Ajankohtaista

Junior Trainee

Etsimme opintojen alkuvaiheessa olevia Junior Trainee -harjoittelijoita. Täs­sä roo­lis­sa toi­mit ju­ris­tien ja mui­den or­ga­ni­saa­tion toi­min­to­jen tär­keä­nä tu­ke­na ja mo­nen työ­kii­reen pe­las­ta­ja­na. Työ­päi­vää­si si­säl­tyy eri­lai­sia teh­tä­viä niin ju­ris­teil­ta kuin muul­ta toi­mis­to­hen­ki­lös­töl­tä: monipuolisia toimistotehtäviä, asia­kir­jo­jen toi­mit­ta­mis­ta vi­ran­omai­sil­le sekä esi­mer­kik­si toi­mis­ton vas­taa­no­tos­sa ja ko­kous­jär­jes­te­lyis­sä avus­ta­mis­ta. Työs­ken­te­ly on lu­ku­vuo­den ai­ka­na osa-ai­kais­ta, noin 1–3 päi­vää vii­kos­sa. Har­joit­te­lu­jak­sot kes­tä­vät kes­ki­mää­rin yh­den vuo­den, mut­ta jak­son pi­tuus vaih­te­lee ja on jous­ta­vas­ti so­vit­ta­vis­sa 4–18 kuu­kau­den pi­tui­sek­si.

Legal Trainee

Olet opin­nois­sa­si yl­tä­nyt jo yli puo­len vä­lin ja pys­tyt avus­ta­maan ju­ris­te­ja eri­lai­sis­sa oi­keus­in­for­ma­tii­kan teh­tä­vis­sä, asia­kir­jo­jen laa­ti­mi­ses­sa ja oi­keu­del­li­sis­sa kään­nök­sis­sä. Osa-ai­kai­sel­la har­joit­te­lu­jak­sol­la työs­ken­te­let noin 2–3 päi­vää vii­kos­sa. Har­joit­te­lu­jak­sot kes­tä­vät kes­ki­mää­rin yh­den vuo­den, mut­ta jak­son pi­tuus vaih­te­lee ja on jous­ta­vas­ti so­vit­ta­vis­sa 4–18 kuu­kau­den pi­tui­sek­si.

Jos kiinnostuit Junior tai Legal Trainee -tehtävistä, täytä hakulomake tästä

• Hakuaika päättyy 12.3.2023
• liitä mukaan suomenkielinen hakemus, CV ja opintosuoritusote yhtenä liitetiedostona

Käymme hakemuksia läpi koko hakukauden ajan ja valitsemme mahdollisimman tehokkaasti juuri meille sopivat harjoittelijat. Lisätietoja tehtävistä antaa Anniina.

Anniina Suomi
HR Coordinator

+358 40 549 6080
anniina.suomi@hpp.fi

Lisätietoja harjoitteluohjelmistamme löydät myös nettisivuiltamme https://www.hpp.fi/ura/harjoittelijaohjelmat/.

Associate Trainee

Etsimme opintojen loppuvaiheessa olevia Associate Trainee -harjoittelijoita syyskuussa 2023 alkaville harjoittelujaksoille. Harjoittelujakso kestää neljä kuukautta, jonka aikana työskentely on kokopäiväistä.

Pääset tekemään laaja-alaisesti avustavan juristin tehtäviä työskennellen kiinnostuksesi mukaan tiiviissä yhteistyössä eri tiimeissämme; transaktiot, teknologia, kilpailu, ympäristö, riidanratkaisu, rahoitus tai insolvenssi. Tehtäviisi kuuluvat muun muassa oikeudelliset selvitystyöt, tiedonhaut, sekä erilaisten asiakirjojen laatiminen.

Jos kiinnostuit tehtävistä, täytä hakulomake tästä

• Hakuaika päättyy 19.2.2023
• liitä mukaan englanninkielinen hakemus, CV ja opintosuoritusote yhtenä liitetiedostona

Käymme hakemuksia läpi koko hakukauden ajan ja valitsemme mahdollisimman tehokkaasti juuri meille sopivat harjoittelijat. Lisätietoja tehtävistä antaa Anniina.

Anniina Suomi
HR Coordinator

+358 40 549 6080
anniina.suomi@hpp.fi

Lisätietoja harjoitteluohjelmistamme löydät myös nettisivuiltamme https://www.hpp.fi/ura/harjoittelijaohjelmat/.

HPP Asianajotoimisto Oy on yksi Suomen johtavista liikejuridiikan asianajotoimistoista. Palveluksessamme on yli 70 juristia. Koko henkilökuntamme määrä on noin 125.

HPP on erikoistunut olennaiseen. Panostamme asiakkaidemme liiketoiminnan kasvattamiseen tarjoamalla korkean lisäarvon juridisia palveluja. Tämä edellyttää asiakkaidemme liiketoiminnan syvällistä ymmärtämistä.

Työpaikkana HPP tunnetaan vahvasta juridisesta osaamisesta, hyvästä yhteishengestä sekä matalasta hierarkiasta. Asianajotoimistossamme panostetaan kasvun vauhdittamiseen ja kansainvälistymiseen.

Haluamme vahvistaa organisaatiotamme ja haemme nyt joukkoomme

SENIOR COUNSELIA KILPAILURYHMÄÄMME

Tässä tehtävässä pääset toimimaan itsenäisesti kilpailuoikeuden eri osa-alueilla kattaen mm. yrityskauppa- ja kartellivalvontaan sekä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvät toimeksiannot ja prosessit niin kansallisesti kuin EU-tasolla. Asiakkaamme ovat pääsääntöisesti kotimaisia ja kansainvälisiä suuria ja keskisuuria yrityksiä ja yhteisöjä.

Odotamme sinulta

Tehtävässä menestyäksesi olet kilpailulainsäädännön syväosaaja, olennaiseen keskittyvä ja asiakaslähtöinen juristi, jolla on vähintään kuuden vuoden kokemus kilpailuoikeuden ja sen eri osa-alueiden soveltamisesta. Hoidat itsenäisesti isojakin kokonaisuuksia ja osaat johtaa ja organisoida tiimin sisäistä työskentelyä sekä koordinoida sitä myös toimiston muiden juridiikkatiimien kanssa. Viestit sujuvasti sekä suomeksi että englanniksi, muu kielitaito katsotaan eduksi. Sinulla on vahva halu kehittyä edelleen oman alasi huippuasiantuntijana ja tuot oman vahvan panoksesi myös ryhmän kehittämiseen. Työskentelytyyliltäsi olet joustava, käytännönläheinen, ratkaisukeskeinen ja hyvä tiimipelaaja.

Tarjoamme sinulle

Tarjoamme sinulle itsenäisen toimenkuvan sekä haastavia ja monipuolisia toimeksiantoja mutkattomassa organisaatiossamme. Pääset kehittämään osaamistasi ja taitojasi niin kilpailuoikeuden prosessien (antitrust) kuin yrityskauppavalvonnan saralla. Joustava hybridityömalli ja toimisto Helsingin ytimessä luovat erinomaiset puitteet työskentelylle. Tehtävä on kokoaikainen ja työsuhde voimassa toistaiseksi.

