttäminen todennäköisesti aiheuttaa kirjanpitovelvolliselle taloudellisia vaikutuksia.

        Ensin Mikael Niskala Mitopro Oy:ltä kertoi, koska yrityksen ympäristövastuu on kirjattava pakollisena varauksena ja milloin se voidaan puolestaan esittää taseen ulkopuolisena vastuusitoumuksena tai muuna taloudellisena vastuuna. Esityksessä käsiteltiin myös, miten ja millä tasolla ympäristövastuut tulee ottaa huomioon kirjanpitolain mukaisessa toimintakertomuksessa. Yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä koskevaa velvoitetta julkaista muita kuin taloudellisia tietoja, ml. ympäristövastuut, koskeva selvitys on myös muutettu kirjanpitolain muutoksella (1376/2016) siten, että kirjanpitovelvollisella on mahdollisuus julkistaa muut kuin taloudelliset tiedot joko toimintakertomuksessa tai erillisessä selvityksessä.

        Seminaarin päätti KPMG:n Kim Järven puheenvuoro, joka käsitteli kokemuksia ympäristövastuita koskevista kirjanpito- ja tilinpäätöskäytännöistä. Järven mukaan ympäristövastuiden oikeaan arvioimiseen ja arvostamiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Tältä osin tulee myös huomata, että vastuut tulisi arvioida ja tehdyt arviot tarkastaa jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä. Arviointiperusteet on syytä dokumentoida ja arvioinnissa voi olla hyvä käyttää oman arvion lisäksi ulkopuolisen asiantuntijan apua. Ympäristövastuut nousevat esiin myös esimerkiksi yrityshankintojen yhteydessä, jolloin ne voidaan tietyin edellytyksin sisällyttää velkana hankintamenolaskelmaan.

        23.03.2017

        Sote-uudistus avaa uudet mahdollisuudet julkisille hankinnoille

        HPP Asianajotoimisto  järjesti Terveyspalveluiden kilpailutukset ja uusi hankintalaki -seminaariin keskiviikkona 22.3.2017. Seminaari oli erittäin suosittu ja se täyttyi ilmoittautumisista nopeasti.

        Seminaaria vetivät asianajajat Perttu Koivula ja Pekka Raatikainen. Asiantuntijoina seminaarissa ovat myös Outi Antila (STM), Timo T. Seppälä (THL) ja Tuomas Mattila Kuulo-Auris Oy:stä.

        Perttu Koivula kertoi seminaarissa, miten hankintalainsäädännön uudistus on huomioitava terveyspalveluiden kilpailutuksissa. Hankintamenettelyistä käsiteltiin erityisesti innovaatiokumppanuutta, joka avaa myös Sote-hankintoihin uusia mahdollisuuksia. Seminaarissa keskusteltiin laajasti innovaatioiden hyödyntämisestä sosiaali- ja terveyspalveluissa esimerkiksi etähoidossa ja vanhusten huollossa. Seminaarissa käytiin perusteellisesti läpi Sote-palveluita koskeva uuden hankintalain 12 luku.

        Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja Outi Antila (kuvassa) kävi läpi Sote-uudistuksen viimeisiä vaiheita ja etenemistä sekä valinnanvapauslainsäädäntöä. Tavoitteena on, että valinnanvapaus nopeuttaa ihmisten pääsyä sosiaali- ja terveyspalveluihin ja lisää mahdollisuuksia vaikuttaa omiin palveluihin. Asiakas voi valita maakunnan omistaman yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa.

        Kuulo-Auris Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Mattila kertoi käytännön kokemuksista Sote-hankinnoista ja kävi läpi uuden hankintalain kilpailutusmenettelyitä tarjoajan näkökulmasta.

        Yksikönpäällikkö Timo T. Seppälä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta kävi läpi Sote-markkinoita ja sitä, että tuotantoa voidaan toteuttaa erittäin moninaisin tavoin Sote-uudistuksessa. Seppälän mukaan innovaatioiden merkitys sekä arvo nousevat uudelle tasolle Sote-hankinnoissa.

        22.03.2017

        Kolmiulotteiset kiinteistöt – uusia ulottuvuuksia rakennushankkeisiin

        Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut 15.3.2017 luonnokset hallituksen esitykseksi lakimuutoksiksi, jotka mahdollistavat kolmiulotteisten eli ns. 3D-kiinteistöjen muodostamisen. Lakiehdotusluonnoksen lausuntoaika päättyy 12.5.2017. 3D-kiinteistöjä koskevat muutokset tehtäisiin ehdotuksen mukaan kiinteistönmuodostamislakiin, kiinteistörekisterilakiin ja maankäyttö- ja rakennuslakiin.

        Nykyisessä kiinteistöjärjestelmässä kiinteistöt määritellään kaksiulotteisesti, eli niillä on horisontaaliset rajat ja pinta-ala, muttei korkeutta. Perinteisesti kiinteistöön ovat kuuluneet maanpinnan ylä- ja alapuoliset alueet niin pitkälle kuin kiinteistön omistajan on ollut mahdollista niitä hyödyntää. Lakiesitysluonnos mahdollistaisi maanpinnan ala- ja yläpuolella sijaitsevien kiinteistöjen muodostamisen eli päällekkäin voisi sijaita useita kiinteistöjä, joille on kiinteistörekisterissä määritetty horisontaalisten rajojen lisäksi myös korkeus.

        3D-kiinteistöjen muodostaminen on ollut useissa muissa Euroopan maissa mahdollista jo pitkään. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Iso-Britanniassa lainsäädäntö sallii kolmiulotteiset kiinteistöt. Suomalaista 3D-kiinteistöuudistusta valmisteltaessa onkin otettu paljon oppeja ja vaikutteita naapurimaidemme 3D-ratkaisuista.

        3D-kiinteistöjä muodostettaisiin todennäköisesti lähinnä suuremmissa kaupungeissa. Lakiesitysluonnoksessa on arvioitu, että tällä hetkellä voimassa olevista asemakaavoista mahdollisia 3D-kohteita olisi Espoossa 5 ja Helsingissä 20 kappaletta.

        Tavoitteena päällekkäiset kiinteistöt

        3D-uudistuksen tavoitteena on suurten ja monitasoisten rakennushankkeiden toteuttaminen yksinkertaisemmin ja joustavammin. Suurissa kohteissa, joita on tälläkin hetkellä pääkaupunkiseudulla rakenteilla useita, on eri tasoissa maanalaisia tai maan pinnalla sijaitsevia joukkoliikenteen alueita sekä ylemmillä tasoilla sijaitsevia liike-, kauppa- ja toimistotiloja sekä omana tasonaan vielä asuntoja. Helsingin kauppakeskus Kamppia käytetään usein esimerkkinä kohteesta, jossa olisi hyödytty 3D-kiinteistöistä. Vastaavia rakenteilla olevia kohteita ovat esimerkiksi Pasilan Tripla ja Kalasataman Redi. 3D-uudistus mahdollistaisi tällaisten päällekkäin sijaitsevien kiinteistön käyttömuotojen erottamisen erillisiksi, päällekkäisiksi kiinteistöiksi.

        Nykytilanteessa samalla kiinteistöllä sijaitsevien erityyppisten toimintojen omistuksen ja hallinnan järjestämiseen on useita keinoja. Kiinteistö voi olla määräosaisessa yhteisomistuksessa, jolloin kiinteistön omistajat solmivat keskenään hallinnanjakosopimuksen, jossa sovitaan kunkin kiinteistön omistajan hallinta-alueesta ja omistajien välisten oikeuksien ja vastuiden jakautumisesta. Kiinteistöllä voi myös olla vain yksi omistaja, joka vuokraa kolmiulotteisesti määritetyllä maanvuokrasopimuksella osan kiinteistöstä esimerkiksi maanalaisten tilojen käyttäjälle. Jos kiinteistö on yhtiön omistuksessa, rakennuksen hallinta voidaan järjestää siten, että osakkeet oikeuttavat tiettyjen tilojen hallintaan.

        3D-uudistuksella ei pyritä lakkauttamaan nykyään käytössä olevia kiinteistöjen omistuksen ja hallinnan jakotapoja, vaan tuoda niiden rinnalle yksi vaihtoehto lisää. 3D-kiinteistöjen kautta samaa rakennusta voitaisiin hallinnoida ilman yhteisomistussuhdetta, jolloin vastuunjako eri hallinnoivien organisaatioiden kesken voidaan kiinteistöittäin toteuttaa järkevästi kunkin käyttötarkoituksen omista lähtökohdista. Erilliset rekisteriyksiköt voivat myös helpottaa kiinteistöjen vakuuskäyttöä. Uudistus helpottaa lisäksi kiinteistöverotuksen kohdentamista sekä lisää kiinteistöomistusten läpinäkyvyyttä.

        Uudistuksen toivotaan lisäävän kansainvälisten kiinteistösijoittajien luottamusta ja halukkuutta investoida suomalaisiin kohteisiin. Nykyisessä toimintamallissa suurtenkin kohteiden hallinta perustuu usein kiinteistön yhteisomistukseen ja sen pohjalle luotuihin monimutkaisiin hallinnanjako- ja yhteisjärjestelysopimuksiin. 3D-kiinteistöt mahdollistaisivat nykyistä yksinkertaisemmat ja selkeämmin hahmotettavat omistusyksiköt, joiden vakuuskäyttö olisi helpommin ymmärrettävää myös kansainvälisille sijoittajille.

        Sopimuksia tarvitaan jatkossakin

        3D-kiinteistöt eivät poista samassa rakennuksessa toimivien tahojen yhteistyön tarvetta. Yhteisjärjestelysopimukset, rakennusrasitteet ja muut sopimukset 3D-kiinteistöjen rakentamisesta ja käytöstä ja yhteistyöstä tulevat olemaan jatkossakin tärkeitä päällekkäisten kiinteistöjen välillä. Jossain määrin sopimusten ja viranomaismenettelyiden tarve saattaa jopa lisääntyä. Esimerkiksi sellaisista seikoista, joista on voitu aiemmin sopia kaksiulotteisen kiinteistön sisäisesti, joudutaan tekemään 3D-kiinteistöjen välisiä sopimuksia, kuten rasitesopimuksia. 3D-uudistus mahdollistaisi myös kolmiulotteisen kiinteistörasiteoikeuden perustamisen esimerkiksi asemakaava-alueella sijaitsevalle kolmiulotteiselle kiinteistölle pääsemiseksi.

        3D-kiinteistön muodostaminen edellyttää aina asemakaavaa. 3D-kiinteistöjä voitaisiin muodostaa ainoastaan niissä tilanteissa, joissa rakentamistoiminnan tarkoituksenmukainen järjestäminen näin edellyttää. Rakennuskorttelin alueella kolmiulotteiden kiinteistön on lisäksi sisällyttävä sitovaan tonttijakoon. Ennen lakimuutosta laadittujen asemakaavojen osalta mahdollisuus 3D-kiinteistöjen muodostamiseen arvioitaisiin tonttijakoa laadittaessa tai muutettaessa.

        Tarve kolmiulotteisuuteen tulisi lähtökohtaisesti rakennushankkeen toteuttajalta, eli kunnat eivät oma-aloitteisesti todennäköisesti tule laatimaan 3D-asemakaavoja. Asemakaavoituksesta vastaavat myös 3D-kiinteistöjä käsittävien asemakaavojen osalta kunnat kuten tähänkin saakka.

        Lainhuudatusta ja kiinnityksiä koskevaa sääntelyä ei ole tarkoitus muuttaa, mutta 3D-kiinteistön luovuttaminen, lainhuudatus ja kiinnittäminen olisi mahdollista vastaavasti kuin tavallisillekin kiinteistöille. Kiinteistön kauppaa, varainsiirtoverotusta tai ulosmittausta koskevaa sääntelyä ei muuteta, vaan 3D-kiinteistöjä koskevat samat säännökset kuin tavallisiakin kiinteistöjä.

        HPP:n kiinteistötiimi seuraa tiiviisti uudistuksen etenemistä. HPP palvelee rakennusprojektien kaikissa vaiheissa. Avustamme asiakkaitamme kaavoituksessa ja kiinteistönmuodostuksessa, rahoitusjärjestelyissä, urakkasopimuksissa ja rakennusten käytönaikaisen hallinnan ja vastuunjaon järjestämisessä.

        21.03.2017

        HPP hakee Legal Traineeita syksyllä 2017 alkaville harjoittelujaksoille

        HPP:llä työskentelee 18 opintojensa eri vaiheissa olevaa harjoittelijaa juristien apuna heidän päivittäisessä työssään. Liiketoiminnan jatkuvasti kasvaessa haemme nyt joukkoomme harjoittelijoiksi motivoituneita, innostuneita ja lahjakkaita tulevaisuuden juristeja. Arvostamme joustavaa, toimeen tarttuvaa ja vastuullista työskentelyotetta, erinomaista suomen ja englannin kielen taitoa sekä oppimishalua.

        Tarjoamme toimistomme Legal Traineeille mahdollisuuden osallistua arvostetun asianajotoimiston päivittäiseen työskentelyyn haastavien ja monipuolisten työtehtävien parissa. Legal Traineena pääset tutustumaan useampaan juridiikan eri osa-alueeseen työskentelemällä kaikkien praktiikoidemme yhteisenä harjoittelijana. Tarjoamamme pitkäaikainen harjoittelu antaa sinulle tilaisuuden päästä mukaan osaksi työyhteisöämme ja saat oivan mahdollisuuden kasvattaa omaa juridista käytännön osaamistasi jo opiskeluaikana.

        Etsimme nyt joukkoomme uusia osa-aikaisia Legal Traineeita syyskuussa 2017 alkaville harjoittelujaksoille. Olet jo opinnoissasi yltänyt yli puolen välin ja pystyt avustamaan juristeja erilaisissa oikeusinformatiikan tehtävissä, asiakirjojen laatimisessa ja oikeudellisissa käännöksissä. Osa-aikaisella harjoittelujaksolla työskentelet noin 2–3 päivänä viikossa. Nyt tarjoamme harjoittelua syyskuusta alkaen vuoden 2017 loppuun saakka. Harjoittelujaksot kestävät yleensä keskimäärin yhden vuoden.

        Jos kiinnostuit tehtävästä, lähetä hakemuksesi, CV ja opintosuoritusote yhtenä liitetiedostona osoitteeseen trainee@hpp.fi. Merkitse otsikoksi Legal Trainee syksy 2017. Hakemuskausi syksyn 2017 jaksolle päättyy 30.4. Käymme kuitenkin hakemuksia läpi koko hakukauden ajan ja valitsemme mahdollisimman tehokkaasti juuri meille sopivat harjoittelijat!

        Lisää harjoitteluohjelmistamme

        20.03.2017

        HPP:n järjestämä Terveyspalveluiden kilpailutukset ja uusi hankintalaki –aamiaisseminaari on täynnä

        HPP Asianajotoimisto järjestää keskiviikkona 22.3.2017 Terveyspalveluiden kilpailutukset ja uusi hankintalaki –aamiaisseminaarin. Seminaaria vetävät asianajajat Perttu Koivula ja Pekka Raatikainen. Asiantuntijoina seminaarissa ovat myös Outi Antila (STM), Timo T. Seppälä (THL) ja Tuomas Mattila Kuulo-Auris Oy:stä.

        Perttu Koivula (asianajaja, VT) on ennen HPP:lle siirtymistään työskennellyt markkinaoikeustuomarina hankinta-asioissa sekä suuren vakuutusyhtiön hankintajuristina. Koivula kertoo seminaarissa käytännönläheisesti, miten hankintalainsäädännön uudistus on huomioitava terveyspalveluiden kilpailutuksissa.

        Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja Outi Antila (VT) on osallistunut sote-uudistuksen ja siinä erityisesti valinnanvapauslainsäädännön valmisteluun. Hän on myös Finanssivalvonnan johtokunnan jäsen ja hänellä on useita oman sekä muiden ministeriöiden työryhmien puheenjohtajuuksia ja jäsenyyksiä. Timo T. Seppälä (VTT) toimii yksikönpäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Seppälä on ollut asiantuntijana useissa sote-valmistelun työryhmissä.
        Tuomas Mattila (OTK, MBA) on Kuulo-Auris Oy:n toimitusjohtaja ja hänellä on monipuolista käytännön kokemusta julkisista hankinnoista sekä terveyspalveluiden yritystoiminnasta.

        Seminaari on osoittautunut erittäin suosituksi, eikä ilmoittautumisia voida enää valitettavasti ottaa vastaan. On kuitenkin mahdollista, että aiheesta järjestetään vielä toinen seminaari.

        07.03.2017

        Associate Trainee – Ympäristö ja M&A – ryhmiin

        Etsimme kahta opintojen loppuvaiheessa olevaa Associate Traineeta syyskuussa 2017 alkavalle harjoittelujaksolle. Harjoittelujakso kestää neljä kuukautta, jonka aikana työskentely on kokopäiväistä. Pääset tekemään laaja-alaisesti erilaisia tehtäviä, työskennellen kiinnostuksesi mukaan tiiviissä yhteistyössä joko M&A- tai ympäristötiimin juristien kanssa. Tehtäviisi kuuluvat muun muassa oikeudelliset selvitystyöt, tiedonhaut, sekä erilaisten asiakirjojen laatiminen. Toimeksiantomme ovat usein kansainvälisiä, joten erinomainen englannin kielen taito on ehdoton edellytys tehtävässä menestymiselle.

        Meillä pääset osaksi dynaamista ja mutkatonta porukkaamme sekä kehittämään osaamistasi haasteellisten työtehtävien kautta. Tarjoamme mahdollisuutta päästä työskentelemään myös ydintiimisi ulkopuolella ja laajentamaan kokemustasi myös muutamalta muulta liikejuridiikan osa-alueelta. Sovit hyvin joukkoomme, jos sinulla on mutkaton ja joustava asenne, sopivasti oma-aloitteisuutta ja rutkasti sinnikkyyttä tehtäviä suorittaessasi.

        Jos kiinnostuit tehtävästä, lähetä 2.4.2017 mennessä englanninkielinen hakemuksesi, CV ja opintosuoritusote yhtenä liitetiedostona osoitteeseen: trainee@hpp.fi. Merkitse otsikoksi kiinnostuksesi mukaan, joko Associate trainee M&A tai Associate trainee ympäristö.

        02.03.2017

        HPP on solminut yhteistyösopimuksen Suomalaisen Kamariorkesterin kanssa

        Suomalainen Kamariorkesteri on ammattimuusikoiden kutsumusorkesteri. Sen soittajat tulevat Suomen orkesterien eturivistä, konserttimestareista ja äänenjohtajista, johtavista pedagogeista sekä tunnetuista vapaista taiteilijoista.

        SKO konsertoi vuosittain pääkaupunkiseudulla ja on vuodesta 2000 toiminut kantavana voimana elokuussa järjestettävällä Tammisaaren Kesäkonsertit -festivaalilla. Orkesteri on myös tehnyt useita ulkomaankiertueita, joista vuoden 1996 USA:n kiertue ja vuosien 2003 sekä 2008 Kiinaan suuntautuneet kiertueet ovat olleet laajimpia. Tämän lisäksi SKO:lla on toistakymmentä pääasiassa omaan käyttöön tehtyä levytystä.

        Suomen 100-vuotistaipaleen kunniaksi Suomalainen Kamariorkesteri korostaa tulevaisuutta ja nuorten tärkeää asemaa maamme eteenpäin viemisessä kulttuurillisesti ja musiikillisesti. Vuonna 2017 orkesterin yhdeksi päätavoitteista nousee SKO:n tradition siirtäminen nuoremmille sukupolville ja Suomalainen Kamariorkesteri aloittaakin kolmivuotisen hankkeen: Suomalaisen Kamariorkesterin Nuorisoakatemian. Nuoret valitaan vuosittain valmennuksen piiriin erikseen järjestettävillä koesoitoilla.

        Suomalaisen Kamariorkesterin työ perustuu valtaosin yksityiseen tukeen. Orkesterin taustalla toimii joukko johtavia suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä, joista Kone, Veho, Konecranes, Nokia, Fiskars ja HPP Asianajotoimisto yhdessä Raaseporin kaupungin kanssa kantavat päävastuun.

        15.02.2017

        Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä ei esitä merkittäviä muutoksia yritysverotukseen – osingot ja ansiotulot ehdotusten kohteena

        Valtiovarainministeriön yritysverotusta käsitelleen työryhmän raportti on herättänyt runsaasti keskustelua. Läheinen tutustuminen raporttiin osoittaakin, että merkittävimmät sen ehdottamat muutokset eivät itse asiassa liity yritysverotukseen.

        Toimeksiantona talouskasvun ja tuottavuuden edistäminen

        Valtiovarainministeriön 31.8.2016 asettama asiantuntijatyöryhmä julkaisi raporttinsa 9.2.2017. Raportin mukaan työryhmän toimeksiantona oli tarkastella yritysverotuksen nykyistä tasoa ja mallia kilpailukyvyn, talouskasvun ja tuottavuuden kannalta. Näitä kysymyksiä ovat esimerkiksi yritysten aineelliseen ja aineettomaan pääomaan tekemien investointien verokohtelu sekä osaamisen verokohtelu. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli käsitellä pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa mainitut osinkoverotuksesta tehtävät erillisselvitykset, joista toinen koskee First North -kauppapaikalle listautuvien yhtiöiden osinkoverotusta ja toinen pienten osinkojen verovapautta.

        Työryhmä ei ehdota merkittäviä muutoksia yritysverotukseen

        Työryhmä pitää Suomen nykyistä yritysverojärjestelmää kilpailukykyisenä ja painottaa verotuksen ennustettavuutta tärkeänä tekijänä yritysten toimintaympäristön ja investointien kannalta. Työryhmän mukaan muutoksia tulee näin ollen tehdä vain painavista syistä.

        Työryhmän käsityksen mukaan Suomen yhteisöverokanta on kilpailukykyinen eikä välitöntä tarvetta sen muuttamiselle ole. Jatkossa on kuitenkin välttämätöntä huolehtia siitä, että yhteisöverokannan taso säilyy kansainvälisessä vertailussa kilpailukykyisenä. Työryhmän käsityksen mukaan ei ole myöskään välitöntä tarvetta muuttaa yritysten verotettavan tulon eli veropohjan laskentasäännöksiä. Työryhmä käsitteli työssään erilaisia yritysverotusmalleja, mukaan lukien Viron yritysveromalli sekä ACE- ja CBIT-mallit. Työryhmä käsitteli myös tuloksentasaus- ja investointivarausta sekä T&K –toiminnan verokannustinta. Työryhmä ei kuitenkaan päätynyt raportissa mainituin perustein esittämään toimenpiteitä näiden asiakokonaisuuksien osalta.

        Omana asiakokonaisuutenaan työryhmä esitti lisäksi koulutusvähennyksestä luopumista ja sääntelyn kehittämistä työnantajan tarjoaman koulutuksen verokohtelun osalta.

        Osinkojen ja ansiotulojen verotukseen työryhmä sen sijaan esittää muutoksia

        Suomen nykyistä osinkojen verotusta koskevaa sääntelyä työryhmä pitää ongelmallisena. Työryhmän mukaan se ohjaa osingonjakoa voimakkaasti ja kohtelee eri toimialoilla ja eri vaiheissa olevaa yritystoimintaa epäneutraalisti aiheuttaen vääränlaisia kannustimia ja mahdollisia kasvun esteitä. Lisäksi se ohjaa toimimaan osakeyhtiömuodossa palkansaajana toimimisen sijaan. Työryhmän mukaan myöskään listaamattoman ja listatun yhtiön osinkoverotuksessa olevaa suurta eroa ei voi pitää perusteltuna.

        Näin ollen työryhmä ehdottaa raportissa esitetyin perustein, että nykyisessä järjestelmässä olevien keskeisimpien ongelmien poistamiseksi tulisi listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen verotusta muuttaa. Valtiovarainministeriön tiedotteessa esitetyt muutokset on tiivistetty seuraavasti:

        • Huojennetun osingon laskennassa käytettävä tuottoprosentti alennettaisiin 8 prosentista 4 prosenttiin.
        • Osingon veronalainen osuus korotettaisiin 25 prosentista 40 prosenttiin.
        • Huojennetusti verotetun osingon 150 000 euron raja poistettaisiin.
        • Tuottoprosentin ylimenevä osa osingosta olisi 75-prosenttisesti ansiotuloa kuten nykyisinkin.

        Ehdotettujen muutosten seurauksena verotus kiristyisi valtaosalla osingonsaajista. Euromääräisen 150 000 enimmäisrajan poisto keventäisi verotusta tietyissä harvalukuisissa tilanteissa, kun osakas nostaisi suuria osinkoja suuren nettovarallisuuden yhtiöstä.

        Työryhmä ei ehdottanut muutoksia listattujen yhtiöiden osinkojen verotukseen.

        Työryhmä käsitteli myös First North –kauppapaikalle listautuvien yritysten asemaa sekä pienten osinkotulojen erillistä verovapautta. Näiden osalta ei esitetty raportissa esitetyin perustein toimenpiteitä.

        Ansiotuloverotus kireää

        Raportin mukaisesti työryhmä on käsitellyt ansiotuloverotusta tuottavuuden, osaamisen lisäämisen ja kouluttautumisen näkökulmasta. Työryhmä ehdottaakin valtion tuloveroasteikkoon muutoksia siten, että rajavero olisi enimmillään noin 50 prosentissa noin 128 000 euron vuosituloihin saakka. Pitkällä aikavälillä rajaveroasteita tulisi alentaa niin, etteivät ne ylittäisi 50 prosenttia millään tulotasolla.

        Mitä jatkossa?

        Työryhmän esityksistä erityisesti osinkoverotuksen kiristymiseen johtavat muutosesitykset ovat saaneet osakseen kritiikkiä. Poliittiselta kentältä on kantautunut viestiä siitä, että työryhmän esityksiä ei tultaisi viemään eteenpäin. Arviomme kuitenkin on, että esitettyihin asiakokonaisuuksiin voitaisiin ehkä joiltain osin palata hallituksen puoliväliriihessä huhtikuussa.

        Seuraamme HPP:llä aktiivisesti tilannetta ja myös laajemmin verolainsäädännön muutosesityksiä. Valtiovarainministeriö on 18.11.2016 asettanut lainsäädäntöhanketta tukevan työryhmän, jonka tehtävänä on esittää näkemyksensä pohdittaessa eri vaihtoehtoja malliksi osakeyhtiöiden tulolähdejaon poistamiselle. Työryhmän toimikausi on 1.12.2016 – 30.09.2017. Kansainvälinen yritysverotuskenttä on laajemminkin esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Britannian osalta muutostilassa ja tämä voi mahdollisesti johtaa laajempiin muutoksiin sekä verokilpailun lisääntymiseen globaalisti.

        Olemme järjestämässä 10. toukokuuta 2017 aamiaistilaisuuden asiakasyrityksillemme verotuksen ajankohtaisista puheenaiheista.

        02.02.2017

        Legal assistant HPP Asianajotoimistoon

        HPP Asianajotoimisto Oy on yksi eturivin liikejuridiikan nopeimmin kasvavista asianajotoimistoista Suomessa. Vuonna 2016 liikevaihtomme oli noin 17.5 miljoonaa euroa. Palveluksessamme on tällä hetkellä 66 juristia ja koko henkilökuntamme määrä on yli 100. Osaamisemme on luokiteltu erittäin korkealle tasolle useissa kansainvälisissä vertailuissa mm. Chambers & Partners ja Legal500.

        Toimistomme kasvaessa haemme assistenttia vakituiseen työsuhteeseen.

        Tarjoamme sinulle

        • monipuolisia ja haastavia toimisto- ja asiakaspalvelutehtäviä nimettyjen juristien assistenttina
        • rennon työilmapiirin ja mukavat työkaverit
        • yhteen hiileen puhaltavan assistenttitiimin yhteistyön ja täyden tuen
        • kehittymismahdollisuudet kasvavassa asiantuntijaorganisaatiossa
        • kilpailukykyiset edut

        Odotamme sinulta

        • tarkkuutta ja luotettavuutta, ennakoivaa ja oma-aloitteista työskentelytapaa
        • joustavuutta ja organisointikykyä
        • positiivista asennetta, halua kehittyä ja oppia uutta
        • tehtävään sopivaa koulutusta (esim. tradenomi, merkonomi tai johdon assistentti)
        • MS Office -ohjelmien hallintaa
        • hyvää kielitaitoa (suomi, englanti)

        Lisätietoja tehtävästä antaa assistenttitiimin esimies Päivi Heiskanen, ke 8.2. klo 14-15 ja pe 10.2. klo 14-15 p. +358 44 761 5341.

        Lähetä hakemuksesi palkkatoiveineen viimeistään 12.2.2017 osoitteeseen rekry(at)hpp.fi. Merkitse viestisi otsikoksi ”Assistentti”.

        02.02.2017

        Uusi tietosuoja-asetus luo myös liiketoimintamahdollisuuksia

        GDPR – General Data Protection Regulation – on EU:n laajuinen tietosuoja-asetus, jonka soveltaminen alkaa 25.5.2018. Asetus yhtenäistää henkilötietojen käsittelyä koskevat säännöt koko EU:n alueella.

        GDPR tuo mukanaan useita henkilötietojen käsittelyä koskevia olennaisia muutoksia, jotka on huomioitava erityisesti ohjelmistoyritysten liiketoiminnassa, sopimuksissa ja tietojärjestelmissä. Asetus sisältää huomattavan määrän uusia velvollisuuksia henkilötietoja käsitteleville yrityksille. Monelle suomalaiselle ohjelmistoyritykselle ei ole itsestään selvää, että asetuksen nojalla käytännössä jokainen alan yritys on rekisterinpitäjä ja useimmat niistä myös henkilötietojen käsittelijöitä.

        Ohjelmistoalan yritysten tulee tutkia huolellisesti, mitä asetus tarkoittaa niiden liiketoiminnalle esimerkiksi velvoitteiden, vastuiden ja rajoitteiden muodossa, ja mitä uusia asioita tulee ottaa huomioon esimerkiksi yrityksen markkinoimiin ohjelmistotuotteisiin ja -palveluihin liittyvissä toimitus-, palvelu- ja alihankintasopimuksissa.

        Näitä asioita on käsitelty HPP:n ja Ohjelmistoyrittäjät ry:n viime vuonna yhdessä käynnistämässä GDPR Ready -koulutusohjelmassa. Uuden asetuksen haasteisiin vastaa myös HPP:n GDPR Ready -tietosuojatuote, jonka avulla yritys voi huomioida ja implementoida EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimukset määräaikaan mennessä.

        GDPR:stä puhuttaessa on kiinnitetty huomiota erityisesti sen synnyttämiin haasteisiin. Moni on myös säikähtänyt paljon julkisuutta saanutta tietoa, jonka mukaan asetuksen noudattamatta jättämisestä voi seurata ankara sakko, joka on enimmillään neljä prosenttia yrityksen globaalista liikevaihdosta tai 20 miljoonaa euroa, kumpi korkeampi.

        Uhkien rinnalla ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota siihen, että GDPR voi luoda asioita oikein ennakoiville ohjelmistoyrittäjille myös koko EU:n laajuisia liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi erillisten, GDPR:n huomioivien sovellusten kehittämistä tai GDPR:n implementoimista omiin järjestelmiin ennen kilpailijoita.

        Lisäksi asetus mahdollistaa tietojen käsittelyn tehostamisen, kun ensin selvitetään, mitä ja miten henkilötietoja käsitellään yrityksessä. Systemaattisella käsittelyn kartoituksella voidaan havaita uusia keinoja ”rikastaa” tietojen käsittelyä huomioiden kuitenkin asetuksen vaatimukset. GDPR ei siis lisää pelkkää byrokratiaa, vaan aidosti uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

        HPP:n GDPR-aamiaisseminaareissa käydään järjestelmällisesti läpi tietosuoja-asetuksen vaatimuksia ja keinoja varautua niihin. Samalla myös pyrimme tuomaan esille asetuksen tuomia liiketoimintamahdollisuuksia.

        30.01.2017

        HPP hakee teknologiaan ja tietosuojaan erikoistuneita juristeja

        HPP on ICT-juridiikan terävintä kärkeä Suomessa. Osaamisemme on luokiteltu korkeimmalle tasolle useissa kansainvälisissä vertailuissa, kuten Chambers & Partners, Legal500, Best Lawyers.