Mikäli kiinnostuit tehtävästä, jätä hakemuksesi, ansioluettelosi ja palkkatoiveesi linkin kautta viimeistään 6.2.2023. Etenemme valintaprosessissa heti sopivan henkilön löydyttyä.

Tehtävää koskeviin tiedusteluihin vastaavat osakas Tuomas Saraste 25.1. klo 10–11 ja osakas Anna Roubier 30.1. ja 31.1. klo 13–14.

Lisätietoa kilpailuryhmämme palveluista sekä viimeaikaisista toimeksiannoistamme.

Tänään maanantaina käynnistyvä HPP Open tarjoaa viikon mittaista huipputennistä ja urheilun riemua Talin Tenniskeskuksessa Helsingissä 14.-20.11.2022. Kyseessä on Suomen suurin kansainvälinen tennistapahtuma, joka järjestetään nyt entistä isompana ja hienompana. Talissa nähdään kovatasoinen miesten ATP Challenger -kilpailu sekä naisten turnaus saman katon alla. HPP Asianajotoimiston ja tennisseura HVS:n useamman vuoden kattavan yhteistyösopimuksen ansiosta tapahtumaa on pystytty kehittämään yhdessä pidemmän aikavälin näkökulmasta. Sopimuksen mukaan HPP toimii Suomen kovatasoisimman ATP Challenger -kilpailun pääyhteistyökumppanina.

”Haluamme tukea laadukasta tapahtumaa sekä olla mukana edistämässä suomalaista huipputennistä HVS:n kanssa. Meille vastuun kantaminen yhdessä on tärkeää ja tapahtuman yhteisöllisyyden kasvattaminen lisää sen merkitystä ja myönteisiä vaikutuksia”, iloitsee HPP:n hallituksen puheenjohtaja Kari Marttinen.”

Myös HPP:n hallituksen jäsen, osakas Tuomas Saraste näkee tapahtuman kehittämisellä ja yhteistyökumppanuudessa paljon mahdollisuuksia. ”Tapahtuma kasvattaa asiantuntemusta ja ymmärrystä suomalaisessa tenniksessä ja luo pohjaa uusien pelaajien kasvulle. Sen lisäksi tennis on lajina saavutettava, pelaaminen on hauskaa ja pitää mielen vireessä.”

HVS haluaa erityisesti panostaa katsojan kokonaiselämykseen luomalla turnauksen ympärille useille kohderyhmille tenniselämyksiä sekä tuoda suomalaisille pelaajille mahdollisuuden pelata ammattilaiskisoja kotimaassaan.

”HPP Open antaa erinomaisen mahdollisuuden kotimaisille pelaajille kehittyä ja menestyä, ja turnaus tuo huippupelaajia yleisön nähtäväksi. Turnaus on meille kaikille, erityisesti meidän nuorille tulevaisuuden lupauksille ponnahduslauta tulevaisuuteen. Sekä Jarkko Nieminen ja Emil Ruusuvuori ovat saaneet hyvän startin uralle juuri Talin Challenger-kisasta”, kertoo kilpailunjohtaja Pekka Mäkelä.

Turnauksen kansainvälinen kiinnostavuus on myös ollut kasvussa, ja tänä vuonna HPP Openissa on ennätyskattaus mahdollisia tulevaisuuden tähtiä. Kisan järjestelyt ovat saaneet kiitosta ja Talin kisa valittiin jo vuonna 2010 Maailman parhainten järjestetyksi ATP-Challenger -turnaukseksi. Tänä vuonna ATP:n oma viestintätiimi on tulossa Suomeen käymään, mikä tuo kansainvälistä lisänäkyvyyttä turnaukselle.

HVS:n kilpailuista ja HPP:n sponsoroinnista vastaavien Pekka Mäkelän ja Marko Tuomolan välillä ideat ovat lennelleet tiuhaan, jotta tapahtumasta saadaan entistä innostavampi myös kaikenikäisille katsojille. Yhteiset teemat kiteytyvät HaPPy week-sanomassa, joka korostaa huipputenniksen lisäksi myös pelaamisen ja yhdessäolon iloa. Pekka Mäkelälle HPP Open onkin vuoden kohokohta: “HPP Open -viikkoa on rakentamassa koko tennisperhe, Tali, Taivallahti ja HVS-Tennis yhdessä sponsoreiden ja vapaaehtoisten kanssa. Toivottavasti jokainen löytäisi viikon aikana itselleen sopivan tenniselämyksen.”

Associate Trainee

Etsimme opintojen loppuvaiheessa olevia Associate Trainee -harjoittelijoita toukokuussa 2023 alkaville harjoittelujaksoille. Harjoittelujakso kestää neljä kuukautta, jonka aikana työskentely on kokopäiväistä.

Pääset tekemään laaja-alaisesti avustavan juristin tehtäviä työskennellen kiinnostuksesi mukaan tiiviissä yhteistyössä eri tiimeissämme; transaktiot, kiinteistöt, teknologia, kilpailu, riidanratkaisu, rahoitus tai insolvenssi. Tehtäviisi kuuluvat muun muassa oikeudelliset selvitystyöt, tiedonhaut, sekä erilaisten asiakirjojen laatiminen.

Jos kiinnostuit tehtävistä, täytä hakulomake tästä

• Hakuaika päättyy 13.11.2022
• liitä mukaan englanninkielinen hakemus, CV ja opintosuoritusote yhtenä liitetiedostona

Käymme hakemuksia läpi koko hakukauden ajan ja valitsemme mahdollisimman tehokkaasti juuri meille sopivat harjoittelijat. Lisätietoja tehtävistä antaa Anniina.

Anniina Suomi
HR Coordinator

+358 40 549 6080
anniina.suomi@hpp.fi

Lisätietoja harjoitteluohjelmistamme löydät myös nettisivuiltamme https://www.hpp.fi/ura/harjoittelijaohjelmat/.

HPP Asian­ajo­toi­mis­to Oy on lii­ke­ju­ri­diik­kaan eri­kois­tu­nut asian­ajo­toi­mis­to. Asiak­kai­tam­me ovat alo­jen­sa joh­ta­vat suo­ma­lai­set ja kan­sain­vä­li­set yri­tyk­set ja eri­kois­tu­mi­sa­luei­siim­me kuu­lu­vat yri­tys- ja ra­hoi­tus­jär­jes­te­lyt, ve­rot, rii­dan­rat­kai­su, tek­no­lo­gia ja im­ma­te­ri­aa­lioikeu­det, maksukyvyttömyysmenettelyt, kil­pai­luoi­keus, ym­pä­ris­tö ja kiin­teis­töt sekä lo­gis­tiik­ka. HPP on erikoistunut olennaiseen. Panostamme asiakkaidemme liiketoiminnan kasvattamiseen tarjoamalla korkean lisäarvon juridisia ratkaisuja. Tämä edellyttää asiakkaidemme liiketoiminnan syvällistä ymmärtämistä sekä sitä, että asiakkaillamme on aina käytössään juuri oikea määrä oikeanlaista juridista projektiosaamista. Kansainväliset katalogit ovat noteeranneet osaamisemme korkealle tasolle jo pitkään.

Työpaikkana HPP tunnetaan vahvasta juridisesta osaamisesta ja hyvästä yhteishengestä. Asianajotoimistossamme panostetaan kasvun vauhdittamiseen ja kansainvälistymiseen.

HPP:llä työskentelee ihmisiä, joiden asenne on tinkimätön ja innostunut. Suhtaudumme omaan oppimiseen ja kehittymiseen intohimoisesti ja olemme sitoutuneita ensiluokkaiseen asiakaspalveluun.

Haluamme vahvistaa organisaatiotamme ja haemme nyt joukkoomme

MARKKINOINTIASIANTUNTIJAA

Tässä tehtävässä:

• Suunnittelet ja toteutat markkinointikampanjoita monikanavaisesti
• Tuotat markkinointimateriaaleja ja sisältöjä myynnin tueksi
• Osallistut konseptien kehittämiseen ja jalkauttaminen yhdessä sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa
• Vastaat seminaarien, webinaarien ja määriteltyjen asiakastapahtumien suunnittelusta ja toteutuksesta
• Osallistut työnantajamielikuvan kehittämiseen sekä sisäisen ja ulkoisen viestinnän toimenpiteisiin tiimin kanssa yhteistyössä
• Osallistut roolisi mukaisesti brändin kehittämiseen ja vahvistamiseen sekä viestinnän ja materiaalien yhdenmukaistamiseen
• Sinulla on joidenkin sisäisten ja ulkoisten markkinointiviestinnän työkalujen ja -kanavien omistajuus ja vastaat niiden ylläpidosta ja kehittämisestä
• Parannat asiakaskokemusta ja hyödynnät hyviä asiakaskokemuksia viestinnässä sekä markkinoinnissa
• Osallistut erilaisiin markkinoinnin kehitysprojekteihin

Toivomme, että:

• Sinulla on vahva osaaminen yritys- ja asiantuntijapalveluiden markkinoinnista mieluiten kansainvälisessä toimintaympäristössä
• Sinulla on proaktiivinen ja läpinäkyvä toimintatapa
• Sinulla on erinomaiset verkostoitumis- ja yhteistyötaidot
• Olet toimintatavoiltasi joustava, tavoitteellinen, systemaattinen ja kunnianhimoinen
• Ymmärrät brändi- ja asiakas- ja sidosryhmäviestinnän merkityksen ja pystyt tukemaan myös yritysviestinnän toimenpiteissä
• Hallitset digitaalisen ja sosiaalisen median markkinoinnin sekä orgaanisen näkyvyyden että mainonnan näkökulmasta
• Kykenet tiiviiseen yhteistyöhön niin sisäisten kumppaneiden, kuin mediatoimistojenkin kanssa
• Kirjoitat ja puhut sekä suomeksi että englanniksi sujuvasti ja oikeakielisesti, ruotsin kielen taito on eduksi

Työnkuvamme on monipuolinen ja voimme huomioida roolissa ja työnkuvassasi mahdollisen vahvuutesi tapahtumien tuotannossa, digitaalisessa markkinoinnissa, graafisessa suunnittelussa, viestinnässä, tai esimerkiksi sisällöntuotannossa.

Tarjoamme sinulle:

• Monipuolisen ja tulevaisuudessa muokkautuvan työtehtävän, jossa pääset kehittämään markkinointiviestintää tiimin ja yhteistyökumppanien kanssa
• Tukea kehittymiseesi ja mahdolliseen opiskeluusi
• Joustavan hybridityömallin ja toimiston erittäin keskeisellä sijainnilla

Jätä hakemuksesi, ansioluettelosi ja palkkatoiveesi viimeistään 12.9.2022. Aloitamme haastattelut jo hakuaikana.

Lisätietoja tehtävästä antaa HPP:n markkinointi- ja viestintäjohtaja Taru Piehl 31.8. klo 9-11 tai 2.9. klo 9-11, puh.  044 762 1085.

Associate Trainee

Etsimme opintojen loppuvaiheessa olevia Associate Trainee -harjoittelijoita tammi- ja toukokuussa 2023 alkaville harjoittelujaksoille. Harjoittelujakso kestää neljä kuukautta, jonka aikana työskentely on kokopäiväistä.

Pääset tekemään laaja-alaisesti avustavan juristin tehtäviä työskennellen kiinnostuksesi mukaan tiiviissä yhteistyössä eri tiimeissämme; transaktiot, kiinteistöt, ympäristö, teknologia, kilpailu, riidanratkaisu, rahoitus tai insolvenssi. Tehtäviisi kuuluvat muun muassa oikeudelliset selvitystyöt, tiedonhaut, sekä erilaisten asiakirjojen laatiminen.

Jos kiinnostuit tehtävistä, täytä hakulomake tästä

• Hakuaika päättyy 4.9.2022

• liitä mukaan englanninkielinen hakemus, CV ja opintosuoritusote yhtenä liitetiedostona

Junior Trainee

Etsimme opintojen alkuvaiheessa olevia Junior Trainee -harjoittelijoita tammikuussa 2023 alkavalle harjoittelujaksolle. Täs­sä roo­lis­sa toi­mit ju­ris­tien ja mui­den or­ga­ni­saa­tion toi­min­to­jen tär­keä­nä tu­ke­na ja mo­nen työ­kii­reen pe­las­ta­ja­na. Työ­päi­vää­si si­säl­tyy eri­lai­sia teh­tä­viä niin ju­ris­teil­ta kuin muul­ta toi­mis­to­hen­ki­lös­töl­tä: monipuolisia toimistotehtäviä, asia­kir­jo­jen toi­mit­ta­mis­ta vi­ran­omai­sil­le sekä esi­mer­kik­si toi­mis­ton vas­taa­no­tos­sa ja ko­kous­jär­jes­te­lyis­sä avus­ta­mis­ta. Työs­ken­te­ly on lu­ku­vuo­den ai­ka­na osa-ai­kais­ta, noin 1-3 päi­vää vii­kos­sa. Har­joit­te­lu­jak­sot kes­tä­vät kes­ki­mää­rin yh­den vuo­den, mut­ta jak­son pi­tuus vaih­te­lee ja on jous­ta­vas­ti so­vit­ta­vis­sa 4–18 kuu­kau­den pi­tui­sek­si.

Jos kiinnostuit tehtävistä, täytä hakulomake tästä

• Hakuaika päättyy 4.9.2022

• liitä mukaan suomenkielinen hakemus, CV ja opintosuoritusote yhtenä liitetiedostona

Käymme hakemuksia läpi koko hakukauden ajan ja valitsemme mahdollisimman tehokkaasti juuri meille sopivat harjoittelijat. Lisätietoja tehtävistä antaa Anniina.

Anniina Suomi
HR Coordinator

+358 40 549 6080
anniina.suomi@hpp.fi

Lisätietoja harjoitteluohjelmistamme löydät myös nettisivuiltamme https://www.hpp.fi/ura/harjoittelijaohjelmat/.

HPP Asianajotoimisto Oy on yksi Suomen johtavista asianajotoimistoista. Palveluksessamme on yli 70 juristia. Koko henkilökuntamme määrä on noin 125.