        Asiakkainamme on laaja joukko suomalaisia ja ulkomaalaisia teknologia-alan johtavia yrityksiä.

        Haemme nopeasti kasvavaan teknologiatiimiimme 2–3 uutta juristia.

        Tehtäviisi kuuluvat erityisesti tietosuojaan liittyvät asiat, IT-alan yritys- ja ulkoistusjärjestelyt sekä erilaisten sopimusten laatiminen. Työskentelet kansainvälisten asiakkaiden ja verkostojen parissa, mikä edellyttää sinulta sujuvaa ja virheetöntä kirjallista ilmaisua suomeksi ja englanniksi. Muu kielitaito on eduksi.

        Voit olla vastavalmistunut tulevaisuuden tähti tai jo muutaman vuoden käytännön kokemuksen hankkinut osaaja. Tärkeintä on yrittäjähenkisyys ja vahva halu kehittyä huippuosaajaksi toimialan johtavien asiantuntijoiden ohjauksessa.

        Lähetä hakemuksesi palkkatoiveineen perjantaina 10.2.2017 mennessä osoitteeseen rekry@hpp.fi ja kirjoita otsikkokenttään ”Teknologiajuristi”.

        Tehtävää koskeviin tiedusteluihin vastaa henkilöstö- ja hallintojohtaja Katja Anttila perjantaina 3.2.2017 klo 10–11 ja tiistaina 7.2. klo 15-16 puh. 040 5609334.

        17.01.2017

        Liikennekaaren valmistelun toinen vaihe käynnissä

        Liikennekaarihankkeen tavoitteena on koota eri liikennepalvelujen sääntely yhteen lakiin ja siten edistää eri liikennemuotojen yhteentoimivuutta. Marraskuussa 2015 alkaneessa hankkeessa on siirrytty ensimmäisestä toiseen vaiheeseen. Toinen vaihe käynnistettiin avoimilla, liikennemuotokohtaisilla keskustelutilaisuuksilla Helsingissä 15.12.−21.12.2016. Ensimmäisessä vaiheessa liikennemuodoista mukana valmistelussa oli ainoastaan tieliikenne, kun toisessa vaiheessa valmistellaan myös raide-, meri- ja lentoliikennettä koskevia säännöksiä. Valmistelussa ovat siis nyt kaikki liikennemuodot.

        Liikennekaaren kautta liikennemuotojen sääntelyä on tarkoitus uudistaa niin, että se ei ole este digitalisaatiolle, automaatiolle tai uusille innovaatioille. Hankkeen keskiössä on asiakaslähtöisyys. Eri liikennemuotoja tarkastellaan liikennekaarihankkeen toisessa vaiheessa markkinoiden, liikennejärjestelmän toimintavarmuuden, matkustajanoikeuksien, ammattipätevyyksien sekä liikenteen palveluiden digitalisaation ja tietoon liittyvien kysymysten näkökulmista.

        Lentoliikenteen osalta tarkastelussa on muun muassa EU:n lentoliikenneasetuksen mukainen julkinen palveluvelvoite. Maakuntauudistuksessa on ehdotettu, että toimivalta julkisen palveluvelvoitteen asettamisesta annettaisiin maakunnille. Meriliikenteen osalta pohditaan, voisiko Liikenteen turvallisuusvirasto jatkossa myöntää elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain edellyttämän kabotaasiluvan. Valmistelun toisessa vaiheessa yksi raideliikennettä koskeva keskeinen kysymys on puolestaan rautatielain toimilupasäännösten siirtäminen liikennekaareen.

        Liikennejärjestelmän toimintavarmuuden osalta pohditaan sitä, ovatko toimintavarmuuden turvaamiseksi asetetut nykyiset toimijoiden velvoitteet riittäviä ja tarkoituksenmukaisia. Toimintavarmuuden osalta sääntelyä kuitenkin täydennetään vielä hankkeen viimeisessä, kolmannessa vaiheessa. Hankkeen toisessa vaiheessa liikennemuotojen matkustajanoikeuksia koskevaa sääntelyä yhtenäistetään ja se kootaan liikennekaareen.

        Ammattipätevyyksien sääntelyä tarkastellaan toisessa vaiheessa kaikkien liikennemuotojen osalta. Tarkoituksena on muun muassa saattaa merenkulkijoiden koulutusvaatimuksia koskeva kansallinen lainsäädäntö vastaamaan kansainvälistä STCW-yleissopimusta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta annettua direktiiviä.

        Liikennekaarihankkeessa liikenteen rekistereitä koskevaa sääntelyä pyritään uudistamaan niin, että eri liikennemuotojen rekisteritietojen hyödyntäminen mahdollistetaan aiempaa paremmin. Tietojen hyödynnettävyyttä parannetaan muun muassa yhdenmukaistamalla tietojen luovuttamista koskevaa sääntelyä. Hankkeen vastuuvirkamies Susanna Metsälampi kiteytti raideliikenteen keskustelutilaisuudessa 20.12.2016, että liikennekaari merkitsee tiedon osalta sääntelyä ja muilta osin sääntelyn purkamista.

        Liikennemuotokohtaisissa keskustelutilaisuuksissa painotettiin, että toisen vaiheen sisällöstä on nyt mahdollisuus esittää kommentteja, palautetta ja kysymyksiä. Konkreettisista säädösmalleista on tarkoitus järjestää uusi keskustelutilaisuus tammi-helmikuussa 2017. Arvioidun aikataulun mukaan liikennekaaren toista vaihetta koskeva luonnos hallituksen esitykseksi lähtee lausuntokierrokselle helmikuussa 2017. Koska hankkeen toisessa vaiheessa täydennetään ensimmäisen vaiheen säännöksiä ja tavoitteena on siten muodostaa liikennemuodoista yhteentoimiva kokonaisuus, on toinen vaihe kuitenkin riippuvainen hankkeen ensimmäisen vaiheen etenemisestä. Liikennekaaren ensimmäinen vaihe on tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävänä. Liikennekaaren on tarkoitus astua voimaan vuonna 2018.

        Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut arviomuistion liikennekaaren toisen vaiheen toteuttamisesta, joka on luettavissa ministeriön verkkosivuilla.

         

        The second phase of the Transport Code preparation in progress

        The purpose of the Transport Code project is to bring provisions of different transport services under one act and to promote the interoperability of different modes of transport in that way. The project started in November 2015 and has proceeded from the first to the second phase. The second phase was started with transport mode specific forums, open for the public, held from 15 December to 21 December 2016 in Helsinki, Finland. During the first phase of the Transport Code project only provisions concerning road transport were prepared, while in the second phase provisions concerning rail and sea traffic, as well as aviation are going to be prepared. All transport modes are then concerned by the project.

        Through the Transport Code the regulation of transport modes is going to be reformed so that the regulation itself will not become an obstacle for digitalization, automation and new innovations. The essence of the project is customer orientation. During the second phase of the Transport Code project the transport modes are considered from the viewpoint of the market, service reliability of the transport system, passenger rights, professional competences as well as digitalization and information of transport services.

        With regard to aviation, i.a. the obligation for the public sector to provide services, as provided for in the EU regulation on common rules for the operation of air services is under review. It is proposed in the regional government reform that the jurisdiction to impose an obligation to provide public services would be given to the different counties in Finland. With respect to sea traffic it is considered if the Finnish Transport Safety Agency may issue a cabotage permit regulated in the Act on the Right to Carry on a Trade in future. Transferring regulation concerning railway operating licence from the Railway Act to the Transport Code is an essential issue related to rail transport in the second stage of the project.

        Concerning the service reliability of the transport system it is considered if the current obligations concerning the same imposed on operators are adequate and appropriate. However, the regulation of the service reliability will be supplemented in the third phase of the project, which is also the last phase. The regulations concerning passenger rights in different transport modes will be harmonized and compiled into the Transport Code in the second phase of the project.

        In the second phase the regulation of professional competences for all transport modes are examined. One of the aims is to adjust the national legislation concerning training of seafarers to reflect the STCW Convention and the Directive of the European Parliament and European Council on the minimum level of training of seafarers.

        The regulation of transport registers aims to reform in the Transport Code project to enable the utilization of information available in registers of different transport modes more effectively. Usability of the information is going to be improved on, among other things, by harmonization of the regulations for supply of information. The Responsible Officer of the project Susanna Metsälampi summarized in the rail transport forum held on 20 December 2016 that the Transport Code means regulating when it comes to information and deregulating when it comes to the other elements of the Transport Code project.

        It was emphasized in the discussions which took place during the publicly available transport mode specific forums that there is now opportunity to comment, give feedback and ask about the content of the second phase of the Transport Code project. A new forum concerning and dealing with concrete regulation models is estimated to be arranged in January–February 2017. According to the estimated timetable a draft for a government proposal for the second stage of the Transport Code will be circulated for consultation in February 2017. Since the regulation of the first stage is complemented in the second stage of the project and the purpose is thus to create an interoperable entity of different modes of transport, the second phase is, however, dependent on the progress of the first stage of the project. The first phase of the Transport Code is being reviewed by the parliament for the moment. It is planned that the Transport Code will enter into force in the year 2018.

        The Finnish Ministry of Transport and Communications has published a memorandum on implementation of the second phase of the Transport Code project, which is available in Finnish on the Ministry’s website.

         

        20.12.2016

        Oikeusturvavakuutuksen voimassaolo

        Oikeusturvavakuutuksen tarkoituksena on korvata palkkiot, jotka juristi perii vakuutetulta asian hoitamisesta. Oikeus korvaukseen ja vakuutustapahtuma syntyy, kun käsillä on riita, esim. riitautettu maksuvaatimus.

        Oikeusturvavakuutus kattaa vain sellaiset vakuutustapahtumat, jotka ovat tapahtuneet vakuutuksen ollessa voimassa. Usein vakuutuksissa on kuitenkin lisäedellytyksenä, että vakuutuksen tulee olla ollut myös voimassa kaksi vuotta ennen vakuutustapahtumaa ja että riidan perusteena olevan tapahtuman on tullut tapahtua vakuutuksen voimassaoloaikana, mikä voi muodostua erityiseksi ongelmaksi mm. liiketoiminnan päättyessä.

        Vaasan hovioikeuden tuoreessa päätöksessä on todettu, että tällaiset vakuutusehdot eivät ole kohtuuttomat. Tapauksessa apteekkari haastoi vakuuttajan oikeuteen tämän hylättyä apteekkarin vaatimuksen, joka liittyi tämän entisen työntekijän korvausvaatimukseen. Vaatimus oli esitetty apteekkarin siirryttyä eläkkeelle ja lopetettua liiketoimintansa, jolloin hän irtisanoi myös oikeusturvavakuutuksensa. Tuomioistuin totesi mm. että vakuutussopimusta solmittaessa apteekkarille oli toimitettu vakuutusehdot, jotka eivät olleet sisällöltään poikkeukselliset.

        HPP Asianajotoimisto Oy:n osakkaan Matti Komosen aihetta koskeva artikkeli ”Oikeusturvavakuutuksen voimassaolo” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä.

        16.12.2016

        Kohti ratkaisukeskeisempää verotusta

        Verotus on yhteiskunnan keskiössä ja hyvän verojärjestelmän kehittäminen tulisi olla kaikkien tavoitteena. Verotuksen läpinäkyvyyttä ja ennustettavuutta pidetään yleisesti keskeisinä hyvän verojärjestelmän ominaisuuksina. Verotuksen sosiaalipolitiikka, sekä kasvu-, suhdanne-, elinkeino-, ympäristö- ja muiden yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden vuoksi verojärjestelmät sisältävät merkittävän määrän poikkeuksia tai vähennyksiä. Usein ne kuitenkin pienentävät veropohjaa ja monimutkaistavat verotusta. Veropoliittiseen päätöksentekoon vaikuttaa kansainvälinen integraatio ja myös kansainvälinen verokilpailu. Verovelvollisten vaatimus verotuksen ennustettavuudesta, erityisesti pitkän aikavälin päätöksissä, on kuitenkin samanaikaisesti yhä korostetumpaa.

        Kansallisista ja kansainvälisistä pyrkimyksistä huolimatta verojärjestelmät eivät toimi optimaalisesti. Valitettavan usein yritykset ja veroviranomaiset asetetaan verotusta koskevassa keskustelussa vastakkain. Käytetään termejä ”aggressiivinen verosuunnittelu” tai ”aggressiivinen verottaminen”. Rajat ylittävissä tilanteissa puhutaan korostetusti ”nollaverotuksesta” tai ”kaksinkertaisesta verotuksesta”. Toisaalta yritysten väitetään tekevän transaktioitaan puhtaasti verovetoisesti ilman hyväksyttävää liiketaloudellisia perusteita. Toisaalta verottajan väitetään pyrkivän ainoastaan mahdollisimman korkeaan verotuottoon.

        Tällainen yksinkertaistava keskustelu ei ole paras lähtökohta monimutkaisten verotusta koskevien kysymysten käsittelyssä. Pahimmillaan se voi vahvistaa eri osapuolten vääristyneitä asenteita ja virheellisiä ennakkokäsityksiä, jotka eivät ole omiaan edistämään asioiden tehokasta ratkaisua. Osapuolet kaivautuvat poteroihinsa, asian käsittely vaikeutuu, prosessit pitkittyvät ja saattavat johtaa virheelliseen verotukseen. Keskustelukulttuurissa on siis parannettavaa.

        Yritysten on jatkuvasti sopeutettava liiketoimintaansa ympäristössään tapahtuviin muutoksiin ja eri intressiryhmien vaatimuksiin. Yritys haluaa varmuuden taloudelliseen toimintaansa liittyvästä verokohtelustaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Mitä monimutkaisemmasta transaktiosta tai intresseiltään merkittävämmästä asiasta on kysymys, sitä korostetumpi tarve on. Tällä on vaikutusta myös niihin keinoihin, joilla haetaan varmuutta yksittäisessä tapauksessa.

        Verotuksen ennakkoratkaisumenettely vie usein liian pitkään. Pelkkä kirjallinen menettely on monesti soveltumaton verotusta koskevan sitovan tulkinnan saamiseksi. Hakemusten laadussa ja myös niiden viranomaiskäsittelyssä on parannettavaa. Usein ongelmaksi muodostuu verotuksessa hyväksyttävän liiketaloudellisen perusteen selvittely.

        Verohallinnot ovat ottamassa uusia menettelyjä käyttöönsä, jotta verotuksen reaaliaikaisuus, ennustettavuus ja oikeusvarmuus toteutuisivat tehokkaammin. Tällaisina moderneina toimintatapoina voidaan pitää ”syvennetyn asiakasyhteistyön” (Co-operative Compliance, Horizontal Monitoring, Compliance Assuarance Process jne.) ja ”ennakollisen keskustelun” menettelyjä. Yhteistä näille keinoille on siirtyminen kirjelmien vaihdosta kohti laadukasta dialogia, jossa yhdessä saman pöydän ympärillä mahdollisimman etupainotteisesti varmistetaan, että tosiseikat ymmärretään oikein, ja että verotuksellisesti päästään oikeaan lopputulokseen. Toimintatapa edellyttää avoimuutta ja luottamuksellisuutta kaikilta osapuolilta. On tärkeää, että nämä modernimmat toimintatavat ottavat kuitenkin huomioon yritysten yksilölliset tarpeet ja niiden käyttöönoton tulee aina olla yrityksille vapaaehtoista.

        Kyse on merkittävästä kulttuurimuutoksesta ja siltojen rakentamiseen menee aikaa. Uusi tapa toimia edellyttää verohallinnoilta ja yrityksiltä aivan uudenlaista osaamista. Tavoitteena tulee olla se, että yrityksen ja verottajan välille syntyy laadukas ja aidosti ratkaisukeskeinen keskusteluyhteys. Silloinkin kun asiassa ei päästä mahdollisesti yksimielisyyteen, voidaan hakea yhdessä tehokkainta ratkaisua miten asiassa edetään jatkossa. Laadukas keskusteluyhteys kotimaassa on myös aina hyvä lähtökohta tuloksellisille MAP- ja APA-menettelyille kansainvälisesti.

        HPP:n asiakkaita ovat alojensa johtavat suomalaiset ja kansainväliset yritykset. Erikoistumisalueisiimme kuuluvat yritys- ja rahoitusjärjestelyt, riidanratkaisu, teknologia ja immateriaalioikeudet, kilpailuoikeus, ympäristö ja kiinteistöt sekä logistiikka. Panostamme asiakkaittemme liiketoiminnan syvälliseen ymmärtämiseen. Jatkossa avustamme eri sektoreilla toimivia yrityksiä laaja-alaisesti myös verotukseen liittyvissä kysymyksissä.

        01.12.2016

        HPP palkitsi F-Securen Slushissa

        HPP oli mukana yhdessä maailman merkittävimmässä start-up -tapahtumassa sponsoroimassa Teknologiateollisuus ry:n ja Teleforum ry:n järjestämää Paras Mobiilipalvelu 2016 –kilpailua. HPP oli valitsemassa parasta mobiilipalvelua MyData-kategoriassa, jossa palkittiin ehdokkaiden joukosta tuote, joka tuomariston mielestä turvasi parhaiten käyttäjän yksityisyyden suojan mobiililaitteilla. Voittaja oli F-Securen Freedome VPN-palvelu.

        Palkintoa oli Slushin areenalla jakamassa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kuvassa vasemmalla) ja HPP:n teknologiatiimin osakas Terho Nevasalo (kuvassa oikealla).

        Valokuva: Veeti Haapsamo

        16.11.2016

        Lastaamaton alus on oikeutettu alennettuun väylämaksuun lastauskapasiteetin käyttöas-teen perusteella

        Väylämaksulain 11 §:n perusteella väylämaksujen määrää alennetaan, jos alusta ei ole lastattu täyteen erityisen lastauskapasiteetin käyttöasteen mukaisesti. Lastauskapasiteetin käyttöaste lasketaan vertaamalla Suomeen tuodun ja Suomesta viedyn lastin yhteismäärää.

        Säännökseen on kohdistunut paljon tulkintaa. On ollut muun muassa epäselvää, sovelletaanko säännöstä ylipäänsä tilanteissa, joissa aluksessa ei ole lainkaan lastia. Korkein hallinto-oikeus antoi 25.10.2016 ennakkopäätöksen (KHO:2016:159), jonka mukaan lastia kuljettamaton alus on oikeutettu alennettuun väylämaksuun. Tuomioistuin viittasi 11 §:n sanamuotoon, jonka mukaan väylämaksu suoritetaan 75 prosentilla alennettuna, jos aluksen lastauskapasiteetin käyttöaste on enintään 15 prosenttia. Kuten laivanomistaja järkevästi argumentoi olisi absurdia, jos vain osittain lastatut alukset olisivat oikeutettuja alennukseen, mutta eivät täysin vailla lastia olevat.

        HPP Asianajotoimisto Oy:n osakkaan Matti Komosen aihetta koskeva artikkeli ”Lastaamaton alus on oikeutettu alennettuun väylämaksuun lastauskapasiteetin käyttöasteen perusteella” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä.

        14.10.2016

        Harri Hynninen ja Marko Wainio HPP:n osakkaiksi

        HPP Asianajotoimisto Oy:n osakkaiksi on nimitetty asianajaja, varatuomari Harri Hynninen ja asianajaja, varatuomari Marko Wainio. Hynninen ja Wainio aloittivat tehtävissään 3.10.2016. He ovat aikaisemmin työskennelleet kansainvälisessä asianajotoimistossa Helsingissä.

        Harri Hynnisellä (kuvassa vasemmalla) on laaja kokemus yritysjärjestelyistä sekä yhtiöoikeudellisista ja arvopaperimarkkinaoikeudellisista asioista. Harrin asiakkaisiin kuuluu investointipankkeja, pääomasijoittajia ja pörssissä noteerattuja julkisia osakeyhtiöitä. Harri edustaa asiakkaitaan myös riita-asioissa sekä yleisissä tuomioistuimissa että välimiesoikeuksissa erityisesti yritysjärjestelyihin sekä yhteisöoikeudellisiin asioihin ja arvopaperimarkkinoihin liittyvissä kysymyksissä.

        Marko Wainio (kuvassa oikealla) on erikoistunut riidanratkaisuun. Hänellä on mittava kokemus laajojen ja monimutkaisten riita-asioiden ratkaisemisesta sekä asiamiehenä että välimiehenä. Markon asiakkaisiin kuuluu pörssissä noteerattuja julkisia osakeyhtiöitä sekä yhteisöjä eri toimialoilta.

        Kaikki merkittävät kansainväliset asianajoalaa arvioivat hakemistot sijoittavat molemmat ammattilaiset maamme johtavien asianajajien joukkoon.

        ”Harri Hynninen ja Marko Wainio kuuluvat Suomen ykkösnimiin yritysjärjestelyjen ja riidanratkaisun asiantuntijoina. Heidän kokemuksensa ja osaamisensa vahvistaisi jokaista suomalaista asianajotoimistoa”, HPP:n toimitusjohtaja Markku Mäkinen sanoo.

        11.10.2016

        Koeaika pitenee, työlainsäädäntöön myös muita muutoksia vuonna 2017

        Työsopimuslakiin ja merityösopimuslakiin on esitetty seuraavia olennaisia muutoksia, joiden on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta lukien:

        1. Pitkäaikaistyöttömän saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä;
        2. koeajan enimmäispituudeksi tulee kuusi kuukautta. Lisäksi työnantajalla on oikeus jatkaa koeaikaa, jos työntekijä on koeaikana poissa työstä työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi; ja
        3. työnantajan takaisinottovelvollisuus lyhenee neljään kuukauteen. Työsuhteen kestettyä 12 vuotta takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.

        Määräaikainen työsopimus

        Ensi vuoden alusta alkaen pitkäaikaistyöttömän voi palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perustellun syyn vaatimusta. Pitkäaikaistyöttömänä pidettäisiin henkilöä, joka on ollut edellisen 12 kuukauden ajan yhdenjaksoisesti työtön työnhakija.

        Pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman perusteltua syytä tehtävän määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto voi olla yksi vuosi. Määräaikaisia sopimuksia voi kuitenkin vuoden aikana tehdä enintään kolme kappaletta ja niiden yhteenlaskettu kokonaiskesto saa olla enintään yksi vuosi.

        Koeajan pidentämien

        Koeajan enimmäispituus on tällä hetkellä neljä kuukautta. Lainmuutoksen myötä enimmäispituus tulee olemaan ensi vuoden alusta lukien kuusi kuukautta. Lisäksi työnantajalle mahdollistetaan oikeus pidentää koeaikaa, jos työntekijä on ollut koeaikana työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä.

        Jatkossa työnantajalla on lisäksi oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on kuitenkin ilmoitettava koeajan jatkamisesta työntekijälle ennen koeajan päättymistä.

        Esimerkki: Työntekijän kuuden kuukauden pituinen koeaika on alkanut 2.1.2017 ja koeajan on siten ollut tarkoitus päättyä 1.7.2017. Työntekijä on ollut poissa työstä sairauden vuoksi 1.4.-30.4.2017, ts. 30 kalenteripäivää. Työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella. Koeaika päättyy 1.8.2017.

        Edellä esitetty koeaikaa koskeva muutos tulisi sovellettavaksi työsopimuksiin, jotka tehtäisiin lain voimaantulon jälkeen.

        Takaisinottovelvollisuuden lyhentäminen

        Työnantajan takaisinottovelvollisuus liittyen tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottuihin työntekijöihin lyhenee neljään kuukauteen nykyisestä yhdeksästä kuukaudesta. Työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta. Takaisinottovelvollisuuden sisältöön ei kuitenkaan tule muutoksia.

        Uutta takaisinottovelvollisuutta sovellettaisiin työsopimukseen, joka päättyy uuden lain voimaantulon jälkeen. Jos siis työsopimus on irtisanottu ennen lain voimaantuloa, mutta työsuhde päättyy aikaisintaan 1.1.2017, takaisinottovelvollisuuden kestoaika määräytyisi uuden lain mukaisesti.

        05.10.2016

        PK-yrityksen hallituksen jäsen voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen yrityksen toiminnassa tapahtuneesta ympäristörikoksesta

        Korkein oikeus määräsi syyskuussa antamassaan vuosikirjaratkaisussa (KKO 2016:58) kaksi 25 henkeä työllistävän perunahiutaleita valmistavan osakeyhtiön hallituksen jäsentä sakkorangaistukseen yhtiön toiminnassa tapahtuneen ympäristön turmelemisrikoksen perusteella.

        Ympäristörikosten kohdalla rangaistusvastuu kohdennetaan aina siihen tahoon, jonka velvollisuuksien vastainen teko tai laiminlyönti on. Vastuun kohdentumista arvioitaessa huomioidaan henkilön asema, hänen tehtäviensä ja toimivaltuuksiensa laatu ja laajuus sekä muutenkin hänen osuutensa lainvastaisen tilan syntyyn ja jatkumiseen. Pelkkä muodollinen asema organisaatiossa ei siten automaattisesti johda rikosoikeudelliseen vastuuseen, jos henkilöllä ei ole tosiasiallisesti ollut toimivaltuuksia huolehtia tiettyjen toimenpiteiden asianmukaisesta suorittamisesta.

        Korkeimman oikeuden tuoreessa ennakkoratkaisussa hallituksen jäsenten vastuuta arvioitiin osakeyhtiölain näkökulmasta sekä suhteessa yhtiön operatiivisesta toiminnasta vastaavaan toimitusjohtajaan. Tapauksessa yhtiön hallitus ei ollut antanut ohjeita tai määräyksiä toimitusjohtajalle ympäristökysymysten hoidon ja valvonnan järjestämisestä taikka muutoinkaan delegoinut ympäristökysymysten hoitoa yhtiössä. Hallituksen jäsenten katsottiin laiminlyöneen velvollisuutensa huolehtia siitä, että yhtiön tuotannossa ympäristöasioiden hoitaminen, kuten ympäristöluvan täytäntöönpano ja sen noudattamisen valvonta, on järjestetty asiantuntevasti ja asianmukaisesti.

        Korkeimman oikeuden mukaan merkitystä ei ollut sillä, että hallituksen jäsenet olivat yhtiön ulkopuolisia asiantuntijajäseniä, jotka olivat riidattomasti olleet tietämättömiä yhtiön toiminnassa tapahtuneista ympäristöluvan rikkomisista. Yhtiön tuotannosta oli jo ennen ympäristöluvan myöntämistä aiheutunut merkittävää haittaa ympäristölle, joten huolellisuusvelvoitteen täyttääkseen hallituksen jäsenten olisi tullut omatoimisesti ottaa selvää yhtiön ympäristöluvan sisällöstä sekä toimenpiteitä edellyttäneistä ympäristöongelmista.

        Ratkaisussa korostettiin lisäksi rangaistussäännöksen suojelemien luonnon ja ympäristön merkitystä perustuslain tasolla suojeltuina oikeushyvinä. Ympäristöluvan ja lainsäädännön noudattamisella on ollut keskeinen merkitys myös yhtiön liiketoiminnan kannalta, sillä lupamääräysten toistuva rikkominen ja ympäristön pilaantumisen jatkuminen yhtiön toiminnan seurauksena voivat viime kädessä johtaa luvan peruuttamiseen ja siten yhtiön toiminnan olennaiseen supistumiseen tai päättymiseen.

        Korkeimman oikeuden varsin ankaran vastuulinjauksen jälkeen on viimeistään selvää, että yritystoimintaan liittyvistä ympäristövastuista huolehtimisen merkitys korostuu entisestään. Teollisuusyrityksen hallituksen jäsenen ominaisuudessa kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan välisistä toimivaltasuhteista on selkeästi sovittu ja että ympäristökysymysten hoitaminen on selkeästi riittävillä ohjeilla tai määräyksillä delegoitu tietyn tahon vastattavaksi.

        HPP avustaa eri sektoreilla toimivia teollisuuden yrityksiä laaja-alaisesti paitsi luvitukseen liittyvissä menettelyissä, myös erilaisissa ympäristörikoksiin ja -vastuisiin liittyvissä kysymyksissä.

        23.08.2016

        Vakuuttajan oikeus irtisanoa syöpävakuutus

        Kun uudentyyppisen vakuutuksen tutkimus- ja kehitystyö epäonnistuu tai vakuutus osoittautuu markkinointihetkellä liian alhaisen hinnoittelun takia myöhemmin kannattamattomaksi, vakuuttajat ovat taipuvaisia muokkaamaan vakuutusehtoja, nostamaan vakuutusmaksuja tai lopettamaan vakuutuksen viittaamalla epätäsmällisiin vakuutusehtoihin. Vakuutussopimuslain perusteella nämä keinot eivät kuitenkaan ole välttämättä aina käytettävissä.

        Kannattamattomuus on ollut yleinen Suomessa 2000-luvun alkupuolella markkinoille tuotujen syöpävakuutusten ongelma. Syöpävakuutusten ehtojen ja maksujen muutokset sekä vakuuttajien vakuutusten irtisanomiset ovat johtaneet useisiin vakuutuslautakunnan suositusluonteisiin ratkaisuihin vuonna 2014. Lautakunnan ratkaisut muistuttavat, että vakuuttaja ei voi muuttaa vakuutussopimusta tai irtisanoa kannattamattomia sopimuksia, mikäli vakuutusehtoja ei ole laadittu huolellisesti alusta alkaen ja mikäli vakuuttaja ei täytä tiedonantovelvollisuuttaan markkinoidessaan tuotteitaan.

        HPP Asianajotoimisto Oy:n osakkaan Matti Komosen aihetta koskeva artikkeli ”Vakuuttajan oikeus irtisanoa syöpävakuutus” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä.

        06.07.2016

        Eduskunta hyväksyi kiistellyn lakimuutoksen kabotaasisäännöistä

        Euroopan komission painostettua Suomea panemaan EU-asetuksessa 1072/2009 säädetyt eurooppalaiset kabotaasisäännöt täysimääräisesti täytäntöön, eduskunta on hyväksynyt kiistellyn muutoksen kaupallisista tavarankuljetuksista annettuun lakiin 22. kesäkuuta 2016.

        Komissio päätti haastaa Suomen Euroopan Unionin tuomioistuimeen 16. kesäkuuta 2016, koska Suomi ei ole pannut kabotaasisääntöjä asianmukaisesti täytäntöön. Komissio totesi kuitenkin voivansa harkita uudelleen päätöstään haastaa Suomi oikeuteen, jos maa muuttaa lainsäädäntöään ja päättää seurata EU-säännöksiä.

        Osakas Matti Komonen Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersista on kirjoittanut aiheesta artikkelin ”Parliament approves controversial bill abandoning national road cabotage regulations”, joka on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä.

        01.07.2016

        Uudenlainen omistajapolitiikka on mahdollista myös alue- ja kuntatasolla

        HPP:n toimitusjohtaja Markku Mäkinen kirjoittaa Arvopaperi-lehdessä julkishallinnon omistajapolitiikasta ja muistuttaa, että valtion lisäksi myös alueiden ja kuntien tasolla olisi mahdollista toteuttaa uudenlaisia omistusjärjestelyjä. Tämä edellyttäisi kuitenkin uudenlaisia yhteyksiä aluepäättäjien ja rahoittajien välille.

        ”Erilaisten mallien rakentamista vaikeuttaa kuitenkin omistajatahojen ja kuntakentän pirstaleisuus. Investoinneista kiinnostuneiden rahastojen, säätiöiden ja pääomasijoittajien on mahdotonta neuvotella satojen kuntatoimijoiden kanssa yksitellen. Tarvitaan uudenlaisia foorumeita, joissa rahoittajat ja aluetason päättäjät voisivat järjestellä hankkeita, sekä uudenlaisia malleja keskitetympien omistusjärjestelyjen tekemiseen”, Mäkinen kirjoittaa.

         

        JÄMÄKÄMPÄÄ OTETTA KUNTIEN OMISTAJAPOLITIIKKAAN

        Sipilän hallitus on viimeinkin uudistamassa valtion omistajapolitiikkaa ja laittamassa taseita töihin. Ottamatta kantaa yksittäisiin yrityksiin tai hankkeisiin on syytä ottaa huomioon, että taseita voitaisiin laittaa töihin valtion lisäksi myös alueiden ja kuntien tasoilla.

        Useiden kuntien taloudellinen tilanne on vähintään yhtä kireä kuin valtiontalouden. Toisaalta kunnilla, kuntayhtymillä ja muilla alueellisilla toimijoilla on taseissaan miljardien arvosta omaisuutta, jonka tuotolla on taloudellinen arvo sijoittajalle. Erityisen kiinnostavaksi tilanteen tekee se, että perustettavan maakuntatason hallinnon ja soteuudistuksen rahoitusmallit ovat yhä auki.

        Useimmiten kunta- ja aluetason omaisuus liittyy yhteiskuntamme yleiseen infrastruktuuriin, kuten esimerkiksi vesi- ja energiahuoltoon. Selvää on myös se, että omaisuutta ja sen tuottoa on mahdollista kehittää operatiivisin toimin. Vesi- ja lämpöverkot, urheiluhallit ja pysäköintitalot ovat vaarassa rapistua kuntalaisten käsiin, ellei niiden korjaamiseen ja kehittämiseen investoida.

        Yhä useammissa kunnissa tutkitaankin nyt mahdollisuuksia siirtää omaisuutta pois taseista, tehostaa toimintoja ja tulouttaa varoja kunnan peruspalvelujen ylläpitoon ja parantamiseen. Sijoittajilla on puolestaan juuri nyt mielenkiintoa infrastruktuurin kehittämiseen, sillä se tarjoaisi kohteita, joissa riski on vähäinen ja tuotto kohtuullinen. Lainojen alhainen korkotaso on omiaan lisäämään kiinnostusta.

        Erilaisten mallien rakentamista vaikeuttaa kuitenkin omistajatahojen ja kuntakentän pirstaleisuus. Investoinneista kiinnostuneiden rahastojen, säätiöiden ja pääomasijoittajien on mahdotonta neuvotella satojen kuntatoimijoiden kanssa yksitellen. Tarvitaan uudenlaisia foorumeita, joissa rahoittajat ja aluetason päättäjät voisivat järjestellä hankkeita, sekä uudenlaisia malleja keskitetympien omistusjärjestelyjen tekemiseen.

        Kunta- ja aluetason omaisuusjärjestelyjen edistäminen olisi Sipilän hallitukselle erinomainen tilaisuus osoittaa johtajuutta. Valtion lisäksi myös alueellisilla toimijoilla tulisi olla nykyistä paremmat mahdollisuudet laittaa halutessaan taseensa töihin, kukin omalla tavallaan ja haluamassaan laajuudessa.

         

        Markku Mäkinen
        Toimitusjohtaja

         

        20.06.2016

        HPP on nyt virallisestikin HPP

        Hammarström Puhakka Partners Oy on vaihtanut nimensä 17.6.2016.

        Uusi nimemme on HPP Asianajotoimisto Oy, ruotsiksi  HPP Advokatbyrå Ab ja englanniksi HPP Attorneys Ltd.

        27.05.2016

        Konkurssipesän vastuu vastikeveloista

        Korkein oikeus on hiljattain ottanut ennakkopäätöksessään (KKO 2015:103) kantaa kysymykseen, olivatko konkurssipesän omistamiin golfosakkeisiin liittyvät vastikevelat (syntyneet konkurssimenettelyn alkamisen jälkeen) konkurssipesän massavelkaa ja tuliko ne maksettavaksi niiden erääntyessä ja ennen muiden velkojien konkurssivaateiden maksua.

        Asiassa oli Korkeimmassa oikeudessa kysymys siitä, oliko konkurssipesä massavelkavastuussa vaadituista vastikeveloista ja mikäli vastikevelkojen katsottaisiin olevan massavelkaa, voisiko konkurssipesä kuitenkin vapautua velkavastuustaan hylkäämällä osakkeet ja luopumalla niiden määräysvallasta golfyhtiön hyväksi.

        Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että konkurssipesä ei ollut massavelkavastuussa golfyhtiön velkomista maksuista. Kyseisen ennakkopäätöksen voidaan katsoa sitoneen massavelkojen kattavuuden tiukemmin lain sanamuotoon sekä vahvistaneen yleisesti konkurssimenettelyn tavoitteita. Kyseinen ennakkopäätös voi lisäksi tulla sovellettavaksi myös muun tyyppisten osakkeiden vastikkeisiin.

        ILO:n artikkeliin

        13.05.2016

        Chambers & Partners rankannut HPP:n jälleen johtavien toimistojen joukkoon

        Alansa johtava Chambers & Partners on tutkinut jälleen asianajotoimistoja ja asianajajia eri puolilla maailmaa. Tutkimustulokset perustuvat sekä asianajotoimistojen että niiden asiakkaiden arvioihin eri toimistoista ja asiantuntijoista.

        Henrik Gahmberg on valittu ainoana Suomesta omalla erikoistumisalueellaan, merioikeus ja kuljetus, maininnalla ”Eminent Practitioner”.

        Suositteluluokkaan 1 on rankattu osakkaat Tuomas Saraste kilpailuoikeudessa ja Kari Marttinen energia ja luonnonvarat –kategoriassa sekä Kari-Matti Lehti teknologia, media ja telecom -kategoriassa.

        Chambers & Partners on valinnut kaiken kaikkiaan 15 toimiston juristia suosittelemiensa johtavien asiantuntijoiden joukkoon omilla erikostumisalueillaan:

        Tuomas Saraste, kilpailuoikeus

        Maarika Joutsimo, kilpailuoikeus

        Kari Marttinen, energia ja luonnonvarat ja kiinteistöt sekä riidanratkaisu

        Tarja Pirinen, energia ja luonnonvarat

        Kari-Matti Lehti, TMT

        Pekka Raatikainen, TMT

        Pekka Puhakka, riidanratkaisu

        Jörgen Hammarström, riidanratkaisu

        Mikko Leppä, riidanratkaisu

        Björn Nykvist, transaktiot sekä energia ja luonnovarat

        Jari Tuomala, kiinteistöt

        Juho Lenni-Taattola, insolvenssi

        Henrik Gahmberg, meri ja kuljetus sekä riidanratkaisu

        Nora Gahmberg-Hisinger, meri ja kuljetus

        Matti Komonen, meri ja kuljetus

         

        Lisäksi Chambers & Partners suosittelee seuraavia HPP:n palveluja:

         

        Kilpailuoikeus

        Yritysjärjestelyt

        Riidanratkaisu

        Energia ja luonnonvarat

        Konkurssit ja saneeraukset

        Kiinteistöt ja rakentaminen

        Meri ja kuljetus

        Teknologia

         

        Asiakkaiden palaute osaamisesta ja palveluidemme tasosta:

         

        Kilpailu

        ”The team’s strengths are in having top people, a good teamwork dynamic and being able to connect abilities and skills into one focus. ”

        Transaktiot

        ”We’ve been very pleased. The lawyers are very knowledgeable, professional, always easy to reach and quick to react.”

        ”The lawyers are very friendly, prompt to answer and offer good advice that you can trust.”

        Riidanratkaisu

        ”The way the lawyers make an effort to explain things to us understandably and to satisfy our client needs is admirable.”

        ”The team’s work is really thorough; you can see that the lawyers enjoy what they do, and this brings results.”

        Energia ja infrahankkeet

        ”Its lawyers respond fast and are always available for meetings at short notice. ”

        ”One of the best environmental legal teams there is.”

        Kiinteistöt ja rakentaminen

        ”The lawyers are very experienced and thus able to concentrate on essential issues in agreements, saving huge amounts of time and energy.”

        ”These are commercially oriented lawyers. They have the competence to look after the clients’ best interest but also know about market practices, so when there are things that may cause problems down the road, they notice that.”

        Saneeraukset ja konkurssit

        ”The lawyers have a willingness to openly discuss different scenarios and don’t sell us something that looks good but isn’t safe enough. Their honesty really shows through.”

        Meri ja kuljteus

        ”The team delivers on time, giving even more than we expect on different risks and mitigation issues. I’m very happy with its performance and thorough work. No matter the issues, the quality of work is very high. ”

        Teknologia ja IP

        ”The team has a high level of expertise and timely delivery.”

        25.04.2016

        HPP listattu jälleen maan johtavien toimistojen joukkoon kansainvälisessä asiakastyytyväisyystutkimuksessa

        Arvostettu kansainvälinen asianajotoimistojen osaamista ja asiakastyytyväisyyttä tutkiva The Legal 500 on listannut HPP:n jälleen maan johtavien asianajotoimistojen joukkoon. Kahdeksan osaamisalueen lisäksi 14 asiantuntijaamme on sijoitettu alansa johtavien osaajien joukkoon ja heistä neljä on valittu ylimpään Elite-ryhmään.

        Johtavat asiantuntijat alueittain:

        Immateriaalioikeudet:

        Markku Mäkinen

        Klaus Nyblin

        Kiinteistöt ja rakentaminen:

        Kari Marttinen (Elite)

        Antti Rikala

        Jari Tuomala

        Kilpailuoikeus:

        Tuomas Saraste

        Merioikeus ja kuljetus:

        Henrik Gahmberg (Elite)

        Matti Komonen

        Nora Gahmberg-Hisinger

        Rahoitusjärjestelyt:

        Björn Nykvist

        Riidanratkaisu:

        Pekka Raatikainen

        TMT:

        Kari-Matti Lehti (Elite)

        Pekka Raatikainen

        Klaus Nyblin (Elite)

        Yritysjärjestelyt:

        Vesa Silaskivi

        Antti Säiläkivi

        Lisäksi The Legal 500 suosittelee seuraavia palvelujamme:

        Immateriaalioikeudet
        Kiinteistöt ja rakentaminen
        Kilpailuoikeus
        Merioikeus ja kuljetus
        Rahoitusjärjestelyt
        Riidanratkaisu
        Teknologia, Media ja Telecom
        Yritysjärjestelyt

         

        11.04.2016

        Parhaan artikkelin palkinto Laura Leinolle

        Suomen ympäristöoikeustieteen seura on palkinnut HPP:n Laura Leinon kirjoittajapalkinnolla vuosien 2011-2015 parhaasta artikkelista.

        Ympäristöasioihin erikoistuneen juristi Laura Leinon artikkeli ”Korvaavat toimenpiteet pienialaisten luontokohteiden suojelusta poikettaessa” julkaistiin Ympäristöjuridiikka-lehdessä tammikuussa 2015. Palkinto myönnettiin 5.4.2016.

        Linkki artikkeliin.

        22.03.2016

        Suomi myöhästyy reilusti hankintadirektiivien täytäntöönpanosta – mitä säännöksiä sovelletaan siirtymäkaudella?

        Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 3.3.2016 tiedotteen, jonka mukaan uutta hankintalainsäädäntöä koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle viimeistään kesäkuussa 2016. Tavoitteena on että uusi hankintalainsäädäntö olisi voimassa loppuvuodesta 2016.

        TEM:n tiedotteessa oli myös luettelo  uusien hankintadirektiivien säännöksistä, joilla on TEM:n käsityksen mukaan ns. välitön oikeusvaikutus. 18.4.2016 tai sen jälkeen aloitetuissa hankintamenettelyissä on syytä huomioida uusien säännösten välitön oikeusvaikutus. Välitön oikeusvaikutus tarkoittaa, että yksityisillä (yritykset, luonnolliset henkilöt) on oikeus vedota kansallisissa viranomaisissa ja tuomioistuimissa direktiivin säännökseen, kun vastaavaa kansallista säädöstä ei ole annettu tai kun kansallinen säännös on ristiriidassa direktiivin säännöksen kanssa. Vastaavasti julkishallinnolla kokonaisuudessaan, myös yhtiömuotoisilla hankintayksiköillä, on velvollisuus soveltaa tällaisia säännöksiä suoraan ohi kansallisen lainsäädännön.

        Jotta direktiivin säännöksellä olisi välitön oikeusvaikutus, sen on oltava ehdoton, riittävän selkeä, ja riittävän tarkka. Säännöksen tulkinnanvaraisuus ei ole sinänsä este välittömän oikeusvaikutuksen syntymiselle. EU:n tuomioistuimella on ns. EU-säännösten tulkintamonopoli, ja tuomioistuin on antanut jopa satoja ratkaisuja EU-säännösten välittömästä oikeusvaikutuksesta.

        TEM:n luettelosta vaikuttaa kuitenkin puuttuvan paljon sellaisia säännöksiä, joilla on katsottava olevan välitön oikeusvaikutus. Tällaisista säännöksistä keskeisiä ovat mm. direktiivien in house- eli sidosyksikkösäännökset. Käytännössä hankintayksiköt voivatkin joutua kysymys kysymykseltä tutkimaan, mitä säännöksiä niiden on siirtymäaikana sovellettava.

        Lisäksi TEM ei ole tiedotteessaan maininnut ns. EU-oikeuden tulkintavaikutusta. Periaatteen mukaan kansallisia säännöksiä on pyrittävä tulkitsemaan EU-säännösten (ml. EU-tuomioistuimen tulkinnat) mukaisesti. Jos kuitenkin kansallinen säännös on yksiselitteinen, ei tulkinnalla ole mahdollista päästä EU-oikeuden mukaiseen lopputulokseen. Tällöin tutkitaan, onko ko. EU-normilla välitön oikeusvaikutus. Jos on, sovelletaan EU-normia ohi (puuttuvan tai direktiivin säännöksen kanssa ristiriidassa olevan) kansallisen normin.

        Case-esimerkki MAO:890-891/14 (18.12.2014 – Pyhäjärvi-insituuttisäätiö ja JVP Eura Oy).

        • Nykyisen erityisalojen hankintalain mukaan sellaiseen yksikköön, joka hoitaa pelkästään jätevesihuoltoa (jäteveden poistoa ja käsittelyä), sovelletaan
          erityisalojen hankintalakia.
        • EU:n erityisalojen hankintadirektiivin mukaan em. tehtävät kuuluvat direktiivin soveltamisalaan kuitenkin vain, jos yksikkö hoitaa myös talousvesihuoltoa (direktiivissä: ”juomaveden toimittaminen…”).
        • Markkinaoikeus totesi, että EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kansallista lainsäädäntöä on tulkittava mahdollisimman pitkälle direktiivin sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti direktiivillä tavoitellun tuloksen saavuttamiseksi (EU-oikeuden tulkintavaikutus). Siten kyseiseen hankintamenettelyyn tuli sovellettavaksi yleinen hankintalaki ja sen kansallinen kynnysarvo ja hankinta olisi tullut kilpailuttaa (yleisen hankintatalain mukaisessa menettelyssä).
        • Kyse oli kuitenkin selvästi EU-oikeuden välittömästä oikeusvaikutuksesta – direktiivin säännöstä sovellettiin ohi sen kanssa ristiriidassa olleen kansallisen säännöksen. Kotimaiset tuomioistuimet ovat yleisemminkin olleet taipuvaisia selittämään, että ne tulkitsevat kansallista lakia EU-oikeuden mukaisesti sellaisissakin tilanteissa, joissa ne ovat tosiasiallisesti soveltaneet suoraan EU-normeja.

        15.03.2016

        Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki tulee voimaan

        Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki on astunut voimaan. Lain tarkoituksena on päivittää lainsäädäntö vastaamaan nykypäivän työympäristön vaatimuksia. Laki koontaa vuosikymmenien oikeus- ja korvauskäytännön ja se on selkeämpi ja tarkempi kuin aiempi vuonna 1948 voimaantullut laki. Laki määrittelee ”vahinko”-käsitteen ja täsmentää, mitkä työntekijät ovat vakuutettuja ja missä olosuhteissa vahingot korvataan.

        HPP:n osakkaan Matti Komosen aihetta koskeva artikkeli ”Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki tulee voimaan” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä.

        10.02.2016

        HPP:n teknologiatiimi kasvusuunnassa

        HPP:n teknologiaryhmä on saanut joukkoonsa suuren joukon uusia juristeja viime syksyllä HPP:lle siirtyneiden osakkaiden, Kari-Matti Lehden ja Pekka Raatikaisen, myötä.

        Teknologiatiimi kasvoi jo heti alkusyksystä kerralla harpaten, kun tiimissä aloitti lokakuun aikana kolme uutta jäsentä: Jenni Halkilahti, Ella Parviainen ja Terhi Rekilä. Ella ja Terhi ovat viime vuoden aikana valmistuneita lakimiehiä, joilla on opintojen ohella hankittua monipuolista työkokemusta. Jenni puolestaan on valmistunut vuonna 2014 ja työskennellyt teknologia-asioiden parissa lakimiehenä jo noin vuoden verran ennen liittymistään HPP:lle.

        Lisää vahvistusta teknologiatiimi sai vuoden vaihteen jälkeen, kun tammikuussa työskentelyn aloittivat teknologia-alalla jo pitkään kokemusta kerännyt Niina Perilä sekä kokoaikaisena traineena Tero Jyrhämä. Tero on loppuvaiheen oikeustieteen opiskelija, joka on kiinnostunut teknologiajuridiikasta. Niinalla puolestaan on kokemusta asianajo- ja lakimiestehtävistä Suomesta ja Iso-Britanniasta yhteensä noin 15 vuoden ajalta ja hän on myös suorittanut asianajotutkinnon kummassakin maassa. Niina on tehnyt uransa aikana monipuolisesti töitä teknologian saralla. Ennen siirtymistään HPP:lle Niina työskenteli muun muassa Nokialla ja Microsoftilla tukien mobiililaite- ja palveluliiketoimia. Toimittuaan useita vuosia yrityslakimiehenä Niina halusi kuitenkin palata takaisin asianajotyöhön. Nimenomaan HPP:lle Niina halusi toimiston hyvän maineen sekä vauhdilla kasvavan teknologiatiimin vuoksi. Niina toteaa: ”Näin uusien osakkaiden, Kari-Matin ja Pekan, mukaantulon mahdollisuutena päästä itsekin osalliseksi kasvuvaiheessa olevan liiketoiminnan kehittämistä”. Myös Tero halusi HPP:lle, koska kuuli uusien osakkaiden olevan kokeneita tekijöitä, joilta voisi oppia paljon.

        Kysyttäessä syitä HPP:lle hakemiselle Jenni, Ella ja Terhi mainitsevat niin ikään tilaisuuden päästä mukaan kasvavan asianajotoimiston laajentuvaan teknologiaryhmään olleen kiinnostava tekijä. Esimerkiksi Jenni toteaa HPP:lle hakeutumisen syistään seuraavaa: ”Halusin päästä työskentelemään ja kehittämään teknologiaan liittyvää juridista osaamistani alan huippujen kanssa ja koin, että HPP tarjoaisi minulle parhaat eväät ammattitaitoni kehittämiseen”. Tämän lisäksi kaikki kolme huomauttavat kuulleensa HPP:stä vain hyvää. Työskentely on myös täyttänyt kolmikon odotukset. Kaikki voivat olla yhtä mieltä Ellan kiteytyksestä: ”HPP:llä tehdään tiukasti töitä, mutta ilmapiiri on rento”. Jenni jatkaa sanomalla, että oppi jo ensimmäisten viikkojen aikana paljon uusia asioita monipuolisten työtehtävien myötä. Terhi huomauttaa lisäksi, että ”jo näin alkuvaiheessa voi kokea, että HPP:llä panostetaan paljon lakimiesten osaamisen kehittämiseen”. ”Ensivaikutelma on hyvin positiivinen” on myös Teron kiteytys alkutunnelmista.

        10.02.2016

        Jäänmurtopalvelusopimus Venäjän kanssa tulee voimaan

        Liikenne Venäjän Itämeren satamiin on kasvanut suuresti viime vuosina, minkä seurauksena Venäjän jäänmurtokyvyt eivät enää riitä tyydyttämään kysyntää vaativissa talviolosuhteissa. Venäjä ja Suomi ovat täten solmineet sopimuksen jonka tarkoituksena on edistää Itämeren jäänmurtoyhteistyötä mahdollistamalla Suomen ja Venäjän toistensa avustamisen jäänmurrossa toistensa aluevesillä. Apua tarjonta perustuu kaupalliseen sopimukseen, jossa määritellään muun muassa palkkiojärjestelmä sekä muut avunannon ehdot.

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin osakkaan Matti Komosen sopimusta koskeva artikkeli ”Jäänmurtopalvelusopimus Venäjän kanssa tulee voimaan” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä.

        28.01.2016

        Uudenlainen omistajapolitiikka on mahdollista myös alue- ja kuntatasolla

        Hallitus on uudistamassa lähiaikoina valtion omistajapolitiikan. Helsingin Sanomien Juha-Pekka Raesteen arvion mukaan hallitus on valmis vähentämään omistustaan sellaisissa yhtiöissä, jotka eivät korjaa markkinoiden epätäydellisyyttä tai edistä talouskasvua. (www.hs.fi/kotimaa)

        Nähtäväksi jää, miten uudet linjaukset tukevat pääministeri Juha Sipilän viimevuotista lupausta ”panna valtion taseet töihin” ja kehittää ”luova ratkaisu”, jossa valtion taloutta tasapainotetaan ilman lisävelkaa tai valtion omaisuuden myymistä ”merkittävissä määrin”.

        Ratkaisulla Sipilä viittasi todennäköisesti malliin, jossa julkisen sektorin kehityshankkeita rahoitettaisiin käyttämällä vipuvartena yksityisen sektorin rahoitusta. Käytännössä tämä tarkoittaisi todennäköisesti valtion infrastruktuuriin kohdistuvia uudenlaisia omistus- ja käyttöjärjestelyjä.

        Ottamatta kantaa yksittäisiin hankkeisiin on syytä muistuttaa, että taseita voitaisiin laittaa töihin valtion lisäksi myös alueiden ja kuntien tasoilla.

        Useiden kuntien taloudellinen tilanne on vähintään yhtä kireä kuin valtiontalouden. Toisaalta kunnilla, kuntayhtymillä ja muilla alueellisilla toimijoilla on taseissaan miljardien arvosta omaisuutta, jonka tuotolla on taloudellinen arvo sijoittajalle. Erityisen kiinnostavaksi tilanteen tekee se, että perustettavan maakuntatason hallinnon rahoitusmalli on vielä täysin auki.

        Useimmiten kunta- ja aluetason omaisuus liittyy yhteiskuntamme yleiseen infrastruktuuriin, kuten esimerkiksi vesi- ja energiahuoltoon. Selvää on myös se, että omaisuutta ja sen tuottoa on mahdollista kehittää operatiivisin toimin.

        Kuntien mahdollisuus investoida infraomaisuuden kehittämiseen on kuitenkin kehno. Vesi- ja lämpöverkot, urheiluhallit ja pysäköintitalot ovat vaarassa rapistua kuntalaisten käsiin, ellei niiden korjaamiseen ja kehittämiseen investoida lisää.

        Myös omistamisen tarkoituksenmukaisuutta on syytä pohtia. Jatkuvasti yleisemmän käsityksen mukaan esimerkiksi kuntien ei tarvitse omistaa infrastruktuuria tai ylläpitää kiinteitä rakenteita voidakseen tuottaa palveluja asukkailleen.

        Hyvä esimerkki uudenlaisesta lähestymistavasta on kymenlaaksolainen Pyhtään kunta. Pyhtää osoittaa rohkeutta ja on ulkoistanut muut toiminnot paitsi lakisääteisen perusopetuksen, pääosan päivähoidosta ja esiopetuksesta sekä rakennusvalvonnan. Kunnanjohtaja Olli Nuuttilan näkökulma asiaan on myös rohkea ja mielenkiintoinen. Hän totesi Ylen uutisille, että ”minusta verkostomanageri on hyvä termi kuvaamaan sitä, mitä nykykunnan kannattaa olla. Me arvioimme aina, voisiko joku tehdä homman paremmin kuin me itse. Jos näin on, niin palvelu on ulkoistettu”. Pyhtään kunnan esimerkkiin ja Nuuttilan ajatuksiin kannatta tutustua tarkemmin. (yle.fi/uutiset)

        Yhä useammissa kunnissa tutkitaankin nyt mahdollisuuksia siirtää omaisuutta pois taseista, tehostaa toimintoja ja tulouttaa varoja kunnan peruspalvelujen ylläpitoon ja parantamiseen. Sijoittajilla on puolestaan juuri nyt mielenkiintoa infrastruktuurin kehittämiseen, sillä se tarjoaisi kohteita, joissa riski on vähäinen ja tuotto kohtuullinen. Lainojen alhainen korkotaso on omiaan lisäämään kiinnostusta.

        Toisaalta kunnallisilla toimijoilla on kiistatta myös erityisintressejä sektoreilla, jotka vaikuttavat kunnan asukkaisiin ja heidän kantamiinsa kustannuksiin. Tämän vuoksi mahdollisen yksityisen pääoman ottamista mukaan kunnissa harjoitettavaan liiketoimintaan ei voida arvioida mustavalkoisesti vaan ratkaisumallit voivat poiketa eri sektoreittain ja kunnittain. Riippumatta siitä, mitä ideologiaa kukin kannattaa, eri toimintamalleja on kiistatta perusteltua arvioida kiihkottomasti ja objektiivisin kriteerein.

        Erilaisten mallien rakentamista vaikeuttaa kuitenkin omistajatahojen ja kuntakentän pirstaleisuus. Investoinneista kiinnostuneiden rahastojen, säätiöiden ja pääomasijoittajien on mahdotonta neuvotella satojen kuntatoimijoiden kanssa yksitellen. Tarvittaisiin uudenlaisia foorumeita, joissa rahoittajat ja aluetason päättäjät voisivat järjestellä hankkeita, sekä uudenlaisia malleja keskitetympien omistusjärjestelyjen tekemiseen.

        Kunta- ja aluetason omaisuusjärjestelyjen edistäminen olisi Sipilän hallitukselle erinomainen tilaisuus osoittaa johtajuutta. Valtion lisäksi myös alueellisilla toimijoilla tulisi olla nykyistä paremmat mahdollisuudet laittaa halutessaan taseensa töihin, kukin omalla tavallaan ja haluamassaan laajuudessa.

        07.01.2016

        Pekka Puhakka Keskuskauppakamarin lunastuslautakunnan jäseneksi

        HPP:n osakas ja riidanratkaisuryhmän toinen vetäjä Pekka Puhakka on nimitetty Keskuskauppakamarin lunastuslautakunnan jäseneksi. Lunastuslautakunta nimeää välimiesoikeuden osakeyhtiölain mukaisiin osakkeiden lunastusriitoihin.

        Välimiesoikeus ratkaisee, onko lunastajalla oikeus lunastaa osake ja päättää lunastettavan osakkeen hinnan.

        Lisäksi lautakunta hakee tuomioistuimelta uskotun miehen määräystä lunastusriitoihin. Uskottu mies valvoo niiden osakkeenomistajien etua, joiden osakkeet lunastetaan.

        05.01.2016

        Tietojärjestelmien tehokas kilpailutus on kaikkien etu

        HPP:n Pekka Raatikainen kirjoittaa Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla julkisista tietojärjestelmähankinnoista ja uuden hankintalain vaikutuksesta niihin.

        Linkki kirjoitukseen.

        25.12.2015

        Puretulla eläkerahastolla ei ollut oikeutta kerätä lisävakuutusmaksuja

        Taannoisessa ratkaisussaan vakuutusoikeus totesi, että selvitystilaan joutuneen eläkekassan jäsenosakkailleen määräämät työntekijän eläkelain mukaiset lisävakuutusmaksut eivät olleet vakuutuskassalain mukaisia. Tuomioistuin vahvisti, että periaatteessa eläkekassalla oli oikeus veloittaa vakuutusmaksuja maksukykyisyysvaatimusten täyttämiseksi, mutta se asetti tälle oikeudelle eräitä ehtoja, kuten sen, että vakuutuskannan siirtäminen vaatii ensin kassan omaisuuden realisointia, jolloin lisämaksujen periminen on vasta toissijainen vaihtoehto.

        HPP:n osakkaan Matti Komosen aihetta koskeva artikkeli ”Selvitystilassa olevalla eläkekassalla ei ollut oikeutta kerätä lisävakuutusmaksuja” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä.

        22.12.2015

        Tietosuojasta tulee kilpailuoikeutta

        Tietosuoja-asetuksen lopullinen sisältö on nyt selvillä, kun EU:n toimielimet ovat saavuttaneet siitä poliittisen yhteisymmärryksen. Asetus annetaan tammikuussa 2016. Sen mukaisia velvoitteita täytyy noudattaa kahden vuoden siirtymäajan jälkeen eli vuoden 2018 alusta.

        Erityisesti organisaatioiden, jotka rekisterinpitäjinä tai muuten käsittelevät laaja-alaisesti henkilötietoja tai joilla yksittäisten rekisteröityjen määrä on suuri, kannattaa viimeistään nyt aloittaa valmistautuminen. Vaikka kaksi vuotta voi tuntua pitkältä ajalta, monet henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä prosesseista ovat sellaisia, joissa varautuminen tuleviin muutoksiin vaatii pitkäjänteistä suunnittelua ja työtä. Erityisesti tietojärjestelmähankinnoissa ja henkilötietojen käsittelyä koskevissa sopimusehdoissa tämä korostuu.

        Osittain valmistautumiseen liittyvää työtä voi ulkoistaa, mutta ei läheskään kaikilta osin. Yrityksen, joka toimii rekisterinpitäjänä tai henkilötietojen käsittelijänä, täytyy itse tuntea henkilötietojen käsittelyä koskevat prosessinsa. Organisaatioiden omien tietosuojavastaavien rooli tulee olemaan tietosuojaosaamisen jalkauttamisessa tärkeä.

        Ne organisaatiot, joilla tietosuoja-asiat ovat olleet hyvin hallussa jo entisestään, pystyvät hyödyntämään aikaisempaa osaamistaan myös valmistautuessaan tuleviin muutoksiin. Laajalti on jo ymmärretty ja hyväksytty se, että organisaation johdon tulee sitoutua tietosuojaa koskeviin tavoitteisiin.

        Koska tietosuojavelvoitteiden rikkominen voi jatkossa johtaa huomattaviin sakkoihin, on selvää, ettei erityisesti isommissa organisaatioissa tietosuoja-asioita voi hoitaa vasemmalla kädellä – ”tietosuojasta tulee kilpailuoikeutta”.

        Data protection becomes competition law

        Now that the EU institutions have reached political consensus on the matter, the final content of the Data Protection Regulation is clear. The Regulation will be issued in January 2016. The obligations drawn from the Regulation shall be complied with after a two-year transitional period, i.e. from the beginning of 2018.

        Especially it is recommended for the organizations, which either as controllers or otherwise extensively process personal data or have a great amount of data subjects, to begin the preparations now, at the latest. Even though two years might feel like a long time, many procedures related to the processing of personal data require lots of long-term planning and work to prepare for the coming changes. This is especially highlighted in the procurement of information systems and in the contractual terms on data processing.

        It is possible to partially outsource the work related to the preparation, but not in its entirety. A company that acts as a controller or a processor must know its own processes related to the processing of personal data. The role of the data protection officer in each organization will be important in the practical implementation of the know-how on data protection.

        The organizations, which have had their data protection matters well under control already before, are able to make use of their previous know-how in the preparation for the changes. It is widely understood and accepted that the governance of the organization must commit to the objectives of the data protection.

        Since in the future a breach of a data protection obligation may lead to substantial fines, it is clear that especially in large organizations any matters of data protection cannot be handled negligently – “data protection becomes competition law”.

        09.12.2015

        Kari-Matti Lehti maan vaikutusvaltaisin IT-juristi

        HPP:n osakas Kari-Matti Lehti on valittu maan vaikutusvaltaisimmaksi IT-juristiksi.

        Maan johtava alan viikkojulkaisu, Tivi (Tietoviikko), on listannut hänet vuosittain julkaistavan maan johtavien asiantuntijoiden listalle.

        Kari-Matti on ainoa koskaan sadan vaikutusvaltaisimman joukkoon valittu asianajaja.

        27.11.2015

        Kukaan ei pystytä patsaita kriitikoille

        HPP:llä oli kunnia kutsua asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan Radion Sinfoniaorkesterin keskiviikkokonserttiin ja sen jälkeen illalliselle. Radion Sinfoniaorkesteria johti Jukka-Pekka Saraste, ja illan aikana kuultiin sekä aivan uutta että hyvin tuttua musiikkia. Konsertin päätti Jean Sibeliuksen viides sinfonia. Jean Sibelius on juuri nyt erityisen ajankohtainen, sillä tänä vuonna vietetään säveltäjämestarin syntymän 150-vuotisjuhlaa. Myös me HPP:ssä vietämme juhlavuotta, sillä yrityksen perustamisesta on tänä vuonna kulunut 40 vuotta. Tämä konsertti olikin hieno tapa päättää HPP:n 40-vuotisjuhlallisuudet.