HPP on erikoistunut olennaiseen. Panostamme asiakkaidemme liiketoiminnan kasvattamiseen tarjoamalla korkean lisäarvon juridisia ratkaisuja. Tämä edellyttää asiakkaidemme liiketoiminnan syvällistä ymmärtämistä sekä sitä, että asiakkaillamme on aina käytössään juuri oikea määrä oikeanlaista juridista osaamista. Kansainväliset katalogit ovat noteeranneet osaamisemme korkealle tasolle jo pitkään.

Ympäristö, Kiinteistöt & Rakentaminen – ryhmämme asiakkaita ovat muun muassa kiinteistösijoittajat ja -kehittäjät, käyttäjät sekä teolliset- ja infratoimijat, joita avustamme muun muassa kiinteistökaupoissa, kiinteistökehityshankkeissa ja rakennusprojekteissa sekä muissa kiinteistöliitännäisissä asioissa.

Haemme nyt kiinteistöryhmään vahvistukseksi uransa alkuvaiheessa olevaa Associate-juristia.

Sinulla on kokemusta joko opintojen tai työn kautta erilaisista kiinteistöjärjestelyistä. Tärkeintä kuitenkin on aito kiinnostunut kiinteistöjuridiikkaan ja halu oppia uutta.

Odotamme, että sinulla on vastuuntuntoinen ja oma-aloitteinen työskentelytapa sekä valmiudet toimia asianajotoimistossa. Osaat toimia itsenäisesti ja osana ryhmää. Arvostamme, että sinulla on positiivinen, palvelualtis asenne ja halu kehittyä oman alasi huippuasiantuntijaksi. Ilmaiset itseäsi sujuvasti suomeksi ja englanniksi, ruotsin kielitaito on eduksi.

Meillä pääset työskentelemään haastavissa ja monipuolisissa projekteissa sekä kehittymään mutkattomassa työyhteisössä, jossa ihmiset jakavat osaamistaan. Tarjoamme osaavan joukkueemme täyden tuen menestymisellesi.

Hae tehtävään tallentamalla hakemusasiakirjat (ansioluettelo, hakukirje palkkatoiveineen) järjestelmäämme linkin kautta viimeistään 14.8.2022.

Tehtävää koskeviin tiedusteluihin vastaa Partner Jari Tuomala (puh. 040 553 1010) ja/tai Partner Leif Laitinen (puh. 044 750 5610).

Lisätietoa kiiinteistöryhmämme palveluista https://www.hpp.fi/palvelut/kiinteistot/ sekä viimeaikaisista toimeksiannoistamme.

Lain oikean tulkinnan hakeminen rikosprosessin kautta on rikosepäilyn kohteeksi joutuvalle usein kohtuutonta.

Syyttäjä jätti nostamatta syytteen paljon julkisuutta saaneessa alkoholin etämyyntiä koskeneessa rikosepäilyssä. Yli vuoden kestänyt esitutkinta päättyi toteamukseen, että laissa ei ole säädetty rangaistavaksi sitä, minkä mukaan epäillyt olivat avoimesti ja myös viranomaisten tieten vuosia toimineet.

Tapahtumaketju oli monelta kannalta ongelmallinen. EU-oikeudellisten syiden takia sosiaali- ja terveysministeriö ei ollut pystynyt esittämään lakia muutettavaksi toivomallaan tavalla. Sen sijaan viranomaiset päätyivät hakemaan tulkinnanvaraiseen lakiin selvyyttä rikosprosessilla. Toimintatapa on rikosepäilyn kohteeksi joutuvalle kohtuuton.

Samantyyppinen on myös päästöhyvityspalvelua tarjoavaa säätiötä koskenut tapaus. Säätiö oli pyrkinyt selvittämään rahankeräysluvan tarvetta viranomaiselta, mutta asian käsittely kesti kauan. Kun säätiö oli lopulta tehnyt hakemuksen rahankeräysluvasta, siihen ei annettu ratkaisua. Sen sijaan viranomainen ilmoitti poliisille jo tapahtuneesta rikoksesta. Syyttäjä nosti säätiön edustajaa vastaan syytteen, mutta peruutti sen myöhemmin. Syynä oli eduskunnassa syytteen nostamisen jälkeen hyväksytty lainmuutos. Nykyisin päästöhyvityspalvelu on suljettu rahankeräyslain ulkopuolelle. Tuomioistuimen kannanotto jäi saamatta asiaan, jossa syyksi lukeva tuomio olisi ollut jo yleisen oikeustajun kannalta ongelmallinen.

Julkisuudessa esillä olleet tapaukset kertovat laajemmasta ongelmasta. Myös muilla yhteiskunnan alueilla on epäselvää lainsäädäntöä, ja monet rangaistussäännökset ovat tulkinnanvaraisia. Varsin usein kuitenkin katsotaan, että esitutkinta voidaan aloittaa ja syyte nostaa, vaikka lain sisältö on epäselvä.

Tuomioistuinten, erityisesti korkeimman oikeuden, ennakkoratkaisut ovat tärkeä osa lain ja rangaistussäännöstenkin tulkintaa. Silti ajatusmalli, jossa varauksetta hyväksytään yksilön saattaminen rikosprosessin kohteeksi ensisijaisesti lain oikean tulkinnan löytämiseksi, on vinoutunut.

Osa rangaistussäännöksistä joudutaan väistämättä laatimaan yleisluonteisiksi. Esimerkiksi sananvapausrikoksia koskevissa säännöksissä ei voida luetella yksityiskohtaisesti, mitä ei saa sanoa tai kirjoittaa. Useat muut rangaistussäännökset voidaan kuitenkin laatia tarkemmin – niin, että tulkinnanvaraa jää vain vähän.

Rikosoikeuden kannalta vaikein kokonaisuus ovat sektorikohtaiset lait, joilla katetaan esimerkiksi jokin elinkeinotoiminnan alue, ja lakiin sisällytetään yleisluonteinen rangaistussäännös. Sen piiriin otetaan usein kaikenlainen lain säännösten rikkominen. Jos yksittäiset pykälät ovat epäselviä, myös rikossäännöksestä tulee tulkinnanvarainen.

Lainvalmistelun laatuongelmista on puhuttu pitkään. Keskustelun piiriin ei silti juurikaan ole päätynyt se, että osassa lainsäädäntöä myös ilmaisut ovat epäselviä: tekstin voi perustellusti lukea monella eri tavalla. Ongelmien juurisyy ovat lainvalmistelutyön riittämättömät resurssit. Puutteet eivät aina korjaudu myöhemmässäkään vaiheessa. Sekä luonnosten että lopullisten esitysten kommentoijista suuri osa on etujärjestöjä. Ne keskittyvät jäsenistönsä edunvalvontaan. Oikeustieteilijätkin antavat lausuntonsa muun työnsä ohessa, ja lausunnot voivat jäädä pintapuolisiksi.

Joskus lainsäädännöstä tehdään epäselvää jopa tarkoituksellisesti. Valmistelussa saatetaan antaa merkittävä asema edunvalvontajärjestöille, eivätkä nämä aina saavuta keskinäistä yhteisymmärrystä. Tuloksena on epäselvää sääntelyä, jonka tavoitellaankin selkiytyvän vasta tuomioistuimissa.