        Jean Sibelius oli aikoinaan yksi nuoren Suomen merkittävimmistä kulttuuripersoonista ja yksi suomalaisen kulttuuri-identiteetin luojista. Hän oli myös hyvin itsenäinen mies, joka sanoi suoraan mitä ajatteli. Aivan erityisen suoria mielipiteitä Sibeliuksella oli kriitikoista. Sibelius sanoi aikoinaan esimerkiksi näin: ”Älkää kiinnittäkö huomiota siihen, mitä kriitikot sanovat. Kriitikoille ei ole koskaan pystytetty yhtään patsasta.”

        Tuo kuulostaa suoraan sanottuna lakimiehen puheelta. Eikä ihme, Jean Sibeliuksesta piti nimittäin alun perin tulla lakimies. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Sibelius jopa aloitti lakiopinnot Helsingin yliopistossa vuonna 1885. Opinnot jäivät kuitenkin kesken jo ensimmäisen vuoden jälkeen kun musiikki vei voiton. Kukaan ei tiedä, millainen tappio suomalaiselle juridiikalle oli se, ettei Sibeliuksesta tullut lakimiestä. Suomen ja maailman musiikin kannalta Sibelius teki tietysti oikean valinnan.

        Sibeliuksen musiikki inspiroi yhä meitä juristeja, mutta kyllä myös Sibeliuksen sanoista voi löytää inspiraatiota. Myös meidän juristien täytyy nimittäin toisinaan osata olla kiinnittämättä huomiota siihen, mitä kriitikot sanovat.

        Juristi palvelee lakia ja asiakastaan. Hänen tehtävänään on puolustaa asiakkaan etua lain ja oikeuden puitteissa. Sen sijaan juristi ei palvele kriitikoita. Hyvä asianajaja osaa olla kiinnittämättä huomiota niihin, jotka huutelevat sivusta omia mielipiteitään. Juridiikkaa ja asiakkaan edun ajamista ei tehdä huutoäänestyksillä.

        Tämä sama ajatus sisältyy itse asiassa myös HPP:n mottoon. Me emme kuuntele kriitikoita, vaan me olemme erikoistuneet olennaiseen. Erikoistuminen olennaiseen ei tarkoita sitä, että HPP sulkisi silmät ja korvat ympäröivältä todellisuudelta. Päinvastoin. Me seuraamme aktiivisesti yhteiskunnassa ja liike-elämässä tapahtuvia muutoksia, koska vain niin me voimme nähdä muutoksiin sisältyvät mahdollisuudet.

        Yksi vastauksemme ympäröivän maailman muutoksiin on se, että HPP on tänäkin vuonna panostanut voimakkaasti osaamiseensa ja palveluiden kehittämiseen. Merkittävimmät panostukset ovat tapahtuneet teknologia-osaamisen lisäämisessä ja tiimin kasvattamisessa. Vain panostamalla tulevaisuuteen ja kehittymällä voimme palvella teitä hyvät asiakkaat parhaalla ja tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Silloinkin on turha kuunnella kriitikoita ja sivusta huutelijoita.

        23.11.2015

        HPP mukana Jarkko Niemisen juhlassa

        HPP osallistui Jarkko Niemisen hienon uran päätöstapahtumaan The Final Nightiin.

        Jarkko itse ja hänen ystävänsä, upeat urheilijat ja artistit, tarjoilivat maailmanluokan shown, joka sai ansaitsemansa arvostuksen ja vastaanoton 12 400 katsojan edessä.

        Tuomarituoli ja pelaajapenkit olivat HPP:n tarjoamia. Tapahtuman tulot suunnattiin Jarkko Niemisen tennisakatemian juniorityöhön.

        12.11.2015

        HPP järjesti tarjoajayrityksille seminaarin uudesta hankintalainsäädännöstä

        Mitä uusi kansallinen hankintalainsäädäntö merkitsee nimenomaan tarjoajayrityksille? HPP:n julkisten hankintojen asiantuntijat kertoivat seminaarissa, mikä muuttuu käytännössä uuden hankintalainsäädännön myötä. Seminaarissa käsiteltiin myös uusinta markkinaoikeuden ja KHO:n oikeuskäytäntöä. HPP:n osakas Jouni Alanen avasi seminaarin jonka jälkeen puheenvuoro siirtyi Työ- ja elinkeinoministeriön vanhemmalle hallintosihteerille Markus Ukkolalle. Ukkola kertoi uudistuksen taustoista, keskeisistä muutoksista sekä lainsäädäntöprosessin jatkovaiheista.

        Asianajaja Klaus Majamäki antoi esityksen hankintalakien soveltamisalasta ja kilpailuttamisvelvollisuudesta. Osakas Jouni Alanen jatkoi aiheenaan uudet in house-säännökset. Senior associate Perttu Koivula piti puheenvuoron keskeisistä muutoksista hankintamenettelyihin ja parhaan tarjouksen valintaan. Aiheenaan hankintasopimukset, osakas Kari-Matti Lehti antoi esityksen tarjouksen optimoimisesta ja aseman turvaamisesta sopimusneuvotteluissa. Seminaarin päätti loppukeskustelu.

         

        10.11.2015

        Yritysjohdon vastuut puhuttivat HPP:n seminaarissa

        HPP:n seminaarissa keskusteltiin yritysjohdon vastuista ja oikeusprosessin osumisesta omalle kohdalle. Seminaarissa puhuttivat talousrikosprosessi, työlainsäädännön rikkominen, lahjusten antaminen ja vastaanottaminen sekä yrityssalaisuuden rikkominen.

        HPP:n osakas Klaus Nyblin avasi seminaarin aiheella: Miksi oikeudellinen prosessi tulee usein puun takaa? Senior advisor Jyrki Siivola esitteli yritystoiminnan rikosprosesseja, aiheenaan työlainsäädännön rikkominen. Senior Advisor Mikko Erkkilä puolestaan antoi esityksen lahjuksen antamisesta ja vastaanottamisesta.

        Klaus Nyblin jatkoi aiheella yrityssalaisuuden loukkaaminen, jonka jälkeen tietokirjailija Petteri Järvinen esitti omakohtaisia kokemuksia siitä, miltä tuntuu olla kymmenen vuotta talousrikosprosessin kohteena.

        Seminaarin viimeisen aiheen, rikos ja julkinen rangaistus, esitti Viestintäpäällikkö Teuvo Arolainen.

        22.10.2015

        Kliinisen lääketutkimuksen ja kokeellisen hoidon rajanveto selkiytynyt

        Lääkärit sekä Suomessa että muualla maailmassa hoitavat potilaita usein sellaisilla kokeellisilla hoitomenetelmillä, joista ei ole vielä perusteellista tutkimustietoa. Erityisesti vakavia sairauksia sairastavat potilaat voivat hyötyä tällaisesta hoidosta merkittävästi. Kokeelliseen hoitoon saatetaan turvautua, jos potilaat ovat jo käyneet läpi rutiinihoidot eikä sairauden eteneminen ole silti pysähtynyt. Suomessa ei ole laintasoista sääntelyä erikseen siitä, millaisissa tapauksissa kokeellinen hoito on perusteltua ja mikä on sen suhde lääketieteelliseen tutkimustoimintaan.

        HPP:n osakkaan Klaus Nyblinin ja terveysoikeuden professori Lasse Lehtosen yhteisartikkeli ”Kokeellinen hoito Suomen lainsäädännössä” on julkaistu Suomen Lääkärilehden numerossa 41/2015. Artikkelissaan he esittävät rajanvetoperusteet, joilla kokeellinen hoito eroaa lääketieteellisestä tutkimuksesta. Lisäksi he käsittelevät kokeellisen hoidon antamisen yleisiä lääkintäeettisiä perusteluja.

        Klaus Nyblin vetää HPP:n Life Sciences -ryhmää, joka palvelee lääke- ja terveydenhuoltoalojen yrityksiä. ”Varsin usein hoitamissamme toimeksiannoissa tarvitaan samanaikaisesti vankkaa osaamista sekä lääkeoikeuden että terveysoikeuden puolelta. Myös terveydenhuoltosektorin toimintaympäristöjen tuntemus on välttämätöntä”, Nyblin korostaa. Nyblinin ja Lehtosen tuore artikkeli pureutuukin yhteen keskeiseen lääke- ja terveysoikeuden rajapinnan kysymykseen.

        21.10.2015

        Suomeen uusi, entistä selkeämpi hankintalaki

        Suomeen tulee kokonaan uusi hankintalaki, joka perustuu EU:n vuonna 2014 hyväksymiin hankintadirektiiveihin. Tuleva uusi laki on entistä selkeämpi, yksinkertaisempi ja joustavampi ja vastaa näin paremmin hankintalainsäädännön käytännön soveltamistilanteisiin.

        Lain kokonaisuudistuksen valmistelutyöryhmä antoi mietintönsä toukokuussa 2015. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 18.4.2016.

        Kokonaisuutena uusi laki olisi entistä täsmällisempi ja luettavampi, sillä monet aiemmin tuomioistuinkäytännössä asetetut sekä hankintatoimen ja tarjoajien käytäntöihin vaikuttaneet oikeusohjeet on sisällytetty itse lakiin. Tavoite joustavoittaa ja yksinkertaistaa menettelyjä voi tehdä hankintalaista tehokkaamman työkalun hankintayksiköille ja tarjoajille.

        Keskeisimmät muutokset koskisivat muun muassa uusia kilpailuttamismenettelyjä, hankintojen jakamista osiin, hankintojen laadullisten näkökohtien huomioimista ja hankintamenettelyihin liittyviä sähköisiä viestintävälineitä.

        Hankintamenettelyitä kuten neuvottelumenettelyä yksinkertaistettaisiin ja selkeytettäisiin. Tarjoajilta edellytettyjen selvitysten ja todistusten määrä vähenisi, kun tarjoajat voisivat antaa vakuutuksen relevanttien vaatimusten täyttymisestä. Liian laajoja hankintakokonaisuuksia pyrittäisiin ehkäisemään luomalla hankintayksiköille perusteluvelvollisuus EU-kynnysarvon ylittävien hankintojen jakamatta jättämisestä. Lakiin tulisi oma säännöksensä markkinakartoituksista, joita hankintayksikkö voi käyttää ennen hankintamenettelyn aloittamista.

        Hankintayksiköille annettaisiin nykyistä laajemmat mahdollisuudet pyytää tarjoajia toimittamaan, lisäämään ja selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja tai asiakirjoja, vaikka lähtökohtana on tarjousten lopullisuus.

        Tarjouksen valintaperusteena olisi jatkossa aina kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteeksi on mahdollista valita joko halvin hinta, kokonaiskustannuksiltaan edullisin ratkaisu tai paras hinta-laatusuhde. Jos hankintayksikkö käyttäisi muissa kuin tavarahankinnoissa kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena ainoastaan halvinta hintaa, sen olisi esitettävä tätä koskevat perustelut hankinta-asiakirjoissa, hankintapäätöksessä tai hankintamenettelyä koskevassa kertomuksessa. Kyseinen perusteluvelvollisuus koskisi EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja. Perusteluvelvollisuus on kansallinen lisäys eikä perustu suoraan hankintadirektiiviin.

        EU-kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskeva odotusaika ennen hankintasopimuksen tekemistä muuttuisi. Odotusajan pituutta lyhennettäisiin voimassa olevan hankintalain 21 päivästä 14 päivään siitä, kun tarjoaja on saanut päätöksen ja valitusosoituksen tiedoksi.

        Ehdotetulla hankintalailla kevennettäisiin merkittävästi kansallisissa hankinnoissa noudatettavaa menettelyä. Esimerkiksi tavara- ja palveluhankintojen kansallinen kynnysarvo kaksinkertaistettaisiin nykyisestä 30 000 eurosta 60 000 euroon.

        Muutoksenhakua markkinaoikeuden päätöksestä rajoitettaisiin. Markkinaoikeuden päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Muutokset oikeussuojakeinoissa sekä lainsäädännön yksinkertaistaminen ja joustavoittaminen onnistuessaan voisivat parhaimmillaan johtaa markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden hankinta-asioiden käsittelyaikojen lyhentämiseen.

        19.10.2015

        Lääkevahinkovakuutus ja vanhentumislausekkeet

        Taannoisessa ratkaisusuosituksessaan Vakuutuslautakunta totesi, ettei lääkevahinkovakuutuksen voida katsoa olevan yleisesti lääkkeiden käyttäjien tiedossa. Lautakunnan näkemys oli, että lääkkeen käyttäjä saa tiedon kyseisestä vakuutuksesta yleensä hoitavalta lääkäriltään vahingon ilmettyä ja näin ollen vakuutuksesta tietoiseksi tuleminen pitää arvioida tapauskohtaisesti. Lautakunta totesi, että vakuutusyhtiöllä ei ollut oikeutta luottaa vakuutusehtoihin ja että vaatimus ei ollut vanhentunut.

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin osakkaan Matti Komosen aihetta koskeva artikkeli ”Lääkevahinkovakuutus ja vanhentumislausekkeet” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä.

        14.10.2015

        Yrityssalaisuuksien vuotamista kannattaa estää myös sopimusehdoin ja työnantajan määräyksillä

        Yritysten riski menettää keskeisimpiä yrityssalaisuuksiaan on suurimmillaan silloin, kun avainasemassa olevat työntekijät ovat vaihtamassa työpaikkaa tai suunnittelevat oman yrityksen perustamista. Työntekijä saattaa kopioida mukaansa esimerkiksi yrityksen koko tuotekehitysdokumentaation tai asiakastietokannan. Tällaisten tekojen rangaistavuutta on arvioitu korkeimman oikeuden ratkaisuissa KKO 2013:20 ja 2015:42. Ratkaisujen keskeisin anti on se johtopäätös, etteivät teot pääsääntöisesti täytä yritysvakoilun tunnusmerkkejä, mutta sen sijaan jo aineiston kopiointi voidaan katsoa ainakin yrityssalaisuuden rikkomisen yritykseksi.

        Lisäksi KKO:n ratkaisuissa on käsitelty sitä, millainen merkitys yritysvakoilusäännöksen sovellettavuuden kannalta on sillä, jos työnantaja joko on nimenomaisesti antanut yrityssalaisuuksia sisältävien aineistojen käsittelyä (esimerkiksi kopiointia) koskevia määräyksiä tai jättänyt tällaiset määräykset antamatta. Yritysten kannattaakin miettiä omat sisäiset ohjeistuksensa ja prosessinsa myös tästä näkökulmasta ja tarvittaessa tarkentaa määräyksiään työntekijöille tai niitä ehtoja, joita työsopimuksissa käytetään. Asianmukaiset sopimusehdot ja määräykset voivat osaltaan hillitä yrityssalaisuuksien mukana viemistä työsuhteiden päättymisten yhteydessä. Lisäksi niillä voi olla olennainen merkitys myöhemmässä yrityssalaisuusrikosta koskevassa oikeudenkäynnissä.

        HPP:n osakkaalla Klaus Nyblinillä on yli 15 vuoden kokemus yrityssalaisuusrikoksia koskevasta sääntelystä sekä niitä koskevista oikeudenkäynneistä ja muista prosesseista. Nyblinin artikkelin ”Yrityssalaisuusrikokset – Korkeimman oikeuden ratkaisut 2013–2015” ensimmäinen osa on julkaistu Defensor Legis -lehden numerossa 4/2015. Nyblin oli 8.10.2015 myös luennoimassa samasta aiheesta Helsingin hovioikeuspiirin laatuhankkeen seminaarissa, jonka osallistujat koostuvat erityisesti käräjätuomareista ja syyttäjistä.

        13.10.2015

        EU:n tuomioistuimen Safe Harbor ­-tuomio käynnisti yritysten tietosuojaprosessien uudistukset

        Erityisesti yritykset, jotka käsittelevät henkilötietoja laajamittaisesti ja jotka ovat siirtäneet henkilötietoja Yhdysvaltoihin Safe Harbor -perusteen nojalla, eivät yllättyneet 6.10.2015, kun EU:n tuomioistuin antoi jutussa Maximillian Schrems v. Data Protection Commissioner tuomionsa. Tuomioistuin julisti pätemättömäksi komission päätöksen, jossa Yhdysvaltojen on todettu takaavan siirrettyjen henkilötietojen suojan riittävän tason Safe Harbor -järjestelmän avulla.

        Tuomioistuimen ratkaisun lopputulos oli ennakoitavissa jo julkisasiamiehen aikaisemman ratkaisuehdotuksen perusteella. Erityisesti suuret toimijat, jotka joko itse käsittelevät EU:n alueelta siirrettäviä henkilötietoja Yhdysvalloissa tai joiden tietojärjestelmiä muuten operoidaan Yhdysvalloista käsin, tiesivät mitä odottaa. Heti 6.10. alkoikin sellaisten toimenpiteiden toteuttaminen, joita oli jo aikaisemmin syksyllä valmisteltu.

        EU:n tuomioistuimen ratkaisun ydinsisältö on selvä: Safe Harbor -järjestelyä ei voida enää käyttää, vaan henkilötietojen siirto Yhdysvaltoihin on jatkossa tuettava jollakin muulla henkilötietolainsäädännössä hyväksytyllä perusteella.

        EU:n tuomioistuimen ratkaisusta ei voida johtaa mitään erityistä siirtymäaikaa sille, minkä ajan kuluessa yritysten, jotka ovat aikaisemmin tukeutuneet Safe Harbor -perusteeseen, täytyy ottaa käyttöön uusi korvaava peruste. Selvää joka tapauksessa on, ettei tällaista korvaavaa perustetta pystytä ottamaan käyttöön ”yön yli”, vaan prosessi on pidempikestoinen. Esimerkiksi EU:n komission hyväksymien mallilausekkeiden käyttöönotto vie oman aikansa.

        Heti 6.10. jälkeen käynnistyi myös yleinen keskustelu siitä, pitääkö yritysten katkaista välittömästi palveluyhteydet Yhdysvaltoihin siltä osin kuin tietoja siirretään Safe Harbor -perusteella. Tällä tavalla juuri mikään yritys ei liene käytännössä toiminut – mutta sen sijaan useissa yrityksissä on välittömästi aloitettu valmistelevat toimenpiteet, jotta tarvittavat muutokset pystytään myöhemmin toteuttamaan nopealla aikataululla.

        Olemme itse ohjeistaneet asiakkaitamme siihen, että nykyisessä tilanteessa on järkevää odottaa erityisesti sitä, millaisia käytännön suuntaviivoja EU:n tasolla toimiva kansallisista tietosuojavaltuutetuista koostuva työryhmä (WP) tulee esittämään, mahdollisesti jo 15.10. tai pian sen jälkeen. Lisäksi olemme kannustaneet siihen, että yritykset joka tapauksessa aloittavat välittömästi sisäiset prosessinsa tarvittavien muutosten valmistelemiseksi.

        Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, ettei yrityksissä aloiteta enää nyt sellaisia uusia henkilötietojen siirtojen prosesseja, jotka on tarkoitettu tuettavaksi Safe Harbor -perusteeseen. Erityisesti suurissa organisaatioissa on riskinä, ettei 6.10. muuttunutta oikeustilaa ole heti tiedostettu organisaation kaikilla tasoilla.


        Companies have already started actions to change their practices of data processing in accordance with the Safe Harbor judgment by the Court of Justice of the European Union

        The judgment of the Court of Justice of the European Union (CJEU) on 6 October 2015 in the case Maximillian Schrems v. Data Protection Commissioner did not come as a surprise, especially to companies with extensive processing of personal data and transferring of data to the United States based on the Safe Harbor Decision. The CJEU invalidated the EU Commission’s Safe Harbor Decision in which it had been considered that an adequate level of protection to personal data was ensured in the US by the system of Safe Harbor.

        Based on the opinion of the Advocate General, it was already possible to foresee the content of the judgment of the CJEU. Especially large companies that either by themselves process in the US personal data transferred there from the EU region or whose ICT systems or services are operated from the US were aware of the situation and what to be expected next. Therefore, immediately upon the judgment on 6 October 2015 began the execution of actions that had been planned earlier in the autumn.

        The core message of the judgment of the CJEU is clear: It is not permitted to apply the Safe Harbor Decision, and the transfer of personal data to the US must be based on some other legal justification in the personal data legislation.

        It is not possible to identify any specific transitional period in the referred judgment, during which companies that have previously applied the Safe Harbor Decision should implement a new, alternative justification for the transfer of data to the US. However, it is apparent that such alternative justification cannot be implemented “overnight”, but instead the procedure will be rather lengthy. For example, the execution of the model clauses issued by the EU Commission will take some time.

        In addition, upon the referred judgment on 6 October 2015 began the general discussion on whether companies should immediately disconnect any connections of ICT services to the US, as far as data transfer was based on the Safe Harbor Decision. However, in practice, it seems that companies are not generally following such approach, but several companies have immediately started preparatory actions to be able to implement any necessary changes with prompt schedule later.

        In this situation, we have instructed our clients to wait, especially for any practical guidelines from the Article 29 Data Protection Working Party (WP) that is composed of representatives of the supervisory authorities of the EU member states. Such guidelines may be published already on 15 October 2015 or soon thereafter. Furthermore, regardless of waiting for the guidelines, we have also encouraged our clients to begin with their internal procedures to prepare for any necessary changes.

        Special attention should be given to new procedures of data transfer, which have been originally planned to be based on the Safe Harbor Decision, and companies should not initiate or continue with such procedures anymore. There is a risk, especially in large organisations, that the changed legal state as of 6 October 2015 has not been instantly recognized at all levels of the organisation.

        07.10.2015

        Työtuomioistuin kumoaa ahtaajien pyrkimyksen ottaa vastuulleen konttien tankosurrauksen

        Vuosien ajan AKT on vaatinut, että konttien tankosurraus aluksilla suomalaisissa satamissa tulisi suorittaa AKT:n omien ahtaajien toimesta, vaikka yleensä tankosurrauksen suorittaa aluksien oma henkilökunta. Kun kiistaa ei saatu ratkaistua Satamaoperaattorit ry:n kanssa, AKT ryhtyi boikotoimaan suoraan tiettyjä laivayhtiöitä. Asia tuli työtuomioistuimen arvioitavaksi, joka totesi AKT:n rikkoneen työmarkkinarauhaa kohdistamalla painostustoimia varustamoihin, jotta nämä tilaisivat tankosurraustyön satamaoperaattoriyrityksiltä.

        Asianajotoimisto HPP:n osakkaan Matti Komosen aihetta koskeva artikkeli ”Työtuomioistuin kumoaa ahtaajien pyrkimyksen ottaa vastuulleen konttien tankosurrauksen” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä.

        02.10.2015

        Jokainen asiakas on teknologia-asiakas

        Ammattilaisen uraan mahtuu yleensä muutamia suuria käännekohtia. Meille kahdelle koitti yksi tällainen käänne liittyessämme partnereina HPP:n tiimiin. Meille tarjoutuu nyt ainutlaatuinen tilaisuus päästä kehittämään HPP:n teknologiatiimiä ja tekemään yrityksestä alan ykköstä teknologiaosaamisessa.

        Käännekohdan tekee erityisen dramaattiseksi se, että teknologia muuttaa liike-elämää juuri nyt voimakkaammin kuin koskaan. Digitalisaatio, ulkoistukset, tietotyön muuttuminen entistä mobiilimmaksi, suurten tietomassojen hyödyntäminen ja siirtyminen pilvipalveluihin synnyttävät valtavasti kasvua ja uutta liiketoimintaa. Samalla digitaalinen murros synnyttää myös jatkuvasti uudenlaisia juridisia kysymyksiä esimerkiksi tietoturvan ja aineettomien oikeuksien suhteen.

        Teknologia-alalla puhuttiin muutama vuosi sitten ”teollisesta internetistä”, josta käytettiin englanninkielistä ilmaisua ”the internet of things”. Nyt sekin on jo korvattu termillä ”the internet of everything”. Käytännöllisesti katsoen kaikki maailman asiat ja esineet linkittyvät pian toisiinsa tietoverkkojen välityksellä.

        Tämä sama pätee myös liiketoimintaan. Teknologiaan liittyvät juridiset kysymykset eivät koske enää vain teknologia-, media- ja telekommunikaatio-aloilla toimivia yrityksiä, vaan aivan kaikkia. Ei ole liioiteltua sanoa, että tulevaisuudessa kaikki asianajotoimiston asiakkaat ovat tavalla tai toisella teknologia-asiakkaita.

        Mutta miksi me kaksi sitten haluamme työskennellä näiden kysymysten parissa juuri HPP:n tiimissä?

        Siksi, että haluamme olla mukana rakentamassa yhtä tämän alan suurista menestystarinoista. HPP on kasvanut ja kehittynyt viime vuosina harppauksin yhdeksi maan dynaamisimmista asianajotoimistoista. Tahdomme olla mukana nostamassa sitä aivan toimistojen eturiviin kaikilla kriteereillä mitattuna.

        Haluamme olla osa voittavaa joukkuetta, jossa jokaisella huippuammattilaisella on oma roolinsa. Joukkuetta, jossa jokainen käyttää asiantuntemuksensa siihen, että se löytää uusia ja entistä menestyksekkäämpiä tapoja edistää asiakkaittensa liiketoimintaa.

        Niin kuin HPP:n motto sen sanoo: erikoistumme olennaiseen.

        29.09.2015

        Johtavat teknologiajuristit HPP:n osakkaiksi

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy:n osakkaiksi on nimitetty asianajaja Kari-Matti Lehti ja asianajaja Pekka Raatikainen. Lehti ja Raatikainen aloittivat tehtävissään 1.9.2015. Lehti ja Raatikainen ovat aikaisemmin toimineet kansainvälisen asianajotoimiston osakkaina. HPP:ssä he vastaavat teknologia-alan asiakkuuksista ja niiden kehittämisestä.

        ”Kari-Matti Lehti ja Pekka Raatikainen kuuluvat Suomen ehdottomiin ykkösnimiin teknologiaan liittyvien juridisten kysymysten asiantuntijoina. Heidän kokemuksensa ja osaamisensa myötä HPP:n teknologiatiimi nousee aivan uudelle tasolle”, HPP:n toimitusjohtaja Markku Mäkinen sanoo.

        Teknologiakysymykset koskevat nykyään kaikkia yrityksiä. ”Käynnissä olevan digitaalisen murroksen myötä teknologiaan liittyvät juridiset kysymykset eivät koske enää vain teknologia-, media- ja telekommunikaatio-aloilla toimivia yrityksiä, vaan aivan kaikkia. Uskon, että HPP:ssä pystymme löytämään asiakkaille uudenlaisia ratkaisuja esimerkiksi energia-alalla ja monilla muilla toimialoilla, joilla HPP:llä on entisestään vahvaa osaamista”, Kari-Matti Lahti sanoo.

        ”HPP on kasvanut ja kehittynyt viime vuosina harppauksin yhdeksi maan dynaamisimmista asianajotoimistoista. Haluamme olla mukana nostamassa sitä aivan toimistojen eturiviin kaikilla kriteereillä mitattuna”, Pekka Raatikainen sanoo.

        17.09.2015

        HPP ja Pöyry järjestivät yhteistyössä seminaarin toimivan ympäristöluvan vaatimuksista

        HPP:n ja Pöyryn järjestämässä seminaarissa keskusteltiin ympäristölainsäädännön uudistuksista ja sujuvan ympäristölupamenettelyn edellytyksistä.

        HPP:n osakas Kari Marttinen sekä Jaana Tyynismaa Pöyryltä avasivat seminaarin.  Kari Marttinen esitteli uuden hallitusohjelman tuomat muutokset sekä ympäristösuojelulain uudistuksen kolme vaihetta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskukselta puhui ympäristölupien voimassaolosta nykylainsäädännön valossa.

        Pirkko Seitsalo ja Maarit Korhonen Pöyryltä esittelivät direktiivilaitosten erityiskysymyksiä, kuten BAT-päätelmien huomioimisesta lupahakemuksessa.

        Katsauksen ympäristölupamenettelyyn asianajajan silmin tarjosi Suvi Marttinen HPP:ltä. Hän esitti viimeaikaisia viranomaiskäytäntöjen muutoksia, kuten pakkokeinojen ja vesisuojeluohjelmien merkitys lupaharkinnassa. Pöyryltä Kirsi Koivunen antoi käytännön näkökulmia hyvään ympäristölupahakemukseen. Koivunen esimerkiksi antoi kokemuksia ympäristölupahakemuksen laadinnan ongelmakohdista.

        11.09.2015

        Tarjoavatko korvaavat toimenpiteet keinon luonnonsuojelulainsäädännön joustavoittamiseen?

        Perinteinen alue- ja lajisuojeluun painottuva luonnonsuojelulainsäädäntö on osoittautunut riittämättömäksi keinoksi turvata luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Toisaalta myös suojelun kohdentaminen enenemässä määrin varsinaisten suojelualueiden ulkopuolelle on tuonut mukanaan uusia haasteita suojelun ja muun toiminnan tarpeiden yhteensovittamisesta. Erityisesti pienialaisten kohteiden suojelun kustannukset ja saavutetut hyödyt eivät aina ole suhteessa toisiinsa, vaan kohdistamalla samat resurssit tehokkaammin toisaalle voitaisiin saavuttaa kokonaisuutena tarkastellen parempia tuloksia. Korvaavat toimenpiteet on tunnistettu yhdeksi mahdolliseksi keinoksi joustavoittaa sääntelyä sekä parantaa suojelun tuloksellisuutta.

        Korvaavilla toimenpiteillä tarkoitetaan yksinkertaistaen sitä, että lain suojelemia luontoarvoja saadaan tietyltä alueelta hävittää, mikäli ne korvataan toisaalla vastaavilla arvoilla. Käytännössä nämä korvaavat toimenpiteet voivat olla esimerkiksi uusien, korvaavien suojelualueiden hankkimista tai elinympäristökunnostuksia. Edellytyksenä valittaville toimenpiteille on se, että niillä saadaan säilytettyä suojelun taso vähintään vastaavana kuin aiemmassa tilanteessa. Varmuusperiaate huomioiden tämä edellyttää, että korvaavien toimenpiteiden arvo tulee suojellun luontoarvon kannalta olla suurempi kuin hävitettävällä kohteella.

        Tällä hetkellä Suomessa ei ole sääntelyä korvaaviin toimenpiteisiin liittyen lukuun ottamatta Natura 2000 –verkoston alueita koskevaa korvaussäännöstä, jota ei ole vielä koskaan sovellettu. Korvaavat toimenpiteet voisivat kuitenkin tarjota keinon joustavoittaa poikkeuslupasääntelyä erityisesti pienialaisten luontokohteiden osalta ja niistä olisi mahdollista säätää luonnonsuojelulaissa suhteellisen vähäisin muutoksin. Yhteenvetona voidaan todeta, että luonnonsuojelulain mukaisen poikkeusluvan edellytysten sitominen korvaavien toimenpiteiden toteuttamiseen mahdollistaisi sekä suojelun tason säilyttämisen ennallaan että lupamenettelyn joustavoittamisen.

        Lue lisää korvaavista toimenpiteistä Edilex-palvelusta.

        03.09.2015

        Seminaari hankintalainsäädännön merkityksestä ja viimeaikaisesta markkinaoikeuden oikeuskäytännöstä

        Hammarström Puhakka Partners Oy:n järjestämässä seminaarissa käytiin lävitse uuden kansallisen hankintalainsäädännön merkitystä jätelaitoksille sekä käsiteltiin viimeaikaisen markkinaoikeuden oikeuskäytäntöä.

        Uusi kansallinen hankintalainsäädäntö merkitsee montaa uutta säännöstä, mutta mikä muuttuu käytännössä? Seminaarissa keskusteltiin hankintalainsäädännössä tapahtuvista muutoksista painopisteenä jätelaitokset. Aiheina olivat mm. EU:n hankintadirektiivien ja Suomen lakiehdotuksen in house-säännös, tuore markkinaoikeuden ratkaisu jätelaitoksen in house-asemasta, kilpailumenettelyiden keskeiset muutokset, epäkelpojen tarjoajien sulkeminen tarjouskilpailusta sekä parhaan tarjouksen valinta.

        Puhujina seminaarissa olivat osakas Jouni Alanen, senior associate Perttu Koivula, asianajaja Klaus Majamäki sekä asianajaja Julia Pekkala.