Pääasiallisesti lain oikeaa tulkintaa koskevia oikeudenkäyntejä pitäisi saada vähennettyä. Päästöhyvityspalvelun osalta lainsäätäjä korjasi ongelmallisen lain, mutta myös muuten on madallettava kynnystä tarkentaa epäselviä säännöksiä. Ministeriöiden pitää huolehtia vastuullaan olevan sääntelyn laadusta, eikä valvovien viranomaisten tule ulkoistaa lainsäädännön ongelmia rikosprosesseihin.

Kirjoitus on julkaistu 9.5.2022 Helsingin Sanomissa Vieraskynä-kirjoituksena.

Klaus Nyblin
Osakas
+358 40 725 9252
klaus.nyblin@hpp.fi

HPP ja maan suurin tennisseura HVS ovat solmineet vuodet 2022-2025 kattavan yhteistyösopimuksen. Sopimuksen mukaan HPP toimii Suomen kovatasoisimman ATP Challenger -kilpailun pääyhteistyökumppanina.

”On todella hienoa, että yhteistyö HVS:n kanssa saa jatkoa. Haluamme osaltamme olla tukemassa laadukkaan tapahtuman onnistumista sekä edistämässä suomalaista huipputennistä. Olemme erittäin innoissamme tästä sekä tulevista yhteistyövuosista”, iloitsee HPP:n hallituksen puheenjohtaja Kari Marttinen.

”Olemme erittäin iloisia, että hyvin sujunut yhteistyö HPP:n kanssa jatkuu ja kasvaa. Unelmana tälle vuodelle on järjestää todellinen Suomi-tennisviikko: samalla viikolla miesten ATP- Challenger 125, naisten 25 000$ ammattilaiskilpailu ja junioreiden kovatasoinen ITF-kilpailu. Pääyhteistyökumppanuus antaa tärkeää taloudellista turvaa tapahtumajärjestelyille sekä mahdollista pitkäjänteisen ja merkityksellisen yhteistyön”, sanoo HPP Openin kilpailunjohtaja Pekka Mäkelä.

ATP Challenger -kilpailu, HPP Open, pelataan Talin Tenniskeskuksessa Helsingissä 13-20.11.2022.

HPP jatkaa asiakkaidensa palvelemista Euroopan huipputasolla. Chambers and Partners on valinnut taas keskeiset osaamisalueemme ja asianajamme suositeltavien joukkoon tuoreessa Chambers 2022 -listauksessaan.

Tutkimustulokset perustuvat asianajotoimistojen ja niiden asiakkaiden arvioihin eri toimistoista ja asiantuntijoista.

Chambers and Partners suosittelee kahdeksaa osaamisaluettamme. Lisäksi Marko Wainio on nimetty alansa johtavaksi asiantuntijaksi Riidanratkaisussa ja Henna Kinnunen on rankattu Työelämässä. Kaikkiaan 13 HPP:n asianajajaa on arvioitu ranking-listalle omilla erityisalueillaan.

Chambers 2022 suosittelee HPP:tä seuraavilla keskeisillä osaamisalueilla seuraavasti:

Rahoitus

HPP Attorneys is noted for its presence on real estate and project finance transactions. The law firm is also experienced in acquisition and corporate finance matters, in addition to refinancing mandates.

Clients describe the lawyers as “proactive and solution-driven.”

Antti Rintakoski is appreciated, because “He is very skilled, solution-oriented and very easy to work with.”

Kilpailuoikeus

HPP Attorneys has significant experience assisting clients with antitrust compliance and training mandates. The lawyers are also knowledgeable in abuse of dominance and cartel investigations. The law firm is additionally well-versed in the notification of corporate transactions, including phase II investigations.

Tuomas Saraste has proven experience in cartel and abuse of dominance investigations carried out by the FCCA. His broad practice also encompasses merger filings, work on the defendant side of private enforcement actions and ongoing competition compliance or training mandates. Clients say that “He has both a broad knowledge and a sense of the details.”

Yritysjärjestelyt

HPP Attorneys has a notable practice advising corporates, investment companies, private equity houses and industrial clients. The department acts on a variety of mandates, including tender offers and auction processes. The lawyers also assist with corporate governance topics. The team has a particular focus on transactions in the energy sector.

Notable practitioners Antti Säiläkivi and Andrew Cotton are key contacts for clients.

Riidanratkaisu

The firm boasts notable expertise in employment, bankruptcy, and construction and real estate matters.

One client remarks that “HPP Attorneys provided tailor-made advice” that was “very detailed and comprehensive.”

A client describes Marko Wainio that “He’s always a pleasure to deal with. He understands our needs and business. Marko Wainio handles post-M&A and construction litigations, being also well versed in domestic arbitration matters.

Energia ja luonnonvarat

HPP Attorneys is renowned for its strength in environmental and permitting matters, particularly in relation to the natural resources sector, with notable experience in mining projects.

One client notes that HPP Attorneys “has very good experience and competence in the energy sector,” adding that the team is able to draw upon “the entire law firm’s expertise to solve complex issues.”

“They have experts in different areas and their approach is excellent,” confirms another source.

Kari Marttinen ”has a good knowledge of administrative issues.” He advises on the development of projects across a range of areas, including power plants, smelters and mines.

Tarja Pirinen has “negotiation skills, and ability to listen and understand.”

Björn Nykvist advises clients on power purchase agreements and wind farm transactions. Clients enthuse: “ ”We consider him to be among the best in his field of expertise.”

Kiinteistöt ja rakentaminen

HPP Attorneys assists clients with a range of real estate deals, including land acquisitions. The firm has additional experience in lease negotiations. It is knowledgeable in mandates relating to a range of office, retail and residential assets and also advises on planning issues. HPP is also particularly noted for its expertise in environmental law issues linked to construction ventures, such as infrastructure projects.

Jari Tuomala is a respected lawyer who frequently advises clients on transactions involving commercial properties. He has a particularly strong track record acting for developers.

Konkurssit ja saneeraukset

HPP Attorneys’ respected insolvency practice often acts as administrator in bankruptcy proceedings. The firm’s lawyers also have experience as supervisor and administrator in restructuring programmes.

Sami Uoti is instructed as an administrator in restructuring and bankruptcy proceedings. Sources laud his “Top-level expertise and experience in all insolvency-related matters.”

Clients appreciate Klaus Majamäki because of “His ability to open up the situation in an understandable language for non-legal experts.”

Juho Lenni-Taattola assists creditors with the restructuring and bankruptcy processes of distressed companies.

Teknologia

HPP Attorneys possesses a strong TMT practice. The department is noted for its expertise in the acquisition of IT systems, including contract negotiations. The team also advises on outsourcing and service agreements.

Kari-Matti Lehti assists clients with contract negotiations and the purchase of IT systems. One source describes him as “excellent and innovative,” adding: “He is able to understand the commercial realities and find solutions.”

Pekka Raatikainen is known for his expertise in contract negotiation and IT litigation, with one client enthusing: “He has the skills to look at the bigger picture and find the best strategy.”

Henna Kinnunen was ranked in Employment and she regularly handles employment disputes, as well as assisting with the employment aspects of M&A transactions.

A client reviews her glowingly: “I have been really happy with all the support we’ve received through her expertise; Henna is a very good listener, easy to approach and brilliant at explaining legal issues in an understandable way, which creates the right level of trust and confidence.” Another client says: “Henna is a professional with very high customer service skills.”

Otamme nöyrinä vastaan arviomme Chambers Europe 2022 -listauksessa. Kiitämme asiakkaitamme ja työntekijöitämme työstä, jonka ansiosta meidät on toistuvasti huomioitu yhtenä Suomen johtavista asianajotoimistoista.

Associate Trainee

Etsimme opintojen loppuvaiheessa olevia Associate Trainee -harjoittelijoita syyskuussa 2022 alkaville harjoittelujaksoille. Harjoittelujakso kestää neljä kuukautta, jonka aikana työskentely on kokopäiväistä.

Pääset tekemään laaja-alaisesti avustavan juristin tehtäviä työskennellen kiinnostuksesi mukaan tiiviissä yhteistyössä eri tiimeissämme; transaktiot, ympäristö, teknologia, riidanratkaisu, rahoitus tai kilpailu. Tehtäviisi kuuluvat muun muassa oikeudelliset selvitystyöt, tiedonhaut, sekä erilaisten asiakirjojen laatiminen.

Legal Trainee

Olet opin­nois­sa­si yl­tä­nyt jo yli puo­len vä­lin ja pys­tyt avus­ta­maan ju­ris­te­ja eri­lai­sis­sa oi­keus­in­for­ma­tii­kan teh­tä­vis­sä, asia­kir­jo­jen laa­ti­mi­ses­sa ja oi­keu­del­li­sis­sa kään­nök­sis­sä. Osa-ai­kai­sel­la har­joit­te­lu­jak­sol­la työs­ken­te­let noin 2–3 päi­vää vii­kos­sa. Har­joit­te­lu­jak­sot kes­tä­vät kes­ki­mää­rin yh­den vuo­den, mut­ta jak­son pi­tuus vaih­te­lee ja on jous­ta­vas­ti so­vit­ta­vis­sa 4–18 kuu­kau­den pi­tui­sek­si.

Junior Trainee

Täs­sä roo­lis­sa toi­mit ju­ris­tien ja mui­den or­ga­ni­saa­tion toi­min­to­jen tär­keä­nä tu­ke­na ja mo­nen työ­kii­reen pe­las­ta­ja­na. Työ­päi­vää­si si­säl­tyy eri­lai­sia teh­tä­viä niin ju­ris­teil­ta kuin muul­ta toi­mis­to­hen­ki­lös­töl­tä: monipuolisia toimistotehtäviä, asia­kir­jo­jen toi­mit­ta­mis­ta vi­ran­omai­sil­le sekä esi­mer­kik­si toi­mis­ton vas­taa­no­tos­sa ja ko­kous­jär­jes­te­lyis­sä avus­ta­mis­ta. Junior Traineena pääset myös tekemään jo jonkin verran juridisia tehtäviä. Työs­ken­te­ly on lu­ku­vuo­den ai­ka­na osa-ai­kais­ta, noin 2-3 päi­vää vii­kos­sa. Har­joit­te­lu­jak­sot kes­tä­vät kes­ki­mää­rin yh­den vuo­den, mut­ta jak­son pi­tuus vaih­te­lee ja on jous­ta­vas­ti so­vit­ta­vis­sa 4–18 kuu­kau­den pi­tui­sek­si.

Jos kiinnostuit tehtävistä, täytä hakulomake tästä

• Hakuaika päättyy 27.2.2022
• valitse Associate Trainee -harjoittelun tiimi, jos haet Associate Trainee -paikkaan
• liitä mukaan hakemus (Associate Trainee ja Legal Trainee -paikkoihin toiveena englanninkielinen hakemus), CV ja opintosuoritusote yhtenä liitetiedostona

Käymme hakemuksia läpi koko hakukauden ajan ja valitsemme mahdollisimman tehokkaasti juuri meille sopivat harjoittelijat. Lisätietoja tehtävistä antaa Anniina.

Anniina Suomi
HR Coordinator

+358 40 5496080
anniina.suomi@hpp.fi

Lisätietoja harjoitteluohjelmistamme https://www.hpp.fi/ura/harjoittelijaohjelmat/.

Jaakko Klemettilä on nimitetty HPP Asianajotoimiston osakkaaksi 1 tammikuuta 2022 lukien. Jaakko on erikoistunut vero-oikeuteen ja on HPP Asianajotoimiston ensimmäinen veroasioihin keskittynyt osakas. Nimitys laajentaa HPP Asianajotoimiston palvelutarjontaa sisältämään nyt myös ensiluokkaiset veropalvelut.

”Olemme iloisia, että Jaakko ottaa uuden roolin toimiston veropraktiikassa. Jaakon laaja-alainen vero-osaaminen ja hänen asiakas- ja ratkaisukeskeinen työskentelytapansa tuo lisäarvoa asiakkaillemme. Jaakon pragmaattinen asenne on osoittautunut tärkeäksi elementiksi useissa asiakastoimeksiannoissa läpi HPP Asianajotoimiston palvelualueiden”, sanoo toimitusjohtaja Markku Mäkinen.

Jaakolla on yli 20 vuoden kokemus haastavista korkean lisäarvon veroneuvontapalveluista. Hän on urallaan työskennellyt yli 15 vuoden ajan kahdessa Big4 tilintarkastustoimistossa ja kansainvälisen asianajotoimiston Suomen veropraktiikan vetäjänä. Tämän lisäksi Jaakko on työskennellyt Verohallinnossa ja suuren suomalaisen pörssiyhtiön verolakimiehenä.

Jaakon veroneuvonta keskittyy erityisesti yrityskauppojen verokysymyksiin sisältäen konsernirakenteen muokkaukset, yrityskauppojen verorakenteet sekä yrityskauppa- ja verovakuutusneuvonannon. Hänen kokemuksensa kattaa laajasti myös muut veroasiat kuten johdon kannustinjärjestelmät, ennakkoperinnän, ALV:n ja eri toimialojen päivittäiset verokysymykset.

Jaakko Klemettilä
Osakas
040 536 0963
jaakko.klemettila@hpp.fi

HPP asianajotoimisto on vahvistanut 15 juristin energia- ja infrastruktuuritiimiään nimittämällä Marius af Schulténin osakkaaksi 17. tammikuuta 2022 alkaen. Marius on erittäin kokenut energia- ja infrastruktuurisektoreihin keskittynyt juristi, joka hoitaa laajasti erilaisia energiatransaktioita, energiahankkeita ja energiarahoitukseen liittyviä toimeksiantoja, keskittyen erityisesti uusiutuvan energian hankkeisiin.