        01.09.2015

        HPP:n ja Ohjelmistoyrittäjät ry:n seminaarissa käytiin lävitse ohjelmiston toimitus-, kehitys- ja ylläpitosopimusten osalta olennaisimpia periaatteita ja ehtoja

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy järjesti yhdessä Ohjelmistoyrittäjät ry:n kanssa seminaarin koskien ohjelmiston toimitus-, kehitys- ja ylläpitosopimuksien olennaisimpia periaatteita ja ehtoja. Tilaisuudessa käytiin lävitse mm. toimitus- ja ylläpitoehtojen eroja silloin, kun kyseessä on asiakkaalle asennettavaa tai palveluna toimitettavaa ohjelmisto. Esityksessä kiinnitettiin lisäksi huomiota seikkoihin, jotka aiheuttavat yleensä eniten kitkaa neuvoteltaessa toimitus- ja ylläpitosopimuksia sekä SaaS-palvelusopimuksissa asiakasvaatimusten huomioonottamiseen.  Mitkä ovat yleisimmät asiat joista tulee erimielisyyksiä toimituksen aikana ja sen jälkeen? Seminaarissa käytiin käytännönläheisesti lävitse ohjelmiston toimitukseen liittyvät sopimukselliset haasteet kansainvälistä näkökulmaa unohtamatta.

        Seminaarin puhujina toimivat HPP:n osakkaat Terho Nevasalo ja Markku Mäkinen sekä Sympan toimitusjohtaja Keijo Karjalainen ja Midaxon toimitusjohtaja Kaija Erkkilä. Tilaisuuden ensimmäisenä aiheena oli Sympan toimitusjohtajan pitämä esitys matkasta kohti kansainvälisyyttä, ja sen tuomista haasteita. Tämän jälkeen Terho Nevasalo puhui ketterästä kehityksestä toimitusmallina sekä yleisemmin toimitussopimusten neuvottelemisesta.

        Midaxon toimitusjohtaja puolestaan puhui kokemuksistaan siitä, miten Midaxo toteutti kansainväinvälisen kasvun ja millaisia kokemuksia on tullut matkan varrella. Hammarström Puhakka Partnersin toimitusjohtaja Markku Mäkinen piti oman esityksensä kehitys- ja ylläpitosopimuksista

        28.08.2015

        40 vuotta erikoistumista olennaiseen

        40 vuotta sitten Helsingissä järjestettiin tärkeä kokous.

        En tarkoita ETYK-konferenssia, vaan hieman vähemmän tunnettua kokousta, jossa perustettiin uusi suomalainen asianajotoimisto. Myöhemmin tuo toimisto tultiin tuntemaan nimellä Hammarström Puhakka Partners – tai ehkä vielä tuttavallisemmin lyhenteellä HPP.

        Suomalainen juridiikka ja suomalainen liike-elämä ovat muuttuneet paljon siitä, kun tämä asianajotoimisto perustettiin. Asiat päätettiin 40 vuotta sitten enimmäkseen savuisissa kabineteissa pienellä porukalla, päätöksenteko oli erittäin hierarkkista, eikä kukaan ollut vielä keksinyt sanaa ”asiakaslähtöisyys”.

        Nykyisin yritysten täytyy olla jatkuvasti herkempiä ympäristölleen ja kuunnella sidosryhmiään ja niiden toiveita paljon tarkemmin.

        Haluaisin ajatella, että me HPP:ssä olemme pärjänneet hyvin tässä muutoksessa. Me olemme kasvaneet 40 vuoden aikana Suomen johtavien, arvostetuimpien ja dynaamisimpien asianajotoimistojen joukkoon.

        Siitä on osoituksena se, että yrityksemme on vahvassa kasvussa. Liikevaihtomme on kasvanut keskimääräisesti miljoona euroa vuodessa viimeisten kymmenen vuoden aikana.

        Hyvä osoitus menestyksestä on myös se, että me houkuttelemme palvelukseemme Suomen parhaita juristeja, sekä vastavalmistuneita lahjakkuuksia että kokeneita alansa huippuja.

        Kaikkein paras osoitus menestyksestä on kuitenkin se, että meillä on Suomen parhaat asiakkaat. Me kehitymme ja kasvamme sen ansiosta, että asiakkaamme haastavat meidät joka ikinen päivä. He odottavat, että me teemme parhaamme ja vielä vähän sen päälle, haastamme itsemme ja haemme uusia ratkaisuja. Meidän menestyksemme on monessa mielessä asiakkaittemme ansiota.
        40 vuotta on ihmiselle hyvä ikä. Siinä iässä nuoruuden kokeilut on kokeiltu, elämä on vakiintunut ja urallakin on usein saavutettu jonkinlainen vakaa asema. Vaarana on vain joskus se, että tuo vakaa asema miellyttää vähän liikaa. Silloin monet keskittyvät varmistelemaan asemiaan sen sijaan että haastaisivat itseään kehittymällä ja oppimalla uutta.

        40 vuotta on hyvä ikä myös yritykselle. Mekin olemme saavuttaneet paljon sellaista, mitä perustajat eivät ehkä osanneet edes kuvitella kesällä 1975. Me emme kuitenkaan halua tulla keski-ikäisiksi väärässä mielessä. Me emme halua ruveta varmistelemaan asemiamme. Me haluamme kasvaa, kehittyä ja oppia uutta myös jatkossa.

        HPP:n motto on ”Erikoistunut olennaiseen”. Se tarkoittaa tavallaan sitä, että me olemme yhdistelmä nuorta startup-yritystä ja kokenutta alan konkaria. Meillä tehdään töitä innokkaasti, mutkattomasti ja uutta oppien, mutta samalla kokemuksen tuomalla ammattitaidolla ja viisaudella.

        Se tarkoittaa myös sitä, että me haluamme jakaa palvelutamme ja osaamistamme ja osallistua aktiivisesti alamme keskusteluun. Sen vuoksi olemme käynnistäneet myös tämän blogin, jossa asiantuntijamme kertovat näkemyksiään ajankohtaisista aiheista.
        On klisee sanoa, että ainoa pysyvä asia on muutos, mutta se on klisee sen vuoksi että se on totta. Liike-elämä tulee muuttumaan jatkossakin – eikä kukaan tiedä varmasti, millä tavalla.

        Miten me HPP:ssä voimme sitten vastata näihin vaikeasti ennustettaviin muutoksiin omassa ja asiakkaidemme liiketoiminnassa?

        Vastaus löytyy siitä tutusta motosta: erikoistumalla olennaiseen.

        Meidän täytyy jatkossakin yhdistää nuoren kasvuyrityksen mutkattomuus ja kunnianhimo kokeneen aikuisen yrityksen kovaan substanssiin ja osaamiseen.

        Meidän tulee jatkossakin pysyä avoimina ympäristöämme ja sidosryhmiämme kohtaan ja ymmärtää niitä muutoksia, joita ympärillämme tapahtuu.

        Meidän tulee houkutella riveihimme ja verkostoomme Suomen, Euroopan ja maailman kunnianhimoisimpia ja ammattitaitoisimpia juristeja.

        Ennen kaikkea meidän tulee kuunnella asiakkaitamme. Meidän tulee ymmärtää asiakkaidemme liiketoimintaa ja siinä tapahtuvia muutoksia, jotta voimme tukea heitä ja auttaa heitä ratkaisemaan haasteensa. Meidän tulee löytää mahdollisuuksia sieltä, missä muut näkevät pelkkiä uhkia ja riskejä.

        22.08.2015

        Sisältääkö jakelusopimus kiellettyjä kilpailunrajoituksia?

        Jos yritysten välinen jakelusopimus sisältää yhdenkin ns. vakavan kilpailunrajoituksen, voi EU- tai kansallinen kilpailuviranomainen todeta koko sopimuksen pätemättömäksi ja määrätä sakkoja sopimusta soveltavalle yritykselle. Suomessa markkinaoikeus määräsi 3 miljoonan euron sakot Iittalalle, joka vaati sopimuksissaan jälleenmyyjiltään tietyn jälleenmyyntihinnan noudattamista estäen niitä kilpailemasta keskenään. EU-tapauksissa kielletyiksi ehdoiksi on katsottu mm. tuotteen internet-myynnin täydellinen kieltäminen jälleenmyyjältä sekä jälleenmyytävien tuotteiden rinnakkaistuonnin estäminen.

        Kaikki kilpailua rajoittavat jakelusopimusten ehdot eivät ole kuitenkaan kiellettyjä. Laki sallii tietyin perustein esimerkiksi enimmäis- ja ohjehinnat, alueellisen yksinmyynnin ja valikoivat jakelujärjestelmät. Kiellettyjä sopimusehtoja ovat jälleenmyyntihinnan määräämisen lisäksi muu kuin kilpailusäännöissä hyväksytty asiakkaiden tai alueiden jakaminen jälleenmyyjien kesken. Valikoivaa jakelujärjestelmää sovellettaessa vakava kilpailurajoitus on jälleenmyyjälle asetettu kielto myydä tietyille loppuasiakkaille tai kielto myydä samaan järjestelmään kuuluvalle jälleenmyyjälle. Ehto, joka estää loppukäyttäjiä, itsenäisiä korjausliikkeitä tai palveluntarjoajia hankkimasta varaosia suoraan valmistajilta, on myös kielletty.
        Tietyt sopimusehdot (esim. tietyntyyppiset kilpailukiellot) ovat kiellettyjä vain silloin kun ostajan tai myyjän markkinaosuus ko. tuote- tai palvelumarkkinalla ylittää kilpailusäännöissä määritetyt prosenttirajat. Yritys, jonka markkinaosuus ylittää määritetyn rajan, saa poikkeussäännön nojalla soveltaa kilpailua rajoittavaa ehtoa, jos se pystyy osoittamaan, että järjestelystä syntyy kilpailusääntöjen edellyttämiä tehokkuusetuja.

        Jakelusopimusten kilpailuoikeudellinen arviointi on monimutkaista. Yritysten on tunnettava kilpailusäännöt, ja itse arvioitava, ovatko niiden soveltamien sopimusten ehdot sallittuja. Sopimusten lainmukaisuusarviointi on suositeltavaa tehdä säännöllisesti osana yrityksen riskinhallintaa. Arviointi kannattaa tehdä jo ennen kuin kilpailuviranomainen aloittaa sopimusten tutkinnan, jolloin juridiset riskit voidaan minimoida.

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners on erikoistunut kilpailuoikeudelliseen konsultointiin. Olemme toimineet yli 10 vuoden ajan yhteistyössä TKP Oy:n kanssa järjestämällä mm. kilpailuoikeudellista koulutusta ja neuvontaa. Autamme mielellään yritystänne arvioimaan soveltamienne jakelusopimusten lainmukaisuuden. TKP:n jäsenyritykset saavat alennusta listahinnoistamme 15 %.

        28.05.2015

        Markku Mäkinen HPP:n toimitusjohtajaksi

        HPP:n toimitusjohtajaksi on nimitetty yhtiön osakas, AA, VT Markku Mäkinen. Mäkinen aloittaa tehtävässään 1.6.2015.

        Mäkinen on toiminut HPP:n palveluksessa vuodesta 2012 lähtien. Sitä ennen hän toimi 12 vuotta Nokian palveluksessa, mm. Nokian Kiinan ja Pohjois-Amerikan toimintojen päälakimiehenä.

        “Markku Mäkisen kokemus ja henkilökohtaiset ominaisuudet antavat erinomaiset lähtökohdat toteuttaa HPP:n kasvustrategiaa, jonka perustana ovat liiketoimintalähtöisyys ja ratkaisukeskeisyys. Lisäksi Markun tausta vahvistaa HPP:n kykyä vastata juridiikan jatkuvasti kansainvälistyvämpään ja monimuotoisempaan luonteeseen sekä talouden yhä nopeampiin muutoksiin, jotka edellyttävät myös asianajotoimistoilta uusien, entistä tehokkaampien toimintamallien kehittämistä ja omaksumista“, HPP:n hallituksen puheenjohtaja Tuomas Saraste sanoo.

        Mäkinen jatkaa myös asiakastyötään erityisesti yrityskauppoihin ja teknologia-aiheisiin erikoistuneena asiantuntijana.

        ”Olen erittäin innoissani tästä uudesta haasteesta johtaa HPP:n asiantuntijaorganisaatiota. Uskon kokemukseni tuovan lisäarvoa erityisesti HPP:n liiketoiminnan ja liiketoimintaa tukevien keskeisten osa-alueiden kehittämiseen. HPP:n toiminnan keskiössä oleva asiakastyö ja asiakkaiden kanssa toimiminen ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Uskon myös tuovani uuden roolini kautta vahvistusta tälle HPP:n toiminnan kannalta keskeiselle osa-alueelle”, Markku Mäkinen sanoo.

        27.05.2015

        Kilpailuoikeudelliset vahingonkorvaustilanteet puhuttivat HPP:n aamiaisseminaarissa

        HPP järjesti 27.5.2015 aamiaiseminaarin koskien kilpailuoikeudellisia vahingonkorvaustilanteita Hotelli Kämpin Akseli Gallen-Kallela -salissa. Seminaarin puhujina toimivat HPP:n osakkaat Vesa Silaskivi ja Jörgen Hammaström sekä asianajaja Julia Pekkala.

        Kilpailuoikeudellisten vahingonkorvausprosessien haasteista ja erityispiirteistä esityksen pitivät  Jörgen Hammarström yhdessä Vesa Silaskiven kanssa. Esityksessä käytiin lävitse käytännön kokemuksia Suomen suurimman kilpailuoikeudellisen vahingonkorvausasian, nk. betonikartellin, valossa.

        Aamiaiseminaarin toisena puhujana toimi asianajaja Julia Pekkala. Julian teemana oli EU:n uusi vahingonkorvausdirektiivi ja sen oikeustilaan mukanaan tuomat merkittävät muutokset. Erityisesti käytiin läpi vahinko-olettamaa, käännettyä todistustaakkaa sekä muita merkittäviä muutoksia.

        06.05.2015

        Chambers & Partners rankannut HPP:n jälleen johtavien toimistojen joukkoon

        Alansa johtava Chambers & Partners on tutkinut jälleen asianajotoimistoja ja asianajajia eri puolilla maailmaa. Tutkimustulokset perustuvat sekä asianajotoimistojen että niiden asiakkaiden arvioihin eri toimistoista ja asiantuntijoista.

        Henrik Gahmberg on valittu ainoana Suomesta omalla erikoistumisalueellaan, merioikeus ja kuljetus, maininnalla ”Eminent Practitioner”.

        Ylimpään suositteluluokkaan on rankattu osakkaat Pekka Puhakka riidanratkaisussa, Tuomas Saraste kilpailuoikeudessa sekä Kari Marttinen energia ja luonnonvarat -kategoriassa.

        Chambers & Partners on valinnut kaiken kaikkiaan 13 toimiston juristia suosittelemiensa johtavien asiantuntijoiden joukkoon omilla erikostumisalueillaan:

        Tuomas Saraste, kilpailuoikeus

        Maarika Joutsimo, kilpailuoikeus

        Kari Marttinen, energia ja luonnonvarat ja kiinteistöt sekä riidanratkaisu

        Tarja Pirinen, energia ja luonnonvarat

        Pekka Puhakka, riidanratkaisu

        Jörgen Hammarström, riidanratkaisu

        Mikko Leppä, riidanratkaisu

        Björn Nykvist, transaktiot sekä energia ja luonnovarat

        Jari Tuomala, kiinteistöt

        Juho Lenni-Taattola, insolvenssi

        Henrik Gahmberg, meri ja kuljetus sekä riidanratkaisu

        Nora Gahmberg-Hisinger, meri ja kuljetus

        Matti Komonen, meri ja kuljetus

        Palveluistamme ylimpään suositteluluokkaan on valittu sekä ”Shipping” että ”Energy & Natural Resources”.

        HPP kiittää sekä asiakkaitaan että kilpailijoitaan luottamuksesta ja arvostuksesta.

        30.03.2015

        HPP:n seminaari ympäristö- ja kilpailuoikeudellisten vastuiden siirtymisestä yritysjärjestelyissä kiinnosti – toinen seminaari aiheesta myöhemmin tänä vuonna

        HPP järjesti 11.3.2015 mielenkiintoisen seminaarin aiheesta ”Ympäristö- ja kilpailuoikeudelliset vastuut yritysjärjestelyissä”. Paikalle saapui yli 70 vierasta kuulemaan HPP:n asiantuntijoiden esityksiä aiheesta ja vaihtamaan näkemyksiä ympäristö- ja kilpailuoikeudellisista kysymyksistä yritysjärjestely- ja konkurssitilanteissa.

        HPP:n ympäristötiimin vetäjä, osakas Kari Marttinen piti esityksen ympäristövastuiden siirtymisestä yritysjärjestelyissä ja konkurssissa. Tiimin Senior Advisor Mikko Erkkilän aiheena olivat ympäristövastuut due diligencessä ja kauppasopimuksissa. HPP:n kilpailurymän osakas Tuomas Saraste luennoi kilpailuoikeudellisten vastuiden siirtymisestä yrityskaupoissa ja Senior Associate Anu Aaltonen valtiontukiriskien huomioimisesta yritysjärjestelyissä. Puheenjohtajana ja esitysten kommentoijana toimi osakas Vesa Silaskivi.

        HPP:n puhujat antavat mielellään lisätietoa seminaarista ja siinä käsitellyistä aiheista.
        Seminaarin suuren kysynnän vuoksi HPP järjestää toisen seminaarin ko. aiheista myöhemmin tämän vuoden aikana.

        06.03.2015

        HPP:n juristi Salla Viitikko pyöräilee syöpäsairaiden lasten hyväksi

        Team Rynkeby on pohjoismainen hyväntekeväisyystapahtuma, jossa pyöräilyjoukkueet pyöräilevät joka kesä Pariisiin ja keräävät rahaa syöpäsairaiden lasten ja nuorten auttamiseksi. Jokainen tapahtumaan osallistuva henkilö maksaa omat kulunsa, joten kaikki saadut lahjoitukset menevät lyhentämättöminä lahjoituskohteille.

        Kaikki Suomessa kerätyt lahjoitukset ohjataan Suomen syöpäsairaiden lasten ja nuorten tukiyhdistykselle, Sylva ry:lle. Sylva ry:n pääosin lahjoitusvaroilla pyörivän toiminnan ydinaluetta on syöpää sairastavien lasten ja nuorten kuntouttaminen, vertaistuen tarjoaminen sekä heidän perheidensä tukeminen muun muassa kursseilla ja lomilla. Lisäksi Sylva ry tukee lasten syöpäsairauksien hoito- ja tutkimustyötä.

        Team Rynkeby lahjoitti vuonna 2014 yli 4,8 miljoonaa euroa taisteluun lasten syöpiä vastaan. Tästä summasta 129 000 euroa lahjoitettiin Sylva ry:lle.

        HPP:n juristi Salla Viitikko pyöräili Suomen joukkueessa ensi kerran 2014 ja pyöräilee myös vuonna 2015.

        “On ilo olla mukana toistamiseen näin hienossa projektissa, jossa joukko samanhenkisiä ihmisiä on yhdessä tekemässä hyvää erittäin tärkeän asian puolesta“,  Salla kommentoi.

        HPP on Sallan mukana tekemässä hyvää tukemalla vuonna 2015 Sylva ry:tä heidän arvokkaassa työssään syöpäsairaiden lasten ja nuorten hyväksi.

        05.03.2015

        Täydennysrakentamisen erityiskysymykset -seminaari täytti Rake-salin Runeberginpäivänä

        HPP järjesti erittäin ajankohtaisen täydennysrakentamista koskevan seminaarin 5.2.2015. Etenkin pääkaupunkiseutua vaivaava pula rakennusmaasta lisää painetta maapinnan ylä- ja alapuoliselle täydennys- ja käyttötarkoitusmuutosrakentamiselle. Seminaari kokosi huomattavan joukon kiinteistöalan ammattilaisia kuuntelemaan HPP:n asiantuntijoiden puheenvuoroja ja vaihtamaan ajatuksia täydennysrakentamiseen liittyvistä juridisista erityiskysymyksistä.

        Senior Advisor Mikko Erkkilä loi esityksessään katsauksen asemakaavan mukaisen käyttötarkoituksen muutoksen edellytyksistä ja muutokseen liittyvistä viranomaismenettelyistä erityisesti viimeaikaisen oikeuskäytännön valossa.

        Senior Advisor Suvi Marttinen käsitteli puheenvuorossaan rakennussuojelua, johon liittyvät kysymykset tulevat usein ratkaistaviksi täydennysrakentamishankkeissa. Puheenvuoro keskittyi rakennushankkeen toteuttajan mahdollisuuksiin osallistua suojelun viranomaisprosessiin sekä keinoihin vaikuttaa rakennussuojelumääräysten sisältöön.

        Osakas Jari Tuomala kävi esityksessään läpi täydennysrakentamiskohteen maaperän ja rakenteiden pilaantumiseen soveltuvia määräyksiä sekä hankkeen toteuttajan puhdistamisvelvoitteita.

        Senior Associate Antti Rikala ja Associate Pauliina Lievonen käsittelivät täydennysrakentamiskohteen hallinnanjaon järjestämistä horisontaalisesti ja vertikaalisesti.

        HPP:n kiinteistöryhmä antaa mielellään lisätietoa seminaarista ja siinä käsitellyistä aiheista.

        22.01.2015

        Suomalainen tuulivoima kiinnostaa sijoittajia

        Onnistuneet ulkomaiset sijoitukset Suomen tuulivoimasektorille ovat saaneet muut rahastosijoittajat kiinnostumaan Suomessa tarjolla olevista mahdollisuuksista, arvioi HPP:n osakas Björn Nykvist tammikuun American Lawyer / Focus Europe –lehdessä julkaistussa haastattelussa.

        HPP:n rahoituksesta vastaavana osakkaana Nykvist on avustanut lukuisia ulkomaisia sijoittajia tuulivoimaprojekteissa.

        – HPP on viimeisen 12 kuukauden aikana avustanut viittä eri ulkomaista pääomasijoitusrahastoa, jotka etsivät sijoituskohteita Suomen tuulivoimasektorilta. Luku on merkittävä ottaen huomioon markkinan koon.

        Nykvistin mukaan kotimaisen tuulivoimasektorin vetovoima selittyy muun muassa sähköntuottajille tarjolla olevalla houkuttelevalla syöttötariffilla (83,5 €/MWh).

        – Tämänhetkinen Nord Poolin spot-hinta on noin 30 euroa megawattitunnilta, joten syöttötariffi tarjoaa sijoitukselle hyvän tuoton.

        Koko artikkeli on luettavissa englanninkielisen julkaisun näköisversiossa.

        03.12.2014

        Nora Gahmberg-Hisinger nimitetty Suomen WISTAn Pohjoismaisen yhteistyön edustajaksi

        Norjan, Tanskan, Ruotsin ja Suomen kansalliset WISTA -järjestöt (Women’s International Shipping and Trading Association) ovat perustaneet uuden WISTA Nordic -yhteistyömuodon. Suomen WISTA-järjestön Pohjoismaisen yhteistyön edustajaksi on nimitetty HPP:n osakas Nora Gahmberg-Hisinger. Gahmberg-Hisinger vastaa WISTA Finlandin hallituksessa kansainvälisistä asioista.

        WISTA on johtavissa asemassa merikuljetusalalla oleville naisille suunnattu kansainvälinen järjestö, joka tukee jäseniään järjestämällä muun muassa verkostoitumis-, koulutus- ja mentorointitilaisuuksia. WISTAan kuuluu yli 2.000 jäsentä 32 jäsenvaltiossa.

        WISTA Nordic -yhteistyö mahdollistaa kohdistetumman ohjelman laatimisen erityisesti Pohjoismaisille jäsenvaltioille, jotka ovat edelläkävijöitä muun muassa merikuljetusalan rahoitusjärjestelyihin, laivakehittelyyn sekä laivan suunnitteluun liittyvissä ympäristökysymyksissä.

        28.11.2014

        Andrew Cottonin haastattelu The American Lawyer erikoisjulkaisussa

        Asianajoalan kansainvälinen erikoisjulkaisu The American Lawyer julkaisi lokakuun numerossaan Pohjoismaiden transaktiomarkkinoita käsittelevän artikkelin, jossa HPP:n osakas Andrew Cotton kertoo näkemyksiään aiheesta.

        Pohjoismaisilla transaktiomarkkinoilla ei kuluvan vuoden toisella neljänneksellä ylletty ensimmäisen neljänneksen lukuihin, mutta tästä huolimatta artikkelissa arvioidaan alueen markkinatilanteen olevan vilkastumassa.

        Cottonin mukaan sijoittajien luottamusta vahvistavat useat tekijät.

        ”Hyvät kohteet ovat ensimmäinen ennakkoehto. Lisäksi hintataso [Pohjoismaissa] saattaa olla realistisempi kuin tietyillä muilla alueilla.”

        Cotton huomauttaa edelleen, että useat viimeaikaiset mittavia otsikoita keränneet transaktiot ovat kohdistaneet sijoittajien huomion alueelle. Suomessa teknologiasektori on ollut erityisen tuottoisa alue korkean profiilin transaktioille.

        ”Viimeaikainen korkean profiilin transaktioiden määrä on kohdistanut sijoittajien huomion suomalaisiin start-up-yhtiöihin sekä mahdollisesti poistanut tiettyä aiempaa pidättyväisyyttä suomalaiseen yhtiöön sijoittamisen suhteen”, Cotton arvioi.

        ”Yhdysvaltalaisen tai aasialaisen sijoittajan on helpompi sijoittaa suoraan suomalaiseen osakeyhtiöön, jos sellaiset yhtiöt kuin Facebook tai Google ovat niin jo tehneet”, hän huomauttaa. Andrew Cottonin haastattelu Nordics – TAL Oct 2014

        28.11.2014

        Vakuuttajan oikeus muuttaa syöpävakuutuksen maksuja ja ehtoja

        Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan yhteydessä toimiva vakuutuslautakunta on hiljattain antanut kolme suositusluonteista lausuntoa koskien vakuuttajien oikeuksia muuttaa syöpävakuutuksen maksuja ja ehtoja. Lausunnot ovat muistutus siitä, että vakuuttajat eivät voi muuttaa vakuutussopimuksen ehtoja millä perusteilla tahansa ja että ehdot tulisi laatia huolellisesti jo alussa.

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin osakkaiden Matti Komosen ja Herman Ljungbergin aihetta koskeva artikkeli ”Vakuuttajan oikeus muuttaa syöpävakuutuksen maksuja ja ehtoja” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä.

        20.11.2014

        HPP vahvasti mukana tukemassa junioritennistä

        HPP:n tennisstipendi luovutettin tänä vuonna Tampereen tennisseuran lupaavalle kolmetoistavuotiaalle juniorille, Peetu Pohjolalle. Vuoden parhaat palkittiin ja stipendit jaettiin Tennisgaalassa 14.11.2014 Marina Congress Centerissä Helsingissä.

        HPP:n stipendin arvo on 4 000 euroa ja se kohdennetaan seuraavan vuoden harjoitus- ja kilpailukuluihin.

        Stipendien saajat valitsee Suomen Tenniksen Tukisäätiö ja muita palkittuja junioreita olivat tänä vuonna Oona Orpana, Emil Ruusuvuori , Aaro Pöllänen, Patrik Niklas-Salminen ja Eero Vasa.

        HPP:n suoran stipendin saaneen Peetun lisäksi kaikki muut nyt palkitut ovat HPP:n tuen piirissä, sillä HPP järjestää vuosittain yhdessä Jarkko Niemisen tennisakatemian kanssa asiakastilaisuuden tukeakseen akatemian toimintaa. Orpana, Ruusuvuori, Pöllänen, Salminen ja Vasa harjoittelevat kaikki Niemisen akatemiassa.

        Kaikki palkitut

        20.11.2014

        Suomen ryhmäkannelaki erityisesti viimeaikaisen EU-oikeudellisen kehityksen valossa

        Euroopan komissio antoi 11.6.2013 kauan odotetun tiedonannon kollektiivisista oikeussuojakeinoista. Samassa yhteydessä annettiin lisäksi suositus yhteisistä kollektiivisia oikeussuojakeinoja koskevista periaatteista ja direktiiviehdotus kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauskanteista. Komission tiedonanto on annettu oikeudelliselta luonteeltaan sitomattomana suosituksena (SEUT 288 artikla). Siinä tarkastellaan unionissa tähän mennessä toteutettuja toimia ja sidosryhmien ja Euroopan parlamentin näkemyksiä sekä esitetään komission kanta eräisiin kollektiivisia oikeussuojakeinoja koskeviin keskeisiin kysymyksiin.

        Kollektiivisten oikeussuojakeinojen soveltamisalan osalta suositukset eroavat kuitenkin ratkaisevasti Suomen ryhmäkannelaissa omaksutusta mallista: komissio suosittaa kollektiivisten oikeussuojakeinojen saatavilla oloa kaikissa EU-oikeuksien loukkauksista aiheutuneissa joukkovahinkotilanteissa, kun taas Suomen ryhmäkannelain soveltamisala on rajattu tiukasti kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisiin riita-asioihin. Edelleen soveltamisalan ulkopuolelle on Suomessa rajattu arvopaperimarkkinalaissa (495/1989) tarkoitetun arvopaperin liikkeeseenlaskijan tai julkisen ostotarjouksen tekijän menettelyä koskevat riita-asiat. Komission suositukset vaikuttavat aiheuttavan muutospaineita Suomen ryhmäkannelakiin. Suomen ryhmäkannelain kannalta merkittävintä lienee suositusten vaikutus ryhmäkannelain soveltamisalaan: suositusten mukainen soveltamisala laajentaisi suomalaisen ryhmäkannelain soveltamisalaa huomattavasti.

        Suosituksen periaatteita esitetään jäsenvaltioiden täytäntöön pantaviksi kansallisissa kollektiivisten oikeussuojakeinojen järjestelmissä 26.7.2015 mennessä.

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin osakkaan, asianajaja Pekka Puhakan ja asianajaja Johan Pråhlin aihetta koskeva artikkeli ”Suomen ryhmäkannelaki erityisesti viimeaikaisen EU-oikeudellisen kehityksen valossa” on julkaistu Defensor Legis -julkaisussa 4/2014.

        14.11.2014

        “Trends in Nordic M&A” –seminaari oli menestys

        HPP isännöi “Trends in Nordic M&A: Developing solutions and trends for protecting value in Nordic transactions” –aamiaisseminaaria yhdessä AIG:n ja UK Trade & Investmentin kanssa keskiviikkona 5.11.2014 Britannian suurlähetystössä Helsingissä.

        Seminaarissa käsiteltiin pohjoismaisten transaktiomarkkinoiden kasvavaa trendiä, M&A-vakuutuksia, joiden tarkoitus on suojata niin ostajaa kuin myyjääkin transaktiotilanteissa. Seminaarissa puhuttiin myös siitä, kuinka M&A-vakuutukset vaikuttavat yleisesti yrityskauppaprosesseihin.

        Tilaisuuteen osallistuneet olivat pääasiallisesti suomalaisten johtavien yritysten lakiasianjohtajia ja lakimiehiä, pääomasijoittajien edustajia sekä corporate finance -ammattilaisia. Seminaarissa käydyssä paneelikeskustelussa todettiin M&A-vakuutuksien olevan ratkaisu, joka on kehitetty kattamaan mahdollisesti ilmeneviä riidanalaisia asioita neuvottelutilanteissa, parantamaan tarjouksien ehtoja huutokauppaprosesseissa sekä välttämään raskaita vakuusmenettelyjä. Nämä puolestaan edistävät osaltaan kaupan kohteen arvon realisointia ja suojelemista aiempaa aikaisemmassa vaiheessa yrityskauppaprosessia.

        Puhujina olivat mm. AIG:n Head of Underwriting Rowan Bamford, Capman Buyoutin osakas Jan Mattlin, JLT Risk Solutions AB:n toimitusjohtaja Henrik Rydén ja HPP:n osakas Antti Säiläkivi.

        Lisätietoja yrityskaupan yhteydessä käytettävistä vakuutuksista voit tiedustella osakas Antti Säiläkiveltä, antti.sailakivi@hpplaw.fi.