Marius neuvoo kotimaisia ja kansainvälisiä rahoituslaitoksia, erityisrahastoja ja muita sijoittajia sekä hankekehittäjiä merkittävien energiahankkeiden kehittämisessä, hankinnassa, myynnissä ja rahoituksessa. Hän yhdistää vahvan transaktio-osaamisen perusteelliseen ymmärrykseen tällaisiin hankkeisiin tyypillisesti liittyvistä lupa- ja maankäyttökysymyksistä. Ennen HPP:lle siirtymistään Marius työskenteli yhdeksän vuotta toisessa johtavassa suomalaisessa asianajotoimistossa.

HPP:n energiatiimin vetäjä Björn Nykvist kommentoi af Schulténin nimitystä seuraavasti: ”Mariuksen saapuminen HPP:lle syventää edelleen energiatiimimme tarjontaa energia-alalla toimiville ja siihen investoiville asiakkaille. Hänen kokemuksensa tulee olemaan tärkeä apu HPP:n asiakkaille, jotka ovat mukana vauhdittamassa energiasektorin ja erityisesti uusiutuvan energian kehitystä. Kehitys vaatii merkittäviä investointeja ja se on jo nyt luonut monissa energia-alaan liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä merkittävän tarpeen korkealaatuiselle, räätälöidylle ja käytännönläheiselle oikeudelliselle neuvonnalle. Mariuksen kokemus ja ammattitaito auttavat meitä vastaamaan jatkossakin tähän tarpeeseen”.

Marius kommentoi HPP:lle siirtymistään seuraavasti: ”HPP:lla on jo useiden vuosien ajan ollut yksi Suomen johtavista energiatiimeistä, ja se on osoittanut vahvaa päättäväisyyttä pysyä jatkossakin tämän erittäin dynaamisen markkinan edelläkävijänä. Energiasektorin kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja sen tulevan kehityksen ennakoiminen ovat avaintekijöitä autettaessa asiakkaita hyödyntämään niitä lukuisia mahdollisuuksia, joita energiamurros tarjoaa. Tämä on myös selkeästi HPP.n toimintaa ohjaava ajattelutapa. Olen innoissani voidessani liittyä asianajotoimistoon, jolla on aito pyrkimys jatkuvaan kehitykseen ja kasvuun – sekä energia-alalla että muuten”.

HPP  on pitkään lukeutunut maan johtavien asianajotoimistojen joukkoon energia- ja infrastruktuurisektorilla. Asianajotoimistoja rankkaava Chambers Europe on luokitellut tiimimme Tier 1 – energia- ja infrastruktuurialan toimijaksi, ja tiimimme yksittäiset juristit ovat sekä kollegoidensa että lakihakemistojen tunnustamia alan johtavia asiantuntijoita. Tiimimme myös osallistuu Suomen uusiutuvan energian sektorin kehittämiseen Suomen Tuulivoimayhdistyksen kautta ja on hiljattain osallistunut Suomen hallituksen selvitykseen tuulivoimarakentamisen edistämisestä Suomessa.

Marius af Schultén
Osakas
040 565 7034
marius.schulten@hpp.fi

ATP CHALLENGER -KILPAILU HPP OPEN PELATAAN TALISSA 15.-21.11.2021

ATP Challenger -turnaus pelataan taas yhden koronan aiheuttaman välivuoden jälkeen Talissa 15.-21.11.2021. Vuoden 2019 turnaus päättyi riemukkaasti Emil Ruusuvuoren voittoon. Niistä tunnelmista on hyvä lähteä järjestämään tämän vuoden kilpailua.

Kilpailunjohtaja Pekka Mäkelällä on jo tässä vaiheessa iloisia uutisia kisan suhteen:

– Olemme solmineet pääyhteistyökumppanuuden HPP Asianajotoimiston kanssa, mikä on meille erittäin iso juttu. Kilpailun järjestäminen on suuri taloudellinen ponnistus ja pääyhteistyökumppanin löytyminen antaa tärkeää taloudellista turvaa turnausjärjestelyille. Lisäksi Tennisliitto on merkittävästi mukana turnausta tukemassa.

Näin yhteistyöstä toteaa HPP:n hallituksen puheenjohtaja Kari Marttinen:

– Olemme tehneet jo pidempään yhteistyötä HVS:n kanssa ja nähneet seuran hienon kehityksen viime vuosina. Haluamme olla mukana tässä hyvässä ja ATP Challenger -turnauksen pääyhteistyökumppanuus on meille luonnollinen muoto yhteistyölle. Ajatuksemme on rakentaa tästä pitkäaikainen kumppanuus.

Olethan mukana HPP Openissa!

Seuraa kilpailua:

Facebook HPP Open

Instagram @hppopen

Katso video:

HPP Asianajotoimisto Oy on yksi Suomen johtavista asianajotoimistoista. Palveluksessamme on yli 70 juristia. Koko henkilöstömme määrä on noin 120.

HPP on erikoistunut olennaiseen. Panostamme asiakkaidemme liiketoiminnan kasvattamiseen tarjoamalla korkean lisäarvon juridisia ratkaisuja. Tämä edellyttää asiakkaidemme liiketoiminnan syvällistä ymmärtämistä sekä sitä, että asiakkaillamme on aina käytössään juuri oikea määrä oikeanlaista juridista osaamista. Kansainväliset katalogit ovat noteeranneet osaamisemme korkealle tasolle jo pitkään.

Haemme nyt uransa alkuvaiheessa olevaa Associate-juristia työoikeusryhmäämme.

Tehtäviisi kuuluu asiakkaidemme avustaminen työoikeudellisissa asioissa laaja-alaisesti, mukaan lukien työoikeudelliset riita- ja rikosasiat. Avustat asiakkaitamme yritysjärjestelyihin liittyvissä työoikeudellisissa kysymyksissä ja teet tiivistä yhteistyötä talon sisällä muiden praktiikoiden kanssa työoikeuden osalta myös muissa laajemmissa asiakasprojekteissa.

Edellytämme sinulta:

• oikeustieteen maisterin tutkintoa,
• erittäin sujuvaa suomen ja englannin kielen kirjallista ja suullista taitoa,
• tarkkuutta, oma-aloitteisuutta, intohimoa oppimiseen ja joustavuutta,
• asiakaslähtöistä asennetta ja erinomaisia tiimityöskentelytaitoja sekä vahvaa halua kehittyä huippuosaajaksi toimialan johtavien juristien ohjauksessa.

Haemme nyt uransa alkuvaiheessa tai jo pidemmällä uraa olevaa Associate-juristia rahoitusryhmäämme.

Edellytämme lisäksi, että omaat hyvät yhteistyötaidot, löydät ratkaisuja ongelmien sijaan ja olet valmis sekä sparraamaan että ottamaan ohjausta vastaan. Olet siis tiimipelaaja.

Rahoitustiimin ydintoimintaan kuuluu velkarahoitus eri muodoissaan, erityisesti kiinteistö- ja projektirahoitus. Työroolisi venyy osaamisen mukaan asiantuntijatyöstä ja dokumenttien laadinnasta projektien vetämiseen, asiakasyhteyksien hoitamiseen ja markkinointiin. Tehtäväsi painottuu rahoitukseen, mutta tarvittaessa olet täydellä sydämellä mukana muissakin transaktiotoimeksiannoissa. Pystymme rakentamaan omien kiinnostustesi pohjalta roolin, jossa eri osa-alueet yhdistyvät mielekkäällä tavalla.