        31.10.2014

        HPP:n riidanratkaisuseminaari keräsi kuntien jäteyhtiöiden edustajat koolle

        HPP järjesti 18.9.2014 kuntien jäteyhtiöille suunnatun riidanratkaisuseminaarin, jossa HPP:n asiantuntijat paneutuivat ajankohtaisiin jätealaa koskeviin aiheisiin mm. julkisiin hankintoihin ja riidanratkaisuun liittyen. Kiinnostus jätealan riitatilanteisiin keskittyneelle seminaarille oli suuri ja seminaariaiheet herättivät keskustelua ja ajatusten vaihtoa osallistujien ja puhujien kesken.

        HPP:n osakas Jouni Alanen alusti uusista hankintadirektiiveistä niiden kansallisesta täytäntöönpanosta sekä tuomioistuinten ja valvontaviranomaisten toimivallasta jätealaan liitännäisissä riitaisuuksissa. Lisäksi Alanen kertoi jätehuoltotehtävien siirtämisestä jätelaitokselle sekä esitteli jätealan uutta oikeuskäytäntöä.

        Senior Associate Perttu Koivula loi katsauksen markkinaoikeuden toimintaan ja valitusten käsittelyyn markkinaoikeudessa, erityisesti julkisten hankintojen osalta.

        Kilpailuoikeuden asiantuntija Senior Associate Maarika Joutsimo kertoi viimeaikaisesta kilpailuoikeudellisesta oikeuskäytännöstä Suomessa ja EU:ssa keskittyen erityisesti jätteiden käsittelyyn sekä kierrätys- ja lajittelujärjestelmiin. Joutsimo käsitteli myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston ajankohtaista selvitystä ja toimenpiteitä jätealaan liittyen.

        Jätealan riidoista yleisesti sekä erityisesti ns. jätteiden ”ohiviennistä” alusti Senior Associate Johan Pråhl. Pråhl kävi lävitse ohiviennin syitä, seurauksia ja siitä aiheutuvia vahinkoja sekä ohivientiin liittyvien rikos- ja siviiliprosessien erityispiirteitä.

        Osakas Pekka Puhakka käsitteli esityksessään välimiesmenettelyä jätealan riitaisuuksia silmällä pitäen sekä lisäksi välimiesmenettelyn eroavaisuuksia tuomioistuinprosessiin nähden.

        Osakas Kari Marttisen puheenvuoron aiheena oli ympäristönsuojelulain uudistus jätelaitosten toiminnan näkökulmasta. Esitys keskittyi uuden ympäristönsuojelulain tuomiin muutoksiin jätealan toimijoiden kannalta.

        HPP:n riidanratkaisu-, julkiset hankinnat sekä ympäristöoikeusryhmä antavat mielellään lisätietoa seminaarista ja siinä käsitellyistä aiheista.

        22.10.2014

        Marko Hovi HPP:n M&A-ryhmään

        Specialist Counsel (OTM, KTM) Marko Hovi on erikoistunut rahoitus- ja yritysjärjestelyihin, pääomamarkkinoihin ja sääntelyyn.

        Markolla on yli 20 vuoden laaja kokemus vaativista esimies- ja asiantuntijatehtävistä rahoitus- ja pääomamarkkinoilla muun muassa Taaleritehdas Oyj:n arvopaperivälityksen johtajana ja johtoryhmän jäsenenä, Deutsche Bank Helsingissä, Svenska Handelsbankenissa, Amanda Capital Oyj:ssä (nykyinen eQ), Nordeassa ja Evli Pankki Oy:ssä.

        Hän on osallistunut mm. erilaisiin rahoitusjärjestelyihin, pääomarahastojen perustamisiin mm. Luxemburgiin ja pääomarahastojen rahoitusjärjestelyihin, omien osakkeiden hankintaohjelmiin (Nokia Oyj) ja erilaisiin rahoitusvälineiden, kuten joukkovelkakirjalainojen ja strukturoitujen lainojen järjestelyihin sekä pääomamarkkinoita koskevan sääntelyn implementoimiseen.

        ”Laaja rahoitus- ja pääomamarkkinataustani parantaa sekä asiakkaiden ymmärtämistä että perinteisten ja myös uusien ja innovatiivisten ratkaisujen löytämistä asiakkaiden yhä monimutkaisempiin rahoitus- ja pääomamarkkinatarpeisiin. HPP:ssä kiinnosti hyvä maine ja innostunut tiimi”, kertoo Marko.

        20.10.2014

        Kari Marttinen – Lawyer of the Year 2015 kolmessa eri kategoriassa

        Yhdysvaltalainen Best Lawyers luokittelee kilpailijoiden nimeäminä maiden parhaita juristeja eri puolilla maailmaa. Kultakin oikeudenalalta tunnustuksen saa henkilö, jota muut asiantuntijat arvostavat ja joka tunnetaan erityisen ammattitaitoisena ja lahjakkaana omalla alallaan. HPP:n osakas Kari Marttinen on nimetty alansa parhaaksi maininnalla Lawyer of the Year 2015 kolmessa eri kategoriassa; kiinteistöt ja rakentaminen, ympäristö sekä luonnonvarat.

        Best Lawyers -julkaisu suosittelee myös seuraavia toimistomme asiantuntijoita: Henrik Gahmberg, Jörgen Hammarström, Mikko Erkkilä, Matti Komonen, Juho Lenni-Taattola, Herman Ljungberg, Suvi Marttinen, Klaus Nyblin, Björn Nykvist, Pekka Puhakka, Tuomas Saraste, Jari Tuomala ja Vesa Silaskivi.

        Yhdysvaltalainen Best Lawyers luokitteli suomalaisia juristeja nyt jo kuudennen kerran. Kaiken kaikkiaan se luokittelee liiikejuridiikan huippuja 70 maassa eri puolilla maailmaa.

        17.10.2014

        Sähköisen rahan –seminaari sai erittäin hyvän vastaanoton

        HPP järjesti 8.10. Sähköinen raha maksupalveluliiketoiminnassa –seminaarin yhdessä Teleforum ry:n kanssa. Seminaariin osallistui runsas joukko kuulijoita teleoperaattoreilta, mobiilipalveluyrityksistä sekä maksujärjestelmien tarjoajilta. Tilaisuudessa HPP:n osakas Terho Nevasalo luennoi yhdessä Finanssivalvonnan vastuuvalvojan Juha Eerikäisen kanssa sähköisen rahan käsitteestä ja siitä millainen maksupalveluliiketoiminta kuuluu sääntelyn piiriin. Lisäksi seminaarissa Paytrail Oyj ja Enterpay Oy kertoivat miten kyseisissä yrityksissä on maksupalvelua koskeva lainsäädäntö huomioitu ja mitä haasteita siihen on liittynyt.

        Seminaari oli ensimmäinen tapahtuma jonka Teleforum ry:n sähköinen maksaminen –työryhmä järjesti sen jälkeen kun työryhmä perustettiin kesällä 2014. Työryhmään kuuluu 11 jäsenyritystä ja työryhmän puheenjohtaja on Terho Nevasalo.

        Seminaari sai yleisön puolelta erittäin hyvän vastaanoton. HPP ja Teleforum ry tulevat jatkamaan hyvää yhteistyötä vuoden 2015 aikana.

        15.10.2014

        Perttu Koivula HPP:n uusi hankintajuristi

        Senior Associate, varatuomari Perttu Koivula on erikoistunut julkisiin hankintoihin sekä riidanratkaisuun.

        Pertulla on monipuolinen kokemus julkisista hankinnoista ja riidanratkaisusta. Ennen HPP:npalvelukseen siirtymistään hän on työskennellyt tuomarina markkinaoikeudessa, lakimiehenä vakuutusyhtiössä ja viskaalina Helsingin hovioikeudessa. Perttu on valmistunut Helsingin yliopistosta.

        ”Pertulla on pitkä ja monipuolinen kokemus julkisista hankinnoista ja riidanratkaisusta. Pertusta saimme erittäin arvokkaan lisän tukemaan hankintapraktiikkamme kehittymistä julkisten hankintojen jatkuvasti kasvavilla markkinoilla”, toteaa toimiston hankintaryhmän vetäjä, osakas Jouni Alanen.

        ”On ilo päästä mukaan toimintaan, jossa pääsen hyödyntämään osaamistani ja kokemustani sekä kehittämään jo entuudestaan vahvaa praktiikkaa”, Perttu kertoo.

        14.10.2014

        HPP:n ja Pöyryn yhteinen aamiaisseminaari uudesta ympäristönsuojelulaista

        HPP ja Pöyry järjestivät yhdessä aamiaisseminaarin syyskuun 1. päivänä voimaan tulleen uuden ympäristönsuojelulain keskeisistä muutoksista. Seminaari järjestettiin tiistaina 30.9.2014 lähes täydessä Rake-salissa.

        Seminaarin avasivat HPP:n Kari Marttinen ja Pöyryn Jaana Tyynismaa, jotka kertoivat HPP:n ja Pöyryn tiiviistä yhteistyöstä ympäristöoikeudellisten toimeksiantojen parissa.

        Seminaarin puhujina olivat Suvi Marttinen ja Tuulia Strandén HPP:lta, Teemu Lehikoinen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta sekä Maarit Korhonen Pöyryltä.

        Suvi Marttinen antoi kattavan esityksen uuden ympäristönsuojelulain keskeisistä uudistuksista. Tuulia Strandén puolestaan kertoi uuden ympäristönsuojelulain BAT-sääntelyyn liittyvistä muutoksista, ja aiheesta jatkoi viranomaisnäkökulmasta  puhuva Teemu Lehikoinen. Seminaari päättyi Maarit Korhosen käytännönläheiseen esitykseen, joka koski perustilaselvityksen käytännön toteutusta.

        17.09.2014

        Korkein oikeus linjasi vastuuta öljypäästömaksusta

        Rajavartiolaitos oli määrännyt aluksen omistajalle öljypäästömaksun, koska aluksesta epäiltiin vuotaneen öljyä. Omistaja valitti päätöksestä vedoten siihen, että maksu on määrätty väärälle taholle, koska tapahtuma-aikaan aluksen operoinnista vastasi laivanisäntä. Omistaja ei kuitenkaan ollut vedonnut tähän seikkaan maksua määrättäessä, joten korkein oikeus hylkäsi valituksen.

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin osakkaiden Matti Komosen ja Herman Ljungbergin aihetta koskeva artikkeli ”Korkein oikeus linjasi vastuuta öljypäästömaksusta” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä.

        02.09.2014

        Helsingin hovioikeudelta ryhmäeläkevakuutuksen vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuutta koskeva ratkaisu

        Helsingin hovioikeuden taannoisessa päätöksessä linjattiin, oliko vakuutuksenantaja antanut kahdelle vakuutetulle työntekijälle virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja kyseisten työntekijöiden ryhmäeläkevakuutussuojasta. Ratkaisu osoittaa, että vakuutuksenantajien on oltava huolellisia toimittaessaan tietoja, ja vakuutettujen on käytettävä maalisjärkeä ja perehdyttävä vuosittaisiin eläkkeitä koskeviin tiedotteisiin perusteellisesti.

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin osakkaiden Matti Komosen ja Herman Ljungbergin aihetta koskeva artikkeli ” Helsingin hovioikeudelta ryhmäeläkevakuutuksen vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuutta koskeva ratkaisu” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä.

        27.08.2014

        HPP:llä on kunnia olla mukana järjestämässä kansainvälisen projektirahoitusjärjestön International Project Finance Associationin seuraavaa seminaaria 2. syyskuuta

        HPP:llä on kunnia olla mukana järjestämässä kansainvälisen projektirahoitusjärjestön International Project Finance Associationin seuraavaa seminaaria. Seminaari järjestetään Helsingissä 2. päivänä syyskuussa, ja se käsittelee Suomen tuulivoimasektorin ajankohtaisia teemoja otsikolla ”Wind in Finland – The Ever-Accelerating Deal-flow”. Seminaarissa kuullaan puheenvuoroja HPP:n, KPMG:n ja Pohjola Pankin sekä johtavien suomalaisten tuulivoiman kehittäjien, kansainvälisten sijoittajien ja rahoituslaitosten edustajilta.

        Tapahtumaan voi ilmoittautua mukaan osoitteessa: http://www.ipfa.org/events/8026/ipfa-nordic-region-helsinki-wind-in-finland-the-ever-accelerating-deal-flow

        26.05.2014

        HPP:n Aleksei Hanninen valmistui parhain arvosanoin oikeustieteen maisteriksi

        Lakimiesliiton valtuuskunta kokoontui 26.5. kevätkokoukseen Helsingissä. Valtuuskunnan kevätkokouksessa palkittiin HPP:n Aleksei Hanninen Helsingin yliopistosta parhain arvosanoin oikeustieteen maisteriksi valmistuneeksi. Hanninen vastaanotti Lakimiesliiton 1 000 euron stipendin.

        23.05.2014

        Parhaat oikeustieteelliset kirjoitukset 2013 –palkinto HPP:n asiantuntijoille

        Pekka Puhakan ja Mikaela Åkerbergin artikkeli Kirjallinen todistelu suomalaisessa välimiesmenettelyssä,
        DL 5/2013 on voittanut Vuoden 2013 parhaat oikeustieteelliset artikkelit –palkinnon.

        Defensor Legis -julkaisun toimikunta on jakanut vuosittaiset kirjoituspalkinnot erityisen korkeatasoisille oikeustieteellisille kirjoituksille.

        Defensor Legis on Suomen Asianajajaliiton julkaisema oikeudellinen aikakauskirja, jossa julkaistaan vuosittain kymmeniä tasokkaita artikkeleita.
        Oikeudellinen aikakauskirja on ilmestynyt vuodesta 1920. Pohjoismaiden vanhin asianajajien julkaisu ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.

        Lue lisää

        29.04.2014

        Chambers & Partners rankannut HPP:n johtavien toimistojen joukkoon

        Chambers & Partners on tutkinut jälleen asianajotoimistoja ja asianajajia eri puolilla maailma. Tutkimustulokset perustuvat sekä asianajotoimistojen että niiden asiakkaiden arvioihin eri toimistoista ja asiantuntijoista.

        Henrik Gahmberg on valittu ainoana Suomesta omalla erikoistumisalueellaan, merioikeus ja kuljetus, maininnalla ”Star individual”.  Ykköskoriin on rankattu myös osakkaat Tuomas Saraste kilpailuoikeudessa sekä Kari Marttinen energia ja luonnonvarat -kategoriassa.  Chambers & Partners on valinnut kaiken kaikkiaan 13 toimiston osakasta suosittelemiensa johtavien asiantuntijoiden joukkoon omilla erikostumisalueillaan.

        Palveluistamme ykköskoriin on valittu sekä ”Shipping” että ”Energy & Natural resources”.

        HPP kiittää sekä asiakkaitaan että kilpailijoitaan luottamuksesta ja arvostuksesta.

        22.04.2014

        Oikeus korvaukseen, kun vakuutuksenottaja laiminlyö ilmoituksen kasvaneesta riskistä?

        Taannoinen korkeimman oikeuden ratkaisu painottaa sitä, miten tärkeää on määritellä vakuutusturvan laajuus vakuutuksessa ja pitää vakuutus ajan tasalla suhteessa liiketoimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tapauksessa kaksikymmentäseitsemän ajoneuvoa oli vaurioitunut tulvan seurauksena satamassa sijaitsevassa varastossa. Varastoa ei ollut vakuutussopimuksessa merkitty varastointipaikaksi, eikä vakuutuksenantaja tiennyt, että autoja varastoitiin siellä.

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin osakkaiden Matti Komosen ja Herman Ljungbergin aihetta koskeva artikkeli ”Oikeus korvaukseen, kun vakuutuksenottaja laiminlyö ilmoittaa kasvaneesta riskistä?” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä.

        14.04.2014

        HPP:n asiantuntijat sijoittuivat jälleen korkealle kansainvälisessä asiakastyytyväisyystutkimuksessa

        Arvostettu kansainvälinen asianajotoimistojen osaamista ja asiakastyytyväisyyttä tutkiva The Legal 500 on valinnut jälleen kahdeksan palveluamme suositeltavien joukkoon. Lisäksi 17 asiantuntijaamme (joka kolmas) on sijoitettu alansa johtavien osaajien joukkoon ja heistä neljä on valittu ylimpään Elite-ryhmään.

        Johtavat asiantuntijat alueittain:

        Immateriaalioikeudet:

        Andrew Cotton
        Markku Mäkinen
        Klaus Nyblin

        Kiinteistöt ja rakentaminen:

        Kari Marttinen (Elite)
        Antti Rikala
        Jari Tuomala

        Kilpailuoikeus:

        Tuomas Saraste

        Merioikeus ja kuljetus:

        Henrik Gahmberg (Elite)
        Nora Gahmberg-Hisinger
        Matti Komonen
        Herman Ljungberg (Elite)

        Rahoitusjärjestelyt:

        Björn Nykvist

        Riidanratkaisu:

        Jörgen Hammarström
        Mikko Leppä
        Pekka Puhakka

        TMT:

        Markku Mäkinen
        Klaus Nyblin (Elite)

        Yritysjärjestelyt:

        Markku Mäkinen
        Björn Nykvist
        Vesa Silaskivi
        Antti Säiläkivi

        Lisäksi The Legal 500 suosittelee seuraavia palvelujamme:

        Immateriaalioikeudet
        Kiinteistöt ja rakentaminen
        Kilpailuoikeus
        Merioikeus ja kuljetus
        Rahoitusjärjestelyt
        Riidanratkaisu
        TMT
        Yritysjärjestelyt

        Toimistoamme koskevia kuvauksia The Legal 500:n sivustolla

        10.04.2014

        Vakuuskysymykset puhuttivat HPP:n alusrakennusseminaarissa

        HPP:n meri- ja kuljetusoikeusryhmän järjestämä alusrakennusseminaari houkutteli Rake-saliin kansainvälisen yleisön 10.4.2014. Seminaarin puhujina olivat Stephenson Harwoodin Lontoon toimiston senior associate Max Lemanski, P&I vakuutusyhtiö Gardin Knut Morten Finckenhagen sekä HPP:n osakkaat Nora Gahmberg-Hisinger, Henrik Gahmberg ja Herman Ljungberg sekä senior associate Markus Hamro-Drotz.

        Markus Hamro-Drotz käsitteli esityksessään ostajan mahdollisuuksia turvata taloudelliset intressinsä alusrakennuskaupassa rakenteilla olevan aluksen rekisteröimisen tai rakentajan takuun avulla. Max Lemanski kertoi edelleen refund guarantee -takuista esimerkkitapauksen kautta. Herman Ljungbergin esitys taas loi katsauksen aluksen tarpeiston käsitteeseen aluskiinnitystilanteissa.

        Nora Gahmberg-Hisinger puhui liquidated damages -lausekkeista alusrakennussopimuksissa nostaen esiin mielenkiintoisia käytännön näkökulmia alusrakennussopimusten neuvottelutilanteista. Knut Morten Finckenhagen puolestaan esitteli rakentajan riskivakuutuksia vakuuttajan näkökulmasta. Seminaarin päätti Henrik Gahmberg esityksellä tuoreessa tapauksessa esiin nousseista lainvalintakysymyksistä aktiivisessa meriliikenteessä olevia aluksia koskettavissa liikkeenluovutuksissa.

        HPP:n meri- ja kuljetusryhmä antaa mielellään lisätietoa seminaarista sekä alusrakentamiseen ja merenkulun lainvalintaan liittyvistä kysymyksistä.

        09.04.2014

        SaaS- ja lisenssisopimus –seminaari täytti Rake-salin

        Hammarström Puhakka Partnersin osakas Terho Nevasalo oli puhumassa Ohjelmistoyrittäjien tilaisuudessa Rake-salissa. Nevasalon puheenvuoro käsitteli SaaS-palvelusopimuksen olennaisia ehtoja liiketoiminnan kannalta ja miten välttää riskejä. Seminaari oli osa kasvuyrityksen liiketoiminnan sopimukset –sarjaa.

        Seminaari käsitteli aihetta palveluntuottajan, -ostajan sekä -käyttäjän näkökulmasta, tuoden esille osapuolten monipuoliset kokemukset aiheesta.

        Vastaava seminaari järjestetään ICTExpossa Helsingin Messukeskuksessa 8. päivänä toukokuuta 2014.

        29.03.2014

        Osakas Klaus Nyblin valittu kolmannen kerran maan parhaaksi

        Klaus Nyblin palkittiin jälleen: Client Choice Awards 2014 ”Winner – Healthcare & Life Sciences, Finland”.

        Hammarström Puhakka Partnersin osakas, asianajaja Klaus Nyblin palkittiin jo kolmannen kerran International Law Officen (ILO) myöntämällä tunnustuksella, Client Choice Awards 2014, Healthcare & Life Sciences -kategorian voittajana Suomessa. Klaus Nyblinillä on markkinoiden johtava kokemus ja osaaminen lääke- ja life sciences -aloilla. Hän avustaa säännöllisesti useita lääke- ja terveydenhuoltoalan yrityksiä. Asiakkaat olivat kommentoineet häntä ILO:lle seuraavasti:

        ”I know that most of the pharmaceutical giants use Klaus because he is the best.”

        ”He shows excellent professionalism and knowledge on healthcare and life sciences.”

        ”His status as one of the leading healthcare law experts is  not in doubt. However, it is his understanding of the business of the pharmaceuticals industry that really sets him apart.”

        ”He is well connected and a key player in the market.”

        28.03.2014

        HPP:n Mirka Kuismalle voitto European Law Moot Court -oikeustapauskilpailussa

        HPP:n harjoittelija Mirka Kuisma on voittanut parhaan komission edustajan palkinnon vuoden 2013-2014 European Law Moot Court -oikeustapauskilpailussa (ELMC) komission edustajien yksilökilpailussa. Perinteikkäässä ELMC-kilpailussa oikeustieteen opiskelijat pääosin Euroopasta ja Yhdysvalloista ottavat mittaa toisistaan EU-oikeuden alalla kolmessa eri sarjassa. Voitto joukkuesarjassa meni Maastrichtin yliopistolle ja parhaan julkisasiamiehen palkinto College of Europelle. Kuisma kilpaili Turun yliopiston joukkueen jäsenenä.

        ELMC-kilpailun yleiseurooppalainen finaali järjestettiin Euroopan unionin tuomioistuimessa Luxemburgissa 28.3.2014. Sitä edelsivät kirjallinen ja suullinen karsintavaihe alueellisissa finaaleissa. Yleiseurooppalaisessa finaalissa opiskelijoiden suorituksia arvostelivat unionin tuomioistuinten tuomarit ja julkisasiamiehet.

        Kilpailusta lisää ELMC-oikeustapauskilpailun kotisivuilla.

        25.02.2014

        Korkein oikeus: Sopimus tuomioistuimen toimivallasta ei sido vakuutettua

        Vakuutusyhtiö ja suuri suomalainen pörssiyhtiö olivat sopineet, että johdon vastuuvakuutusta koskevaan sopimukseen liittyvät erimielisyydet käsitellään suomalaisessa tuomioistuimessa. Korkein oikeus katsoi, että vakuutussopimusten osalta toimivaltasäännöksistä poikkeavia määräyksiä on tulkittava suppeasti ja että pakottavat tuomioistuinten toimivaltaa koskevat säännökset suojelevat vakuutetun asemaa.

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin osakkaiden Matti Komosen ja Herman Ljungbergin aihetta koskeva artikkeli ”Korkein oikeus: Sopimus tuomioistuimen toimivallasta ei sido vakuutettua” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä.

        05.02.2014

        Epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö satamahinauspalveluissa

        Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) tutki hiljattain epäiltyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä liittyen merkittävien satamahinauspalveluita tarjoavien yritysten toimintaan. Kilpailijan tekemän toimenpidepyynnön seurauksena KKV tutki epäiltyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä HaminaKotkan satamassa sekä muualla Suomen rannikolla. KKV ei tutkinnassaan löytänyt näyttöä siitä, että kyseiset yritykset olisivat syyllistyneet toiminnassaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön.

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin senior associaten Maarika Joutsimon ja osakas Herman Ljungbergin aihetta koskeva artikkeli ”Epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö satamahinauspalveluissa” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä.

        08.01.2014

        Financier Worldwiden erikoisjulkaisussa Mikko Lepän haastattelu

        Yritysrahoitukseen erikoistuneen Financier Worldwide Magazine -lehti julkaisi jokavuotisessa riidanratkaisuun keskittyvässä erikoisjulkaisussaan Litigation & Alternative Dispute Resolution 2013 HPP:n osakkaan Mikko Lepän haastattelun. Haastattelussa Leppä kertoo ajankohtaisista yritysten välisten riitojen ratkaisuun liittyvistä teemoista Suomessa sekä antaa neuvoja siihen, miten yritykset voivat paremmin varautua mahdollisiin riitoihin.

        Lepän mukaan suomalaiselle riidanratkaisulle on ominaista, että riidat ratkaistaan tyypillisesti tuomioistuinkäsittelyssä tai välimiesoikeudessa, kun taas vaihtoehtoiset riidanratkaisumenettelyt eivät ole vielä kovin yleisiä tai kehittyneitä.

        ”Kokeneiden sovittelijoiden saatavuus on hyvin rajoitettua. Tästä syystä vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen käyttöä tulisikin aina harkita tarkkaan”, Leppä sanoo.

        Mahdollisiin tuleviin riitoihin varautumisessa on Lepän mukaan tärkeää, että sopimusten riidanratkaisulausekkeisiin kiinnitetään riittävästi huomiota sopimuksia laadittaessa. Hyötyä on myös sopimusneuvottelujen hyvästä strukturoinnista.

        ”On tärkeää, että osapuolet dokumentoivat neuvottelut – mieluiten allekirjoittamalla aiesopimuksen – ja laativat myös salassapitosopimuksen pitääkseen neuvottelut luottamuksellisina. Samoin on suositeltavaa ottaa in-house lakimies tai ulkopuolinen asianajaja sopimusneuvotteluihin mukaan jo varhaisessa vaiheessa.”

        Englanninkieliseen julkaisuun.

        01.01.2014

        Terho Nevasalo kutsuttu osakkaaksi

        Hammarström Puhakka Partners Oy on kutsunut asianajaja Terho Nevasalon yrityksen osakkaaksi 1.1.2014 lukien.

        Terho Nevasalo on erikoistunut teknologia-alan oikeudellisiin kysymyksiin, immateriaalioikeuteen sekä tietosuojaan ja tietoturvallisuuteen. Hän työskentelee osana toimiston teknologiaryhmää vastuualueenaan ICT -alaan liittyvät toimeksiannot, joista hänellä on yli 15 vuoden kokemus.

        Terho neuvoo asiakkaita tietojärjestelmähankinnoissa ja muissa sähköisen liiketoiminnan kehittämiseen liittyvissä toimeksiannoissa. Hänellä on laaja kokemus erilaisista tietojärjestelmien hankinta- ja ylläpitosopimuksista, lisenssisopimuksista sekä muista ICT-alan sopimuksista niin tilaajan kuin toimittajan näkökulmasta. Lisäksi hänellä on kokemusta laajoista tietoturva- ja tietosuojalainsäädäntöön liittyvistä projekteista ja ICT -alaan liittyvistä oikeudenkäynneistä. Aikaisemmin hän on työskennellyt konsultointiyritys KPMG:llä lakimiehenä vastaavanlaisissa työtehtävissä.

        Terho on suorittanut jatko-opintonsa Tukholman yliopistossa. HPP:n palveluksessa hän aloitti vuonna 2006.

        19.12.2013

        Solvenssi II:n edellyttämät hallintojärjestelmää koskevat vaatimukset voimaan etuajassa

        Solvenssi II -direktiivin hyväksyminen on viivästynyt vuoteen 2016. Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (European Insurance and Occupational Pensions Authority, EIOPA) antama välivaiheen ohjeistus Solvenssi II -direktiiviin valmistautumisesta on katsottu Suomessa riittämättömiksi. Tämän vuoksi vakuutusyhtiöitä koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön on tulossa muutoksia, joiden odotetaan astuvan voimaan 1. tammikuuta 2014.

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin osakkaiden Matti Komosen ja Herman Ljungbergin aihetta koskeva artikkeli ”Solvenssi II:n edellyttämät hallintojärjestelmää koskevat vaatimukset voimaan etuajassa” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä.

        11.12.2013

        HPP järjesti 10.12. yrityskauppaseminaarin yhdessä Teleforum ry:n kanssa

        HPP ja Teleforum ry (www.teleforum-ry.fi) ovat aloittaneet yhteistyön juridisen koulutuksen tarjoamisessa Teleforum ry.n jäsenistölle. Yhteistyö aloitettiin järjestelmällä Teleforum ry:n jäsenyrityksille ja yhteistyökumppaneille räätälöity yrityskauppoja koskeva seminaari.

        Tilaisuudessa käytiin myyjän näkökulmasta läpi koko yrityskauppaprosessi ja siihen liittyvät keskeiset kysymykset ja haasteet. Seminaarissa käytiin kattavasti läpi mitä tarkoittavat esim. LOI, SPA, DD, kilpailukielto ja työskentelyvelvoite. Miten yrityksen arvo määritellään ja miten yrityksen kauppa kannattaa toteuttaa parhaan hinnan ja lopputuloksen saamiseksi. Seminaari sai yleisön puolelta erittäin hyvän vastaanoton. HPP tulee vuoden 2014 aikana pitämään Teleforumin jäsenille vähintään kaksi vastaavantyyppistä seminaaria eri aiheista.

        15.11.2013

        Mikko Erkkilä ja Henrik Gahmberg valittu vuoden 2014 juristeiksi (Lawyer of the Year 2014)

        Yhdysvaltalainen Best Lawyers on listannut viidennen kerran maan parhaat juristit. Tutkimuksessa liikejuridiikan eri oikeudenalojen asiantuntijat nimeävät omat ehdokkaansa oman erikoistumisalansa parhaiksi juristeiksi. Samalla nimetään vuoden juristit, jotka ovat saaneet osakseen poikkeuksellista huomiota kilpailijoiden keskuudessa.

        Tutkimuksen perusteella Best Lawyers on nimennyt Mikko Erkkilän ja Henrik Gahmbergin vuoden 2014 juristeiksi (Lawyer of the Year 2014) omilla erikoistumisalueillaan.  Erkkilä palkittiin maan johtavana ympäristöoikeuden asiantuntijana ja Henrik Gahmberg maan johtavana kuljetusoikeuden asiantuntijana.

        Best Lawyers in Finland 2014 –listalle on valittu:

        Mikko Erkkilä Environmental Law
        Henrik Gahmberg Maritime Law; Transportation Law
        Jörgen Hammarström Litigation
        Matti Komonen Maritime Law; Transportation Law
        Herman Ljungberg Maritime Law; Transportation Law
        Kari Marttinen Environmental Law; Natural Resources Law
        Suvi Marttinen Environmental Law
        Klaus Nyblin Intellectual Property Law; Technology Law
        Björn Nykvist Intellectual Property Law; Technology Law
        Klaus Nyblin Project Finance and Development Practice
        Pekka Puhakka Arbitration and Mediation; Litigation; Mergers and Acquisitions Law
        Tuomas Saraste Competition Law
        Vesa Silaskivi Competition Law; Energy Law
        Jari Tuomala Environmental Law

        12.11.2013

        HPP siirtyy kasvustrategiassaan seuraavaan vaiheeseen

        Hammarström Puhakka Partners on ollut viime vuosina maamme nopeimmin kasvava asianajotoimisto. Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2009 6,9 miljoonaa euroa ja vuoden 2013 ennuste on n. 14 miljoonaa euroa, eli yrityksen koko on kaksinkertaistunut ja se on noussut yhdeksi merkittävimmistä liikejuridiikan toimijoista maassamme. Vuonna  2010 aloitettu Hammarström Puhakka Partnersin liiketoiminnan kasvustrategia ja siihen pohjautuva kehitysohjelma siirtyy seuraavan vaiheeseen.  HPP:n tuolloin strategiatyöllä aloittama yhteistyöprojekti toimitusjohtaja Markus Einiön kanssa päättyy alkuperäisen suunnitelman mukaisesti ja yritys siirtyy uuteen johtamismalliin 18.11.2013 alkaen.

        Uudessa johtamismallissa operatiivisen päävastuun tulee kantamaan johtoryhmä, jonka puheenjohtajaksi on nimitetty Mikko Leppä. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Kari Marttinen. Uutta toimitusjohtajaa tai alalle tyypillistä managing partneria uudessa johtamismallissa ei ole.

        ”Yrityksen elinkaaren eri vaiheissa tarvitaan erilaisia johtamistapoja ja -taitoja. Suurimmat muutokset HPP:n toiminnassa on viimeisten vuosien aikana tehty ja niiden vakiinnuttamista yrityksen toimintaan kannattaa nyt jatkaa hieman erilaisella mallilla. Myös tuleva malli on toimialallamme Suomessa uudenlainen. Uskomme vahvasti, että malli tukee parhaalla mahdollisella tavalla yrityksen menestystä ja kehittymistä jatkossa”, sanoo Markus Einiö, joka toimi ensimmäistä kertaa Suomessa  asianajotoimiston toimitusjohtajana olematta koulutukseltaan juristi.

        ”Viime vuodet ovat olleet yrityksellemme erittäin hyviä. Kiitämme Markusta menestyksekkäästä yhteistyöstä näinä vuosina.  Merkittävien rekrytointi-investointien jälkeen meillä on koossa erinomainen tiimi, jonka voimin rakennamme HPP:n tulevaisuuden seuraavia steppejä. Jatkamme voimakasta panostamista vaativaan riidanratkaisuun sekä yritysjärjestelyihin, joissa tavoitteemme on olla yksi toimialamme merkittävimmistä ja parhaista toimijoista. Valitsemillamme erikoistumisalueilla, joita ovat ympäristö- ja infrastruktuuri, kilpailu ja hankinta, meri- ja kuljetusoikeus,  teknologia sekä insolvenssi, tavoitteemme on olla maamme johtava asianajotoimisto”, sanoo hallituksen puheenjohtaja Kari Marttinen.

        ”Olen vakuuttunut, että HPP tulee jatkossa olemaan yksi toimialan vahvimmista menestyjistä maassamme,” uskoo Markus Einiö.

        12.11.2013

        Kirjallinen todistelu suomalaisessa välimiesmenettelyssä

        Välimiesmenettelyyn sovelletaan eri säännöksiä kuin tuomioistuinmenettelyyn. Välimiesmenettelylain lisäksi suomalaiset osapuolet sopivat monesti Suomen Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan välimiesmenettelysääntöjen soveltamisesta heidän väliseen riita-asiaan. Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan välimiesmenettelysäännöt uudistettiin 1.6.2013.

        Kirjallinen todistelu on tärkeä osa välimiesmenettelyä. Välimiesmenettelylaki tai -säännöt eivät kuitenkaan sisällä yksityiskohtaisia todistelua koskevia määräyksiä. Menette­lykysymykset, mukaan lukien todistelua koskevat asiat, on pitkälti jätetty välimiesten ja asianosaisten sovittaviksi. Mikäli osapuolet eivät ole erikseen sopineet mitään todistelusta, välimiesoikeuden tehtävänä on yleensä päättää todistelussa noudatettavista menettelyistä.

        Kuten yleiset tuomioistuimet, myös välimiesoikeus voi kehottaa asianosaista tai muuta henkilöä esittämään oikeudelle sellaisen hallussaan olevan asiakirjan tai esineen, jolla voi olla merkitystä todisteena. Tähän ns. editiovaatimukseen liittyvät käytännöt ja edellytykset, jolla asiakirjaa voidaan vaatia esitettäväksi, eroavat kuitenkin tietyltä osin tuomioistuin- ja välimiesmenettelyn välillä. Eroavaisuuksia tuomioistuin- ja välimiesmenettelyn välillä löytyy myös esimerkiksi kirjallisten todistajankertomusten osalta. Suoma­laisessa tuomioistuinmenettelyssä  kirjallisen todistajankertomuksen toimittaminen oikeudelle on lähtökohtaisesti kielletty. Suomalaisessa välimiesmenettelyssä kirjalliset todistajankertomukset taas ovat sallittuja ja niiden käyttäminen on viime aikoina yleistynyt.

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin osakkaan, asianajaja Pekka Puhakan ja associate Mikaela Åkerbergin aihetta koskeva artikkeli ”Kirjallinen todistelu suomalaisessa välimiesmenettelyssä” on julkaistu Defensor Legisssä 5/2013.

         

         

        01.11.2013

        Pesänhoitajan ilmoitusvelvollisuus rikosepäilystä

        Maaliskuussa 2013 voimaan tulleen konkurssilain 14 luvun 5 §:n 4 momentin mukaan konkurssipesän pesänhoitajalla on velvollisuus tarvittaessa ilmoittaa poliisille rikosepäilystä, joka liittyy velkojia vastaan tehtyyn rikokseen, kirjanpitorikokseen tai muuhun sellaiseen elinkeinotoiminnassa tehtyyn rikokseen, jolla saattaa olla vähäistä suurempi merkitys maksunsaannin tai pesän selvityksen kannalta. Säännöksen perusteella pesänhoitajan on arvioitava, onko epäillyllä rikoksella aiheutunut rikosvahinko tai sen haitallinen vaikutus pesänselvitykseen siinä määrin merkittävä, että ilmoituksen tekemistä voidaan pitää tarpeellisena. Pesänhoitajan ilmoituksen tekemistä koskeva harkinta on itsenäistä eikä pesänhoitaja ole sidottu velkojien kannanottoihin.  Tyypillisiä rikosnimikkeitä, jotka koskevat säännöksen tarkoittamaa velallisen toimintaa ovat muun muassa velallisen epärehellisyys, velallisen petos, velkojansuosinta, kirjanpitorikos, rahanpesu sekä osakeyhtiörikokset.

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin osakkaan, asianajaja Juho Lenni-Taattolan ja associate Lasse Luoman aihetta koskeva artikkeli ” Pesänhoitajan ilmoitusvelvollisuus rikosepäilystä” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä.

        23.10.2013

        Satamat ja satamatoiminnot uudistumassa

        Satamien omistusrakenteeseen kohdistuu kuntalain uudistuksen ja muiden viimeaikaisten muutosten myötä uudistuspaineita, joiden taustalla on pyrkimys lisätä kilpailua sekä satamien sisällä että niiden välillä. Uusien menettelytapojen mukaisesti kunnan täytyy kilpailluilla markkinoilla toimiessaan yhtiöittää toimintonsa. Kiivaan keskustelun kohteena olleita väylämaksuja saatetaan niin ikään uudistaa.

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin osakkaiden Matti Komosen ja Herman Ljungbergin aihetta koskeva artikkeli ”Satamat ja satamatoiminnot uudistumassa” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä.

        04.10.2013

        Opiskelijat äänestivät HPP:n maan parhaaksi työnantajaksi

        Suomen Lakimiesliitto on valinnut vuonna 2013 maan parhaaksi oikeustieteen opiskelijatyönantajaksi Hammarström Puhakka Partnersin.  Lakimiesliiton tutkimus toteutettiin kesällä ja siihen osallistui yli 400 oikeustieteen opiskelijaa.  Joka toinen vuosi annettava palkinto julkistettiin Lakimiespäivillä perjantaina 4.10.2013 Finlandia-talossa.

        Lakimiesliiton palkintoraati totesi perusteluina seuraavaa: ”Voittajan saamista arvioista paistoi kauttaaltaan läpi työntekijöiden vahva tyytyväisyys työpaikkaan ja sen työyhteisöön. Vastauksissa kiitettiin erityisesti työpaikan tiivistä ja kannustavaa yhteishenkeä. Vastaajat kokivat työtehtävänsä monipuolisiksi ja kiinnostaviksi. Esimiehet ja muu henkilökunta koettiin helposti lähestyttäviksi. Opiskelijat kokivat aidosti olevansa kiinteä osa työyhteisöä.”

        Valinnan kriteereitä olivat palkkaus ja työlainsäädännön noudattaminen, mahdollisuus opintojen ja työnteon yhteensovittamiseen, opiskelijoille tarjottu perehdytys ja koulutus, mahdollisuus opintojen vaihetta vastaaviin haasteisiin sekä hyvä ja avoin ilmapiiri.

        03.10.2013

        Johdon vastuu kansainvälisissä kartelleissa

        HPP:n EU- ja kilpailuoikeusryhmä järjesti seminaarin johdon vastuusta kansainvälisissä kartelleissa Hotel Kämpin Peilisalissa 3.10.2013. Seminaarin puhujina olivat British Airways World Cargon entinen kaupallinen johtaja Keith Packer, asianajotoimisto SORAISEN Latvian toimiston osakas ja kilpailuryhmän vetäjä Rudolfs Engelis sekä HPP:n osakas ja kilpailuryhmän vetäjä Tuomas Saraste.

        Keith Packer kertoi omista henkilökohtaisista kokemuksistaan liittyen maailman suurimpiin kuuluneeseen lentorahtikartelliin sekä  vankilassa Yhdysvalloissa  viettämäänsä kahdeksan kuukauden vankeustuomioon kartelliin osallisena British Airwaysin ylimpänä johtajana. Packerin esitys toi johdon henkilökohtaisen vastuun konkreettiselle tasolle. Rudolfs Engelis puolestaan kertoi johdon vastuusta Baltian maiden osalta ja muistutti osallistujia siitä, että esimerkiksi Virossa johtajien henkilökohtainen rikosvastuu on mahdollinen, vaikka oikeuskäytäntöä onkin toistaiseksi vielä niukalti. Tuomas Saraste tiivisti päivän teeman ja kertoi missä olosuhteissa suomalainen yritysjohtaja tai työntekijä voi joutua henkilökohtaiseen vastuuseen kartellin osalta joko Suomessa tai ulkomailla.

        HPP:n EU- ja kilpailuoikeusryhmä antaa mielellään lisätietoa seminaarista sekä johdon vastuusta kansainvälisten ja kotimaisten kartellien osalta.

         

        03.10.2013

        Onko mainoslehtisten kuljettaminen tavaran kuljetusta tiellä?

        Helsingin hovioikeuden käsiteltävänä olleessa tapauksessa postinkuljetusyhtiö vastasi kauppiaan mainosten jakelusta eri postinumeroalueilla sijaitsevien kotitalouksien lukumäärästä tehdyn arvion perusteella. Kauppiaan mukaan arvio oli virheellinen, mikä johti tietyillä alueilla mainosten vajeeseen ja toisilla niiden ylijäämään. Hovioikeus katsoi, että painettuja mainoksia oli pidettävä tavaroina ja että niiden toimittaminen oli kuljettamista; mainoksia ei voitu katsoa postiksi.

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin osakkaiden Matti Komosen ja Herman Ljungbergin aihetta koskeva artikkeli ”Onko painettujen mainosten kuljettaminen tavaran kuljetusta tiellä?” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä.

        25.09.2013

        Kaupallinen ja virallinen sinetti ovat samanarvoisia lastiturvallisuustarkastuksissa

        Tuoreessa hovioikeuden käsiteltävänä olleessa tapauksessa kuljettajan syytettiin laiminlyöneen kuormauksen tarkastamisen, kun kuljettaja oli tarkastanut kuljetusyhtiön sinetillä sinetöidyn perävaunun ulkopuolelta, mutta ei sen sisältä. Osapuolet olivat erimielisiä siitä, oikeuttiko kaupallinen sinetti jättämään kuormauksen tarkastamatta. Käräjäoikeus katsoi tieliikennelaissa käytetyn sinetin määritelmän kattavan myös kaupalliset sinetit, koska sinettiä ei ole määritelty kyseisessä laissa tai sen esitöissä.

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin osakkaiden Matti Komosen ja Herman Ljungbergin aihetta koskeva artikkeli ” Kaupallinen ja virallinen sinetti ovat samanarvoisia lastiturvallisuustarkastuksissa” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä.

        21.08.2013

        Korkeimmalta oikeudelta ennakkoratkaisu maantierahdinkuljettajan vastuusta lastaustoimien yhteydessä

        Korkein oikeus vahvisti äskettäin, että maantierahdinkuljettaja voi vapautua tavaran lastausta, ahtausta ja kiinnittämistä koskevasta vastuusta ja että tavaran lähettäjällä ei ole oikeutta esittää vaatimuksia suoraan alirahdinkuljettajaa kohtaan. Päätös on muistutus siitä, että vastuukysymyksistä on tärkeää laatia selkeä ja yksityiskohtainen sopimus.

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin osakkaiden Matti Komosen ja Herman Ljungbergin aihetta koskeva artikkeli ”Korkeimmalta oikeudelta ennakkoratkaisu CMR-rahdinkuljettajan vastuusta lastaamisessa” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä.

        28.06.2013

        Uusi säännös määräävästä markkina-asemasta päivittäistavarakaupassa tulee voimaan vuonna 2014

        Eduskunta hyväksyi 28. toukokuuta 2013 kilpailulakiin uuden säännöksen, jonka mukaan päivittäistavarakaupan toimijalla katsotaan automaattisesti olevan määräävä markkina-asema, jos sen markkinaosuus Suomessa ylittää 30 prosenttia. Päivittäistavarakaupan kahden suurimman toimijan, K- ja S-ryhmien, tulee säännöksen seurauksena huomioida määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskeva sääntely toiminnassaan. Muutos tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2014.

        Kilpailulain muutos ei vaikuta Suomen päivittäistavarakaupan rakenteeseen eikä se estä markkinatoimijoita kasvamasta tai kilpailemasta keskenään taikka vaikuta paikallisten kauppiaiden toimintaan muulla tavoin. Vain sellaisten päivittäistavarakaupan toimijoiden, joiden valtakunnallinen markkinaosuus ylittää 30 prosenttia, tulee muutoksen seurauksena arvioida hinnoittelukäytäntöjään ja muita kaupankäynnin ehtojaan uudelleen.

        Kaksi suurinta päivittäistavarakaupan toimijaa ovat julkisuudessa kritisoineet muutosta ja katsoneet sen johtavan korkeampiin vähittäismyyntihintoihin ja vaikeuttavan paikallisten tuotteiden ostamista.  Useimmat lakiehdotuksesta lausuneet tahot kuitenkin kannattivat muutosta, koska sen katsottiin lisäävän kilpailua vähittäiskaupassa ja alentavan elintarvikkeiden perinteisesti korkeita hintoja Suomessa.

        Kilpailulain muutoksesta ja sen vaikutuksista lisätietoja antaa Senior Associate, asianajaja Maarika Joutsimo, jonka tavoittaa puhelimitse numerosta +358 50 338 8495 tai sähköpostitse osoitteella maarika.joutsimo@hpplaw.fi.

        27.06.2013

        Kilpailulain ehdotettu muutos puuttuu julkisen sektorin toimintaan markkinoilla

        Kilpailu- ja kuluttajaviraston vaikeudet valvoa julkisen sektorin elinkeinotoiminnassa tapahtuvia kilpailunrajoituksia ja puuttua niihin, ovat johtaneet kilpailulakia koskevaan muutosehdotukseen. Ehdotus koskee viranomaisten tai muiden julkisten tahojen harjoittamaa tavaroiden ja palvelujen tarjontaa tapauksissa, joissa ne toimivat kilpailluilla markkinoilla.

        Ehdotuksen mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirasto saisi toimivallan kieltää kilpailua rajoittava toiminta tai asettaa julkiselle sektorille markkinoiden kilpailuneutraliteetin varmistavia velvoitteita, jos käytännöt tai julkisen sektorin toimijat rajoittavat tai estävät kilpailua Suomen markkinoilla, eikä ongelmia saada poistettua neuvotteluiden kautta.

        Muutos ei koske julkisia hankintoja, EU:n valtiontukia, viranomaisten muuta kuin kaupallista toimintaa eikä suoraan lainsäädäntöön perustuvia kilpailunrajoituksia.

        Lakiehdotus on tällä hetkellä valiokuntakäsittelyssä.

        Kilpailulain ehdotetusta muutoksesta ja sen vaikutuksista lisätietoja antaa Senior Associate, asianajaja Maarika Joutsimo, jonka tavoittaa puhelimitse numerosta +358 50 338 8495 tai sähköpostitse osoitteella maarika.joutsimo@hpplaw.fi.

        25.06.2013

        EU:n Bryssel I -asetuksen soveltaminen vakuuttajien välisissä takautumisvaateissa

        Suomalaiset tuomioistuimet ovat joutuneet viime aikoina arvioimaan Euroopan unionin Bryssel I -asetuksen soveltuvuutta suomalaisen ja saksalaisen vakuuttajan väliseen takautumisvaateeseen, joka liittyi Saksassa tapahtuneeseen liikenneonnettomuuteen. Käräjäoikeuden mukaan saksalainen tuomioistuin olisi toimivaltainen, mutta Turun hovioikeus kumosi päätöksen viitaten Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön.

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin osakkaiden Matti Komosen ja Herman Ljungbergin aihetta koskeva artikkeli ”EU:n Bryssel I -asetuksen soveltaminen vakuuttajien välisissä takautumisvaateissa” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä.

        19.06.2013

        Työskenteleekö ahtaaja aluksen vai lastin lukuun?

        Toisinaan on epäselvää, työskenteleekö ahtaaja aluksen vai lastin lukuun. Kysymys nousi esille satamatyöläisen loukkaannuttua aluksella työskennellessään, ja tapauksen päädyttyä toimivaltaisen merioikeuden käsiteltäväksi. Oikeus totesi, että loukkaantunut satamatyöläinen ei ollut työskennellyt aluksen lukuun, koska alus ei ollut tilannut ahtaajan työtä.

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin osakkaiden Matti Komosen ja Herman Ljungbergin aihetta koskeva artikkeli ”Työskenteleekö ahtaaja aluksen vai lastin lukuun?” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä.

        14.06.2013

        Tulisiko tuulivoimaloille asettaa metrimääräisiä etäisyysvaatimuksia asutukseen nähden?

        Miten hankekehittäjille turvataan ne paikat, joihin varmuudella voi rakentaa voimaloita, samaan aikaan kun turvataan naapuruston oikeudet terveelliseen, turvalliseen ja viihtyisään asuinympäristöön? Yksinkertaisin tapa ilmaista ”riittävä etäisyys” asutukseen olisi selkeän metrimääräisen vähimmäisetäisyyden asettaminen. Asiaa tarkemmin tarkasteltaessa on kuitenkin todettava, että nykytilassa metrimääräistä etäisyysvaatimusta on yksinkertaisesti mahdotonta asettaa.

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin  Associate Jenny-Li Holmströmin aihetta koskevaa artikkeli on julkaistu Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n Tuulienergia –lehdessä.

        31.05.2013

        Saatavan valvonta konkurssissa

        Jako-osuutta saadakseen velkojan on valvottava konkurssisaatavansa toimittamalla pesänhoitajalle kirjallinen valvontakirjelmä.  Konkurssivalvonnan tekemisestä ja valvontakirjelmän sisällöstä on säännöksiä sekä Suomen konkurssilaissa että Euroopan unionin neuvoston antamassa maksukyvyttömyysasetuksessa. Sääntely ei ole täysin yhdenmukaista, joka on tullut myös esille viimeaikaisessa oikeuskäytännössä.

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin osakkaan Juho Lenni-Taattolan ja associaten Matias Leskisen artikkeli aiheesta ” Saatavan valvonta konkurssissa” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä.

        17.05.2013

        HPP:n sponsoroimaan AIJAn konferenssiin luvassa ennätyksellisen suuri osanotto

        HPP on yksi pääsponsoreista Nuorten juristien kansainvälisen järjestön AIJAn kevätkonferenssissa, joka pidetään tänä vuonna Helsingissä. Toukokuun 22.–25. päivänä järjestettävään konferenssiin on ilmoittautunut lähes 260 juristia yli kolmestakymmenestä maasta.

        Konferenssin ohjelmaan kuuluvat kansainvälisen välimiesoikeuden ja työoikeuden seminaarit. Tämän lisäksi osallistujilla on mahdollisuus osallistua erilaisiin vapaa-ajan tilaisuuksiin kuten paikallisten juristien kodeissaan järjestämille illalliskutsuille sekä keskiyön saunaan.

        Ennen konferenssin avajaisia järjestetään AIJAn Pohjoismainen tapaaminen. Helsingin yliopiston tiloissa keskiviikkona pidettävässä tilaisuudessa HPP:n osakkaat Andrew Cottton ja Pekka Puhakka puhuvat common law -oikeuden käsitteiden käyttämisestä pohjoismaisissa sopimuksissa.

        10.04.2013

        Rake sali täyttyi Jäte – uusi kriittinen resurssi -asiakasseminaarista

        FIBSin ja HPP:n järjestämä seminaari keräsi Rake-salin täyteen kuulemaan jätealan uusimmista trendeistä.

        Vuonna 2012 voimaan tullut uusi jätelaki ja sen nojalla tulevina vuosina uudistettavat lukuisat jätealan asetukset muokkaavat koko alan toimintaedellytyksiä osin radikaalistikin – kuten orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto vuodesta 2016 eteenpäin. Seminaarissa käsiteltiin jätteiden kierrätystä ja sen tehostamista, uuden jätesääntelyn merkitystä, jätealan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja ympäristöliiketoiminnan kehitysmahdollisuuksia.

        Puhujat edustivat laajasti jätealalle uusia liiketoimintamahdollisuuksia avanneita yrityksiä ja alustuksissa korostuivat jätealan uudet toimintamallit, kuten liikennepolttonesteiden valmistus jätteestä ja kierrätysöljyn valmistus jäteöljystä.

        02.04.2013

        HPP:n seminaari tutustutti suomalaisyrityksiä Lontoon pääomamarkkinoihin

        HPP oli mukana järjestämässä Ison-Britannian suurlähetystössä Helsingissä 20. maaliskuuta pidettyä aamiaisseminaaria ’Kansainvälisen pääoman hankkiminen Lontoossa’. Yhteistyössä PwC:n, Lontoon pörssin, Jones Dayn ja UK Trade & Investmentin kanssa järjestetyssä tapahtumassa keskusteltiin Lontoon pääomamarkkinoiden, erityisesti AiM-markkinapaikan, tarjoamista mahdollisuuksista erikokoisille ja eri aloilla toimiville suomalaisille yrityksille.

        Tapahtuman avasivat Ison-Britannian suurlähettiläs Matthew Lodge ja maan eurooppaministeri, parlamentin jäsen David Lidington. Seminaarissa kuulijat pääsivät tutustumaan syihin Lontooseen listautumiseen, listautumisprosessiin ja niihin vaatimuksiin, jotka suomalaisyritysten tulee täyttää listautuakseen AiM-markkinapaikalle.

        Mikäli yhtiösi on kiinnostunut kuulemaan lisää Lontooseen listautumisen syistä tai sen edellyttämästä menettelystä, ota yhteyttä HPP:n osakkaaseen Andrew Cottoniin puhelimitse numerossa +358 45 657 5758 tai sähköpostitse osoitteessa andrew.cotton@hpplaw.fi.

        27.03.2013

        Ahtaajat tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta

        Satamaoperaattorit ry on toistuvasti kiistänyt Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n esittämät vaatimukset siitä, että perinteisesti aluksen oman miehistön tehtäviin kuulunut konttien kiinnittäminen ja irrottaminen siirrettäisiin ahtaajien tehtäväksi. Työtuomioistuimen taannoisen tuomion mukaan AKT:n ilmoitus, että ahtaajat ottaisivat lastinkiinnitystyön hoitaakseen helmikuun 4. päivästä 2013 lukien, merkitsi työrauhavelvollisuuden rikkomista. Työtuomioistuin tuomitsi AKT:n toistamiseen kun uhkausta vauhditettiin lakkoilemalla Helsingin, Kotkan ja Tornion satamissa. Neuvottelut erimielisyyksien ratkaisemiseksi ovat edelleen käynnissä.

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin osakkaiden Matti Komosen ja Herman Ljungbergin aihetta koskeva artikkeli ”Ahtaajat tuomittu toistuvasti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä.

        20.03.2013

        Ketterät kehitysmenetelmät täyttivät Tapahtumatalo Bankin

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy:n ja Ohjelmistoyrittäjät ry:n yhteiset aamiaisseminaarit saivat jatkoa helmikuun lopulla Tapahtumatalo Bankissa. Tällä kertaa seminaarissa käsiteltiin ketterien kehitysmenetelmien sopimuskäytäntöjä.

        Seminaarin aikana runsaslukuinen osanottajajoukko pääsi paneutumaan ketterien kehitysmenetelmien toteutusprosessiin, kahden yleisesti käytetyn menetelmän perusteisiin ja näkemyksiin ketterien kehitysmenetelmien käytöstä ohjelmistotoimituksissa.

        HPP:ltä alustajana seminaarissa toimi Senior Associate Terho Nevasalo, jonka teemana olivat ohjelmistotoimituksiin liittyvät yleisimmät erimielisyydet sekä se, miten ne ovat vältettävissä.

        Vastaava seminaari järjestetään ICTexpossa Helsingin Messukeskuksessa 21. päivänä maaliskuuta 2013.

        14.03.2013

        Associate Jenny-Li Holmström Suomen Tuulivoimayhdistyksen hallitukseen

        HPP:n associate Jenny-Li Holmström on valittu Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n (STY) hallituksen jäseneksi. Holmströmin varajäseneksi vuoden mittaiselle hallituskaudelle valittiin HPP:n tuulivoimapraktiikan vetäjä, osakas Björn Nykvist.

        Hallituksen valinnasta vastanneiden yhdistyksen jäsenten mukaan Holmströmin ja Nykvistin juridinen osaaminen on tärkeä lisä hallitustyöskentelyyn. STY:n puheenjohtajana jatkaa Tuuliwatti Oy:n toimitusjohtaja ja ST1:n energiajohtaja Jari Suominen.

        Suomen Tuulivoimayhdistys on perustettu vuonna 1988 ja sen päätavoitteena on tuulivoimatietoisuuden sekä tuulivoiman käytön lisääminen Suomessa.

        09.03.2013

        Vihreä talous tarvitsee vihreää oikeudellista palveluta

        Suomen johtavana asianajotoimistona ympäristöoikeuden alalla HPP keskittyy kehittämään uutta lähestymistapaa vihreän talouden tarvitsemiin oikeudellisiin palveluihin. HPP:n Green Economy Law -konseptin keskeisin ajatus on, että vihreään talouteen liittyviä oikeudellisia palveluita ei pitäisi nähdä perinteiseen tapaan erillisinä, vaan toisiinsa olennaisesti liittyvinä ja toisiaan täydentävinä.

        HPP:n tavoitteena on tuoda oikeudellisten palveluiden tarjonta lähemmäs sellaisten yritysten tarpeita, jotka ovat jo aktiivisia vihreän talouden alalla tai jotka pyrkivät luomaan vihreään talouteen liittyvistä tuotteista osan niiden tulevaisuuden ydintoimintoja.

        Monentyyppiset yritykset voivat hyötyä yhteistoiminnasta HPP:n kaltaisen asianajotoimiston kanssa, jolla on sekä paikallista että kansainvälistä palveluta muun muassa ympäristöoikeudellisista, immateriaalioikeudellisista ja rahoitukseen liittyvistä kysymyksistä.

        HPP on Green Economy Law –konseptin ansioista valikoitunut HighTech Finlandin 2012-2013 valiojoukkoon edustamaan uusinta ja parasta suomalaisen teknologian alalla. Toimintaa kuvaava englanninkielinen artikkeli löytyy HighTech Finlandin verkkosivuilta.

        07.02.2013

        HPP:n kasvu jatkuu – neljä uutta osakasta yhdellä kertaa

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy on kutsunut neljä uutta osakasta vastaamaan palvelujen kasvavaan kysyntään. Kasvaneen kysynnän seurauksena yrityksen liikevaihto on lähes kaksinkertaistunut kolmen viimeisen vuoden aikana. Samalla juristimäärä on kasvanut 50:een.

        ”Strategiamme mukaisesti olemme määrätietoisesti laajentaneet osaamistamme ja rekrytoineet joukkoomme uusia juristeja eri alueille ja nyt neljä uutta osakasta tarjoamaan oman erityisalansa palveluita asiakkaillemme.”,  toteaa hallituksen puheenjohtaja Kari Marttinen.

        Asianajaja, varatuomari Mikko Leppä on erikoistunut riidanratkaisuun ja hänellä on vahva kokemus kaupallisiin riitoihin liittyvistä oikeudenkäynneistä sekä kotimaisista että kansainvälisistä välimiesmenettelyistä. Mikko siirtyi HPP:lle asianajotoimisto Boreniukselta.

        Nokian entinen päälakimies, varatuomari Markku Mäkinen on erikoistunut teknologia-, media- ja telekommunikaatiohankkeisiin ja projekteihin.  Hän vastaa TMT–ryhmästä. Markku toimi aiemmin Nokian USA:n ja Kiinan toimintojen päälakimiehenä.

        Asianajaja, varatuomari Tarja Pirinen on erikoistunut malminetsintä- ja kaivosprojekteihin sekä IT- ja teknologiayhtiöiden sopimuksiin. Hän vastaa HPP:n kaivostoiminta–ryhmästä. Tarja siirtyi asianajotoimisto KallioLaw:sta, jossa hän oli osakkaana.

        Asianajaja Antti Säiläkivi on erikoistunut yrityskauppoihin, rahoitusjärjestelyihin, yhtiöoikeudellisiin kysymyksiin ja neuvonantoon corporate governance –asioissa, joista hänellä on yli kymmenen vuoden laaja-alainen kokemus. Antti siirtyi HPP:lle asianajotoimisto Boreniukselta.

        Asianajajaliitto hyväksyi uudet osakkaat kokouksessaan 1.2.2013.

        01.02.2013

        Konkurssi ja velallisen sivuliike Suomessa

        Kansainväliset liikeyritykset käyttävät usein sivuliikkeitä yksikertaisena ja kustannustehokkaana tapana laajentua Suomalaisille markkinoille. Tästä syystä sivuliikkeiden asema tällaisen liikeyrityksen maksukyvyttömyyden tapauksessa on keskeinen kysymys velkojien kannalta.

        Helsingin hovioikeus vahvisti hiljattain, että sivuliikkeet eivät ole konkurssikelpoisia Suomessa, sillä sivuliike ei ole itsenäinen oikeushenkilö. Tämä voi olla ongelmallista velkojien kannalta erityisesti siinä tapauksessa, että velallisella on merkittävää ulosmittauskelpoista omaisuutta Suomessa ja suomalainen konkurssi saattaisi näin ollen olla muutoin käytännöllinen vaihtoehto. Tällaisessa tilanteessa tietyin edellytyksin käytettävissä oleva ja suoraan kansainvälistä velkojaa koskeva alueellinen konkurssi (kuten maksukyvyttömyysasetuksen mukainen sekundäärikonkurssi) saattaa olla hyvä vaihtoehto toisessa valtiossa käytävällä päämenettelylle alueellisen konkurssin suppeuden ja valvonnan yksinkertaisuuden johdosta.

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin osakkaan, asianajaja Juho Lenni-Taattolan ja associate Lasse Luoman artikkeli on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä 1.2.2013.

        Konkurssi ja velallisen sivuliike Suomessa.

        31.01.2013

        Hovioikeus hylkäsi ohjuslaivan päällystön syytteet

        Kouvolan hovioikeus hylkäsi syytteet, jotka oli nostettu aluksen päällikköä ja perämiestä vastaan sillä perusteella, että merikelpoisuudesta huolehtiminen oli laiminlyöty ennen aluksen lähtöä Saksasta. Vaikka aluksen lastina olleita ohjuksia ei ollut kuljetettu säännösten mukaisesti, menettely ei hovioikeuden mukaan ollut aiheuttanut hengenvaaraa, eikä rikoksen tunnusmerkistö siten täyttynyt.

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin osakkaiden Matti Komosen ja Herman Ljungbergin aihetta koskeva artikkeli ”Hovioikeus hylkäsi ohjuslaivan päällystön syytteet” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä.

        21.01.2013

        Liiketoiminnan harjoittaminen Pohjoismaissa

        Yritysrahoitukseen erikoistunut kansainvälinen Acquisition International -lehti julkaisi viimeisimmässä numerossaan HPP:n osakkaan Andrew Cottonin haastattelun. Haastattelussa Cotton valottaa Suomen talouden näkymiä yritysjärjestelyjen ja investointien kannalta.

        Cottonin mukaan sijoittajille parhaat mahdollisuudet tarjoaa tällä hetkellä suomalainen tuulivoimateollisuus yhdessä matkapuhelin- ja teknologia-alojen, ml. bioteknologia-alan, kanssa. ”Suomalaisella tuulivoimasektorilla eletään tällä hetkellä nousukautta johtuen kilpailukykyisestä säätelystä, houkuttelevasta syöttötariffijärjestelmästä sekä paikallisen rahoituksen puutteesta toteuttaa ne lukuisat hankkeet, jotka ovat tällä hetkellä kehitysvaiheessa”, hän lisää.

        Ennusteenaan Pohjoismaiden alueen talouden näkymistä vuonna 2013 Cotton toteaa: ”Nykyisessä tilanteessa on vaikea antaa varmoja ennusteita, mutta odotamme tietyillä aloilla lisää sijoituksia suomalaisiin hankkeisiin. Yritysjärjestelyt-ryhmämme jatkaa varsin kiireisenä vuoden 2013 alkupuolella, mutta luvassa on enemmän rahoitusongelmissa olevia yhtiöitä koskevia transaktioita sekä konsolidaatiota. Joitain yksityisen pääoman tekemiä sijoituksia todennäköisesti nähdään ottaen huomioon portfolioiden iän.”

        Artikkeli

        14.12.2012

        Ympäristörikokset ja ympäristövahinkojen korvaaminen

        Asianajaja Kari Marttinen toimi puheenjohtajana Lakimiesliiton järjestämässä ajankohtaisessa koulutuksessa ”Ympäristörikokset ja ympäristövahinkojen korvaaminen”. Koulutus järjestettiin 21.11.2012 Helsingissä Katajanokan Kasinolla.

        Seminaarissa käsiteltiin ympäristörikosasioihin liittyviä erityispiirteitä, ympäristöasioiden valvontaa sekä ympäristövahinkojen korvaamista ja vastuun oikeudellisia perusteita.

        Asiantuntijoina koulutuksessa toimivat asianajaja, OTL Kari Marttinen Hammarström Puhakka Partnersilta, joka puhui ympäristövahinkojen korvaamisesta, lakimies Satu Lyytikäinen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta aiheenaan ympäristöasioiden valvonta, asianajaja, VT Mikko Erkkilä, Hammarström Puhakka Partnersilta, joka puhui rikoksella saadun hyödyn menettämisseuraamuksen määrittelystä viimeaikaisissa ympäristörikosjutuissa, professori Elina Pirjatanniemi, Åbo Akademilta, jonka alustus koski ympäristörikosasioiden erityispiirteitä sekä kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela, Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastosta ja aiheena oli syyttäjän näkökulma ympäristörikoksiin.

        13.12.2012

        Tuulivoiman projektisuunnittelua koskeva seminaari keräsi alan asiantuntijat yhteen

        Aalto Capital Partners Oy, Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy, Sito Oy ja Triventus Oy järjestivät seminaarin aiheesta Tuulivoiman Projektisuunnittelu – Tuottavuuden maksimointi. Edellä mainitut neljä yritystä järjestivät seminaarin yhteistyönä 11.12.2012 Rake-salissa Helsingissä.

        Seminaarissa olivat puhumassa Justin Jeffs Triventus Consulting Ab:stä aiheesta ”Voiton maksimointi, riskien minimointi”, Aleksi Lumijärvi Aalto Capital Partners Oy:stä aiheesta ”Takautumisoikeudettomista lainoista tuulivoimaprojekteissa”, Sakari Grönlund ja Petri Kokko Sito Oy:stä esittäen 3D-virtuaalimallinnuksen tuulivoimalasta, sen teknologian hyödyistä ja mahdollisuuksista, sekä Kari Marttinen Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy:stä piti esitelmän nykyisestä ja tulevasta lainsäädännöstä sekä määräyksistä liittyen tuulivoimasuunnittelun vaiheisiin.

        Seminaariin osallistui noin 60 henkeä.

        27.11.2012

        Tulvavahinkojen korvaaminen siirtyy vakuutusyhtiöille

        Hitaana ja monimutkaisena pidetty valtiollinen tulvavahinkojen korvausjärjestelmä lakkautetaan osana laajempaa uudistusta, jonka pyrkimyksenä on parantaa ilmastonmuutokseen sopeutumista. Rakennuksille ja irtaimelle omaisuudelle aiheutuneiden vahinkojen osalta valtiollinen korvausjärjestelmä korvataan vakuutusyhtiöiden tarjoamilla tulvavakuutuksilla.

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin osakkaiden Matti Komosen ja Herman Ljungbergin aihetta koskeva artikkeli ”Tulvavahinkojen korvausjärjestelmä siirtyy vakuutusyhtiöille” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä 27.11.2012.

        http://www.internationallawoffice.com//?l=7HK2L3A

        07.11.2012

        Hammarström Puhakka Partnersilla paras merioikeuspraktiikka

        Hammarström Puhakka Partners on valittu Suomen parhaaksi asianajotoimistoksi meri- ja kuljetusoikeuden alalla World Finance Awards -äänestyksessä. Valinnan tekevät World Finance -julkaisun lukijat ja äänestystä valvoo kokeneista taloustoimittajista koostuva asiantuntijapaneeli. World Finance on talouteen keskittyvä aikakauslehti, jota julkaisee Lontoosta käsin toimiva World News Media.

        HPP:n meri- ja kuljetuspraktiikan kokemus kattaa meri- ja kuljetusoikeuteen, vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuteen sekä huolintaan ja logistiikkaan liittyvien toimeksiantojen hoitamisen. Praktiikasta vastaavat osakkaat Henrik Gahmberg, Nora Gahmberg, Matti Komonen ja Herman Ljungberg.

        29.10.2012

        Klaus Nyblinin kirja riidanratkaisusta ilmestynyt

        Klaus Nyblinin teos ”Riidanratkaisu – Käsikirja yritykselle” (Talentum, 326 s.) on ilmestynyt. Kirja on suunnattu yrityslakimiehille ja yritysjohdolle – avuksi riidanratkaisuun liittyviin valintoihin. Teos on ensimmäinen Suomessa kirjoitettu kokonaisesitys, joka on tarkoitettu palvelemaan nimenomaan konfliktin osapuolena olevaa yritystä. Kirjassa käsitellään riidanratkaisun koko kenttä: varsinaisten riita-asioiden ratkaiseminen yleisessä tuomioistuimessa tai välimiesmenettelyssä sekä lisäksi rikos- ja hallinto-oikeudelliset prosessit.

        ”Klausin kirjassa korostuu asiakkaan näkökulma eli juuri se, mikä on asianajajan työn kannalta kaikkein olennaisinta”, toteaa Pekka Puhakka, HPP:n riidanratkaisuryhmän vetäjä.

        Teoksen kirjoittaja Klaus Nyblin on erikoistunut paitsi riidanratkaisuun myös lääkeoikeuteen, yrityssalaisuuden suojaan, sähköiseen viestintään ja tietosuojaan.

        02.10.2012

        Vakuutusoikeudelta ratkaisu vanhempainrahan määrästä

        Vakuutusoikeus päätti kuluvana vuonna, että kun henkilöllä ei ollut Suomen lain mukaan täytetyiltä kausilta lainkaan tuloja, hänen vanhempainpäivärahansa määrää laskettaessa tulee EU asetuksessa N:o 1408/71 vahvistetun yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen täyttämiseksi huomioida sellaisen henkilön tulot Suomessa, joka työskentelee vastaavissa tehtävissä ja jolla on verrattavissa oleva kokemus ja pätevyys.

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin osakkaiden Matti Komosen ja Herman Ljungbergin aihetta koskeva artikkeli ”Vakuutusoikeus päättää vanhempainrahan määrästä seuraten tuoretta EU-tuomioistuimen ratkaisua” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä 2.10.2012.

        http://www.internationallawoffice.com//?l=7HK2L3D

        26.09.2012

        Tuulivoiman rahoitus -aamiaisseminaari

        Hammarström Puhakka Partners järjesti yhdessä Suomen Tuulivoimayhdistyksen kanssa Tuulivoiman rahoitus -aamiaisseminaarin 26.9.2012.

        Seminaariin oli kutsuttu Suomen Tuulivoimayhdistyksen jäseniä. Ajankohtainen aihe kiinnosti monia ja paikalla olikin kaikkiaan noin 70 osanottajaa. Varsinaisten esitysten jälkeen osallistujien välillä syntyi erittäin vilkasta keskustelua aiheesta.

        Seminaarissa kuultiin kolme mielenkiintoista esitystä tuulivoimarahoituksesta eri näkökulmista. HPP:n partner Björn Nykvist puhui tuulivoimahankkeiden rahoitettavuudesta, OP-Pohjolan rahoitusjohtaja Jarkko Nikkanen kertoi rahoituksen lähteistä ja toiminnanharjoittajan kokemuksista rahoituksessa esitti Vaoimavapriikki Oy:n hallituksen puheenjohtaja Immo Sundholm.

        26.09.2012

        Päättyykö ulkomaisten alusten boikotointi viimeinkin?

        Suomen Merimies-Unioni SMU ry on pitkään kohdistanut ulkomaisen lipun alla kulkeviin aluksiin häirintää. Jos suomalaiseen satamaan saapuu SMU:lle epämieluista työehtosopimusta soveltava ulkomainen alus, ammattiliitto on taipuvainen vaatimaan oikeutta neuvotella alukselle uusi työehtosopimus. SMU on tuskin koskaan hankkinut menettelylleen valtuutusta aluksen miehistöltä, vaan on ainoastaan vedonnut neuvotteluoikeuteensa.

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin osakkaiden Matti Komosen ja Herman Ljungbergin aihetta koskeva artikkeli ”Loppuvatko boikotit ulkomaisia aluksia vastaan viimeinkin?” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä 26.9.2012.

        http://www.internationallawoffice.com//?l=7HK2L3R

        18.09.2012

        Shipping law -seminaari

        Hammarström Puhakka Partners järjesti Shipping law -seminaarin aiheesta aluksen takavarikko ja turvaamistoimen käyttäminen meri- ja kuljetusliitännäisissä asioissa. Kutsuttujen joukossa oli edustajia eri meri-, vakuutus- ja kuljetusteollisuuden alueilta. Yli 30 vierasta osallistui tapahtumaan, joka järjestettiin Ravintola Sipulissa, Katajanokalla.

        Victor Fenwick Ince & Co:lta piti alustuksen aiheesta aluksen takavarikko Englannin lainsäädännön näkökulmasta, minkä jälkeen seurasi HPP:n osakas Herman Ljungbergin esitys aluksen takavarikosta Suomen lainsäädännön mukaan. Erityisen tyytyväisiä olimme, että entinen Kymenlaakson kihlakunnanvouti, Antero Seppä, piti mielenkiintoisen luennon aiheesta aluksen takavarikko ulosottomiehen näkökulmasta ja Johan Lång Claims Manager Oy Gard (Baltic) Ab:stä puolestaan vakuutuksenantajan näkökulmasta. HPP:n osakas Henrik Gahmberg luennoi turvaamistoimen käyttämisestä meri- kuljetusliitännäisissä asioissa Suomessa. Victor Fenwick päätti ohjelman puheenvuorollaan turvaamistoimista Englannin lainsäädännön mukaan.

        15.09.2012

        Ympäristöasioiden ajankohtaisuus kokosi runsaan osallistujamäärän

        Hammarström Puhakka Partners oli mukana järjestämässä Suomen Ympäristöoikeustieteen seura ry:n (SYS) Ympäristöoikeuspäiviä 13.-14.9.2012.

        HPP isännöi toimistokierrospäivän iltapäiväosuuden Rake-salissa 13.9.2012. HPP:n senior advisor Mikko Erkkilä avasi tilaisuuden luennoimalla konfiskaation määräytymisestä ympäristörikoksissa. Ympäristörikosteema jatkui professori Erkki J. Hollon puheenvuorolla EU:n ympäristörikosdirektiivin haasteista. Itä-Suomen yliopistolta nuoremmat tutkijat alustivat tutkimusaiheidensa pohjalta ajankohtaisia kysymyksiä. Niko Soinisen teemana oli vesilain mukaisen intressivertailun haasteet ja mahdollisuudet oikeudellisen ratkaisutoiminnan näkökulmasta, ja Kimmo Huttunen puhui metsäsuunnittelusta ympäristöoikeuden näkökulmasta. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi HPP:n ympäristöpraktiikan vetäjä, osakas Kari Marttinen. Luennoiden jälkeen siirryttiin jatkamaan keskusteluja HPP:n tiloihin cocktail-tilaisuuteen.

        12.09.2012

        Ohjelmistoalan liikesopimukset -seminaari

        Hammarström Puhakka Partners järjesti yhdessä Ohjelmistoyrittäjät ry:n kanssa Ohjelmistoalan liikesopimukset –aamiaisseminaarin 12.9.2012.

        Tilaisuuteen oli kutsuttu Ohjelmistoyrittäjät ry:n jäsenistöä, jota paikalle saapuikin Rake-sali täyteen.

        Seminaarissa paneuduttiin SaaS-, kumppanuus-, yhteistyö- ja alihankintasopimuksien periaatteisiin ja ehtoihin sekä Common Law -konsepteihin. Seminaarissa käsiteltiin myös kyseisten sopimusten käyttötapoja sekä tuotiin esille niihin liittyviä yleisimpiä riskejä mukaanlukien kansainvälinen liiketoiminta.

        HPP:n luennoitsijoina toimivat senior associate  Terho Nevasalo, senior advisor Markku Mäkinen ja partner Andrew Cotton.

        27.06.2012

        Ensimmäinen liikennöintilupa päättää valtion monopolin raiteilla

        Huolimatta pyrkimyksistä kilpailun kannustamiseen, Suomi on pysynyt yhtenä harvoista EU-maista, joissa rautateiden tavarakuljetuksista vastaa yksi ainoa yhtiö. Vihdoin vuonna 2011 myönnettiin ensimmäiset turvallisuustodistukset yksityisille yhtiöille, minkä lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö myönsi liikennöintiluvan Ratarahdille tehden siitä ensimmäisen uuden virallisen operaattorin sitten alan kilpailulle avaamisen.

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin osakkaiden Matti Komosen ja Herman Ljungbergin aihetta koskeva artikkeli ”Rautateiden rahtiuudistus: ensimmäinen uusi liikennöintilupa päättää valtion monopolin” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä 27.6.2012.

        http://www.internationallawoffice.com//?l=7HK2L3U

        12.06.2012

        Maksuhäiriömerkinnät voivat estää vakuutuksen saamisen

        Maksuhäiriöiden määrä on kasvanut muutaman viimeisen vuoden aikana.
        Vakuutussopimuslakia muutettiin vuonna 2010 niin, että vakuutushakemuksen hylkääminen yksinomaan luottotietojen perusteella ei ole enää mahdollista. Hylkääminen luottotietojen perusteella on mahdollista vain, jos vakuutusyhtiö pitää objektiivisen arvion perusteella todennäköisenä, että hakija tulevaisuudessa laiminlyö vakuutusmaksunsa.

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin osakkaiden Matti Komosen ja Herman Ljungbergin aihetta koskeva artikkeli ”Heikot luottotiedot vakuutuksen saamisen esteenä” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä 12.6.2012.

        http://www.internationallawoffice.com//?l=7HK2L3G

        02.05.2012

        Muutoksia tonnistoverolakiin

        Suomessa verovelvollinen varustamo voi valita verotetaanko sitä tavanomaisen yhtiöverojärjestelmän vai tonnistoverolain mukaisen verojärjestelmän mukaisesti. Varustamoteollisuuden näkökulmasta tonnistoverojärjestelmä oli epäkiinnostava ja joustamaton, mistä syystä hallitus muutti lakia. Jää nähtäväksi, ottavatko varustamot tonnistoveron käyttöön tulevaisuudessa.

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin osakkaiden Matti Komosen ja Herman Ljungbergin aihetta koskeva artikkeli ”Muutoksia tonnistoverolakiin” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä 2.5.2012.

        http://www.internationallawoffice.com//?l=7HK2L3X

        04.04.2012

        Henrik Gahmberg maan paras merioikeuden alalla

        Hammarström Puhakka Partnersin osakas, asianajaja Henrik Gahmberg on huomioitu merioikeuden alalla Suomessa ”Lawyer of the Year” -tunnustuksella. Vuoden asianajajat valitsee vuosittain Best Lawyers -julkaisu. Tunnustus on erityisen merkittävä, koska se myönnetään kerrallaan vain yhdelle asianajajalle tietyllä oikeudenalalla ja maantieteellisellä alueella.

        Henrik Gahmberg on erikoistunut meri- ja kuljetusoikeuteen, vakuutusoikeuteen ja riidanratkaisuun. Hän hoitaa toimeksiantoja kotimaisille ja kansainvälisille vakuutusyhtiöille, varustamoille ja operaattoreille, huolintaliikkeille, liikennöitsijöille sekä kansallisille meriviranomaisille.

        Lawyers of the Year -tunnustuksen saajat valitaan tuhansien johtavien asianajajien tekemien vertaisarvioiden perusteella. Tunnustus kertoo siitä, että sen saaja nauttii kollegojensa joukossa suurta kunnioitusta kykyjensä, asiantuntemuksensa ja rehellisyytensä ansiosta.

        03.04.2012

        Hyvä vakuutustapa saattaa olla rahanarvoinen asia

        Vakuutusalalla tulee noudattaa hyvää vakuutustapaa. Tavallisesti riidat ratkaistaan suoraan lain ja soveltuvien vakuutusehtojen perusteella. Kuitenkin tulkinnalle avoimissa tapauksissa hyvä vakuutustapa saattaa nousta ratkaisevaan asemaan. Vakuutuslautakunnan käytäntö osoittaa, että hyvä vakuutustapa saattaa toisinaan olla muutoksenhakijoille rahanarvoinen asia.

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin osakkaiden Matti Komosen ja Herman Ljungbergin aihetta koskeva artikkeli ”Hyvä vakuutustapa vakuutuslautakunnan käytännössä” on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä 3.4.2012.

        http://www.internationallawoffice.com//?l=7HK2L3K

        28.03.2012

        Klaus Nyblin valittu toisen kerran peräkkäin maan parhaaksi

        Klaus Nyblin palkittiin toisen kerran peräkkäin: Client Choice Awards 2012 ”Winner – Healthcare & Life Sciences, Finland”

        Hammarström Puhakka Partnersin osakas, asianajaja Klaus Nyblin palkittiin jo toisen kerran peräkkäin International Law Officen (ILO) myöntämällä tunnustuksella, Client Choice Awards 2012, Healthcare & Life Sciences -kategorian voittajana Suomessa. Klaus Nyblinillä on markkinoiden johtava kokemus ja osaaminen lääke- ja life sciences -aloilla. Hän avustaa säännöllisesti useita lääke- ja terveydenhuoltoalan yrityksiä. Asiakkaat olivat kommentoineet häntä ILO:lle mm. seuraavasti:

        ”Klaus Nyblin is one of the leading experts in pharmaceutical law in Finland and has market-leading experience in the life science industry.”

        “His outstanding expertise in the law and long experience within the industry make him a great legal partner for a multi-divisional company.”

        “Klaus Nyblin is dedicated to providing excellent client service. He is always available with fast and focused responses and high-quality input.”

        02.03.2012

        Konserniyhtiöltä saadun lahjan peräytyminen

        Omaisuuden takaisinsaanti konkurssipesään voi tulla ajankohtaiseksi muun muassa tilanteissa, joissa konkurssiin mennyt yhtiö kuuluu konserniin. Konserniyhtiöiden läheissuhteella on merkitystä arvioitaessa oikeustoimen vastikkeellisuutta.

        Näkökohtia vastikkeettoman suorituksen takaisinsaannissa konserniyhtiöltä pohditaan Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partnersin osakkaan, asianajaja Juho Lenni-Taattolan ja associate Lasse Luoman artikkelissa ”Takaisinsaanti konkurssipesään: lahjan tai lahjanluonteisen oikeustoimen peräytyminen konsernissa”. Artikkeli on julkaistu International Law Officen uutiskirjeessä 2.3.2012.

        http://www.internationallawoffice.com//?l=7GC6D0C

        15.02.2012

        Nokian päälakimies TMT -ryhmän vetäjäksi

        Hammarström Puhakka Partners on kutsunut OTK, VT Markku Mäkisen Specialist Counseliksi. Mäkinen aloittaa yrityksen teknologia, media ja telekommunikaatio -ryhmän vetäjänä 13.2.2012 ja osakkaana 1.12.2012. Hän on toiminut viimeksi Nokian globaalin markkinoinnin päälakimiehenä.

        Markku Mäkinen on ollut Nokian palveluksessa viimeiset 12 vuotta. Hän on vetänyt eri yksiköiden lakitiimejä ja vastannut muun muassa Nokia Kiinan ja Nokia Pohjois-Amerikan sekä Nokia Research Center ja Nokia Ventures Organization -yksiköiden lakiasioista. Viimeiset vuodet hän on vastannut Nokian globaalin markkinoinnin, retail ja online -myynnin, logistiikan sekä asiakastuen lakiasioista ja toiminut Nokian palveluliiketoiminnan lakitukena Markets -yksikössä. Aikaisemmin hän on toiminut osakkaana helsinkiläisessä asianajotoimistossa.

        “Olen erittäin innoissani tästä uudesta haasteesta. Viimeiset 12 vuotta eri tehtävissä Euroopassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa antaa erinomaisen lähtökohdan tuottaa lisäarvoa Hammarström Puhakka Partnersin asiakkaille. Asiakaslähtöisyys ja ratkaisukeskeisyys tulevat olemaan TMT-ryhmän toiminnan ytimessä”, toteaa Mäkinen.

        Toimitusjohtaja Markus Einiön mukaan Mäkisen pitkä kansainvälinen ura yhdessä maailman merkittävimmässä ICT-alan yrityksessä vahvistaa entisestään yrityksen vahvassa kasvussa olevaa alan praktiikkaa ja avaa uusia mahdollisuuksia kansainvälisten yritysten yhteistyökumppanina sekä kotimaisten asiakkaiden kansainvälistymishankkeissa.

        07.02.2012

        The UK Bribery Act -seminaari oli menestys

        HPP järjesti Ison-Britannian suurlähetystössä Helsingissä helmikuun 1. päivänä seminaarin, jossa käsiteltiin Ison-Britannian lahjontalakia (”the Bribery Act”) ja sen vaikutuksia suomalaisiin yrityksiin. Seminaarissa HPP:n osakas, asianajaja Andrew Cotton, joka on myös Englannissa pätevöitynyt lakimies kertoi uudesta lainsäädännöstä ja siitä, miten suomalaiset yhtiöt saattavat joutua lain nojalla vastuuseen, mikäli ne eivät ole pystyneet estämään lahjontaa. Cotton antoi myös käytännön neuvoja siitä, minkälaisilla toimenpiteillä yhtiöt voivat vähentää riskiä lain rikkomisesta. Seminaarin osallistujamäärästä ja sen aikana syntyneestä vilkkaasta keskustelusta päätellen aihetta käsittelevälle tapahtumalle oli ollut tarvetta. Seminaariin osallistui HPP:n asiakkaita ja yhteistyökumppaneita, mukaan lukien eräitä Suomen suurimpia monikansallisia yrityksiä.
        Lisätietoja siitä, miten Ison-Britannian lahjontalaki saattaa vaikuttaa liiketoimintaasi, saat ottamalla yhteyttä Andrew Cottoniin joko puhelimitse (+358 456 575758) tai sähköpostitse (andrew.cotton@hpplaw.com)

        15.01.2012

        Associate Kiti Karviselle tutkielmapalkinto

        HPP:n kilpailuoikeusryhmän associate Kiti Karvisen tutkielma on palkittu Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tutkielmapalkinnolla

        Tutkielmassa ”Kilpailunrikkomuksen uusiminen –Uusimisesta kiinnijääminen yritysten toimintaan vaikuttavana tekijänä” on selvitetty kartellien uusimisesta kiinnijäämisen vaikutuksia yritysten toimintaan. Selvityksessä tarkastellaan kartellin uusimisen olemassaoloa, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä erityisesti kartellin uusimisen johdosta korotetun sakon ja uusimisesta kiinnijäämisen käytännön vaikutuksia yritysten toimintaan.

        Karvisen tutkielma on julkaistu myös Kilpailuviraston selvityksiä -sarjassa vuoden 2011 lopulla. Kilpailuvirasto julkaisee selvityksiä -sarjassa yliopistoissa ja korkeakouluissa valmistuneita laadukkaita tutkielmia, joiden aihe liittyy kilpailuoikeuteen tai kilpailun taloustieteeseen.

        Karvinen on julkaissut myös lyhyemmän artikkelin aiheesta Suomen Kilpailuoikeudellisen yhdistyksen vuosikirjassa ja artikkeli ”Kartellin uusimisen johdosta korotetut sakot ja niiden merkitys yritysten tulevaan käyttäytymiseen” on luettavissa Kilpailuoikeudellisesta vuosikirjasta 2010.

        01.01.2012

        Nora Gahmberg on kutsuttu osakkaaksi 1.1.2012 lukien.

        Hammarström Puhakka Partners Oy on kutsunut OTK Nora Gahmbergin yrityksen osakkaaksi 1.1.2012 lukien.

        Kansainväliseen kauppaan ja siihen liittyvään logistiikkaan sekä offshore alan sopimuksiin erikoistunut Gahmberg vahvistaa entisestään yrityksen vahvaa merenkulkuun ja kuljetuksiin erikoistunutta praktiikkaa. Hän on suorittanut oikeustieteellisen tutkinnon sekä Suomessa että Ruotsissa.

        Nora Gahmberg siirtyy yritykseen maailmanlaajuisen kanadalaisen öljy- ja kaasukuljetuksiin erikoistuneen Teekay Corporationin tytäryhtiön Teekay Petrojarl Productions AS:n palveluksesta. ”Toimiminen Pohjanmeren suurimman FPSO (öljyn- ja kaasuntuotantoon rakennettu tuotantoalus) operaattorin lakiasioiden parissa ja usean kansainvälisen asianajotoimiston asiakkaana auttoi näkemään ja ymmärtämään alaan liittyvät odotukset asiakkaan näkökulmasta ja herätti halun päästä hyödyntämään sitä käytännössä”, toteaa Gahmberg.

        Toimitusjohtaja Markus Einiön mukaan osakkuus vahvistaa entisestään yrityksen markkinajohtajan asemassa olevan kansainvälisiin kuljetuksiin erikoistuneen praktiikan kykyä avustaa asiakkaita kansainväliseen kauppaan liittyvissä toimeksiannoissa. “Meri- ja kuljetusoikeuden lisäksi Noralla on vankka kokemus kansainvälisestä sopimusoikeudesta sekä yritysjärjestelyistä ja niihin liittyvistä Due Diligence –selvityksistä sekä offshore alan sopimuksista”, iloitsee Einiö.

        22.11.2011

        Asianajaja Andrew Cotton HPP:n osakkaaksi

        Hammarström Puhakka Partners Oy on kutsunut asianajaja Andrew Cottonin yrityksen osakkaaksi 1.11 2011 lukien. Cotton on erikoistunut kansainväliseen kauppa- ja yhtiöoikeuteen sekä IP- ja teknologia-alan oikeudellisiin kysymyksiin. Hän neuvoo niin suomalaisia kuin kansainvälisiä asiakkaita rajat ylittävässä liiketoiminnassa.

        Andrewn osaaminen keskittyy erityisesti rajat ylittäviin yrityskauppoihin ja -järjestelyihin, IT-, teknologia-, cleantech- ja tietoliikennetoimialoihin. Hän on tehnyt asiakkaiden puolesta sopimuksia muun muassa merkittävien kansainvälisten tietoliikenneoperaattorien kanssa.

        Cottonin mukaan HPP on erinomainen yritys, jolla on laaja asiakaskunta: ” Yrityksessä työskentelee lisäksi useita maan johtavia juristeja ja on hienoa saada mahdollisuus osallistua yrityksen hyvän markkina-aseman vahvistamiseen sekä kansainvälisen asiakaskunnan kasvattamiseen”.

        Toimitusjohtaja Markus Einiön mukaan osakkuus heijastaa Cottonin korkean ammattitaidon lisäksi yrityksen halua tarjota asiakkailleen entistä monipuolisempaa osaamista, jolla on todettu olevan merkittävää hyötyä asiakkaiden liiketoiminnoille.

        HPP:n palveluksessa Cotton aloitti vuonna 2009.

        10.10.2011

        HPP on Suomen nopeimmin kasvava asianajotoimisto

        Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy on maamme nopeimmin kasvava liikejuridiikkaan erikoistunut asianajotoimisto. Talouselämä –lehden vuosittaisen toimistovertailun mukaan HPP otti ykköspaikan sekä liikevaihdon että liiketuloksen kasvussa. Selvästi toimialaa nopeammin kasvava Hammarström Puhakka Partners on maamme yhdeksänneksi suurin asianajotoimisto.

        Talouselämä –lehti julkaisee kerran vuodessa asianajotoimistovertailun. Vertailussa on mukana 30 maamme suurinta asianajotoimistoa. Jo aiempina vuosina kärkikymmenikköön noussut HPP on noussut nyt maamme nopeimmin kasvavaksi toimistoksi sekä liikevaihdon että liiketuloksen kasvulla mitattuna. HPP:n liikevaihto kasvoi 33% ja liiketulos kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna.

        Yli 20% kasvuun ylsi vain 6 toimistoa ja ainoastaan HPP:n liikevaihto kasvoi yli 30 prosenttia. HPP:n kasvu oli merkittävä myös kymmenen suurimman toimiston keskuudessa, sillä suurimman osan kasvu jäi alle kymmenen prosentin.

        Toimitusjohtaja Markus Einiön mukaan viimeiset kaksi vuotta ovat olleet erinomaisia: “ Useamman vuoden jatkununeen määrätietoisen kehitystyön seurauksena toteutunut asiakastyytyväisyys on tuonut markkinaa nopeamman kasvun. Erityisen ilahtunut olen siitä, että asiakkaat ovat löytäneet meidän perinteisten vahvuusalueidemme, kilpailu-, meri-, ja ympäristöoikeuden lisäksi vaativiin riitoihin sekä yritys- ja rahoitusjärjestelyihin liittyvät palvelumme.Vahva panostuksemme näiden alueiden osaamiseeen on alkanut tuottaa hedelmää”.

        30.09.2011

        Asianajotoimistoon toimitusjohtaja mainosalalta

        Ensimmäisen kerran maamme asianajotoiminnan historiassa asianajotoimiston johtoon tulee muu kuin juristi. KTM Markus Einiö on kutsuttu Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy:n toimitusjohtajaksi 1.1.2011 alkaen.

        Markus Einiöllä on pitkä kokemus ja menestyksekäs ura yritysten ja liiketoiminnan johtotehtävistä. Hän on toiminut aiemmin muun muassa konsulttiyhtiö PwC Oy:n strategiakonsulttina ja edellisessä tehtävässään markkinointiviestintätoimisto Family Inc. Oy:n toimitusjohtajana ja osakkaana.

        01.10.2009

        Asianajotoimistot Hammarström Puhakka Partners Oy ja Gahmberg & Co Oy yhdistyvät

        Yhdistymisen seurauksena syntyy maamme johtava logistiikkaan liittyvien juridisten palvelujen tarjoaja. Gahmberg & Co:n kansainvälisestikin Suomen johtavaksi rankattu osaaminen kasvattaa Hammarström Puhakka Partnersin erikoisosaamisalueiden määrää entisestään. Gahmberg & Co on erikoistunut kuljetus- ja merioikeuteen, vakuutusoikeuteen sekä oikeudenkäynteihin. Gahmberg & Co:n nykyiset osakkaat jatkavat Hammarström Puhakka Partnersin osakkaina.

        Toimitusjohtaja Vesa Silaskiven mukaan Gahmberg & Co:n erikoistumisalueet sekä täydentävät että vahvistavat Hammarström Puhakka Partnersin palvelutarjontaa. ”Jatkuvasti monimutkaistuvassa maailmassa asiakkaat vaativat asiantuntijaorganisaatioilta syvää erikoisosaamista. Visionamme on tarjota asiakkaillemme maan parasta juridista osaamista kaikilla valitsemillamme aloilla ja tämä järjestely noudattaa valittua linjaa; Gahmberg & Co on kaikkien alan johtavien julkaisujen ja katalogien (Chambers Global, Chambers Europe, Legal500, Best Lawyers) mukaan maamme johtava osaaja omilla erikoistumisalueillaan, meri- ja kuljetusoikeudessa sekä näihin liittyvässä riidanratkaisussa”, toteaa Silaskivi.

        Yhdistymisen seurauksena muodostuva logistiikka-palvelukokonaisuus avustaa asiakkaita sekä henkilö-, tavara- että tietoliikenteeseen liittyvissä juridisissa kysymyksissä.