Edellytämme sinulta:

• oikeustieteen maisterin tutkintoa,
• erittäin sujuvaa suomen ja englannin kielen kirjallista ja suullista taitoa,
• tarkkuutta, oma-aloitteisuutta, intohimoa oppimiseen ja joustavuutta,
• asiakaslähtöistä asennetta ja erinomaisia tiimityöskentelytaitoja sekä vahvaa halua kehittyä huippuosaajaksi toimialan johtavien juristien ohjauksessa.

Jos kiinnostuit työoikeus-  tai rahoitusryhmän tehtävästä, täytä 26.9.2021 mennessä hakulomake ja liitä mukaan englanninkielinen hakemuksesi, CV ja opintosuoritusote yhtenä liitetiedostona.

Lisää rahoitusryhmästämme https://www.hpp.fi/palvelut/rahoitus/. Tehtävää koskeviin tiedusteluihin vastaa partner Antti Rintakoski p. +358 50 344 5606.

Lisää työoikeusryhmästämme https://www.hpp.fi/palvelut/tyoelama/. Tehtävää koskeviin tiedusteluihin vastaa partner Henna Kinnunen p. +358 50 342 2245.

Associate Trainee

Etsimme opintojen loppuvaiheessa olevia Associate Trainee -harjoittelijoita tammi- ja toukokuussa 2022 alkaville harjoittelujaksoille. Harjoittelujakso kestää neljä kuukautta, jonka aikana työskentely on kokopäiväistä.

Pääset tekemään laaja-alaisesti avustavan juristin tehtäviä työskennellen kiinnostuksesi mukaan tiiviissä yhteistyössä eri tiimeissämme; transaktiot, ympäristö, teknologia, kilpailu, riidanratkaisu tai insolvenssi. Tehtäviisi kuuluvat muun muassa oikeudelliset selvitystyöt, tiedonhaut, sekä erilaisten asiakirjojen laatiminen.

Jos kiinnostuit tehtävistä, täytä hakulomake tästä

• Hakuaika päättyy 5.9.2021
• Hakiessasi Associate Trainee -paikkaa, valitse Associate Trainee -harjoittelun tiimi
• liitä mukaan englanninkielinen hakemus, CV ja opintosuoritusote yhtenä liitetiedostona

Junior Trainee

Etsimme opintojen alkuvaiheessa olevia Junior Trainee -harjoittelijoita tammikuussa 2022 alkavalle harjoittelujaksolle. Täs­sä roo­lis­sa toi­mit ju­ris­tien ja mui­den or­ga­ni­saa­tion toi­min­to­jen tär­keä­nä tu­ke­na ja mo­nen työ­kii­reen pe­las­ta­ja­na. Työ­päi­vää­si si­säl­tyy eri­lai­sia teh­tä­viä niin ju­ris­teil­ta kuin muul­ta toi­mis­to­hen­ki­lös­töl­tä: monipuolisia toimistotehtäviä, asia­kir­jo­jen toi­mit­ta­mis­ta vi­ran­omai­sil­le sekä esi­mer­kik­si toi­mis­ton vas­taa­no­tos­sa ja ko­kous­jär­jes­te­lyis­sä avus­ta­mis­ta. Työs­ken­te­ly on lu­ku­vuo­den ai­ka­na osa-ai­kais­ta, noin 1-3 päi­vää vii­kos­sa. Har­joit­te­lu­jak­sot kes­tä­vät kes­ki­mää­rin yh­den vuo­den, mut­ta jak­son pi­tuus vaih­te­lee ja on jous­ta­vas­ti so­vit­ta­vis­sa 4–18 kuu­kau­den pi­tui­sek­si.

Jos kiinnostuit tehtävistä, täytä hakulomake tästä

• Hakuaika päättyy 5.9.2021
• liitä mukaan suomenkielinen hakemus, CV ja opintosuoritusote yhtenä liitetiedostona

Käymme hakemuksia läpi koko hakukauden ajan ja valitsemme mahdollisimman tehokkaasti juuri meille sopivat harjoittelijat. Lisätietoja tehtävistä antaa Anniina.

Anniina Suomi
HR Specialist

+358 40 549 6080
anniina.suomi@hpp.fi

Lisätietoja harjoitteluohjelmistamme löydät myös nettisivuiltamme https://www.hpp.fi/ura/harjoittelijaohjelmat/.

HPP Asianajotoimisto Oy on yksi Suomen johtavista asianajotoimistoista. Palveluksessamme on yli 70 juristia. Koko henkilökuntamme määrä on noin 120.

HPP on erikoistunut olennaiseen. Panostamme asiakkaidemme liiketoiminnan kasvattamiseen tarjoamalla korkean lisäarvon juridisia ratkaisuja. Tämä edellyttää asiakkaidemme liiketoiminnan syvällistä ymmärtämistä sekä sitä, että asiakkaillamme on aina käytössään juuri oikea määrä oikeanlaista juridista osaamista. Kansainväliset katalogit ovat noteeranneet osaamisemme korkealle tasolle jo pitkään.

Insolvenssiryhmämme asiakkaita ovat muun muassa pan­kit, elä­keyh­tiöt ja jul­ki­syh­tei­söt, joita avustamme muun muassa konkursseissa, saneerauksissa ja velkajärjestelyissä. HPP on usean vuo­si­kym­me­nen ajan kuu­lu­nut in­sol­vens­sioi­keu­den joh­ta­vien suo­ma­lais­ten asian­ajo­toi­mis­to­jen jouk­koon ja osal­lis­tu­nut ak­tii­vi­ses­ti myös alaan liit­ty­vän lain­sää­dän­nön ke­hit­tä­mi­seen.

Asian­tun­ti­jam­me toi­mi­vat jat­ku­vas­ti pe­sän­hoi­ta­ji­na kon­kurs­si­pe­sis­sä ja meil­lä on vah­va ko­ke­mus ­yri­tys­sa­nee­raus­sel­vit­tä­jän ja -val­vo­jan teh­tä­vis­tä. Meil­lä on myös laa­ja ko­ke­mus yri­tys­ten va­paa­eh­tois­ten wor­kout- ja mui­den vel­ka­jär­jes­te­ly­jen hoi­ta­mi­ses­ta ja neu­vot­te­lu­pro­ses­sien joh­ta­mi­ses­ta. Edus­tam­me sään­nöl­li­ses­ti ko­ti­mai­sia ja kan­sain­vä­li­siä asiak­kai­tam­me myös eri­lai­sis­sa mak­su­ky­vyt­tö­myys­ti­lan­teis­sa.

Haemme nyt tiimimme vahvistukseksi insolvenssijuristia.

Olet olennaiseen keskittyvä luotettava tiimipelaaja ja asianajaja tai muutaman vuoden työkokemuksen omaava juristi. Odotamme, että sinulla on vastuuntuntoinen ja oma-aloitteinen työskentelytapa. Arvostamme, että sinulla on positiivinen palvelualtis asenne ja halu kehittyä oman alasi huippuasiantuntijaksi. Ilmaiset itseäsi sujuvasti suomeksi ja englanniksi, ruotsin kielitaito on eduksi.

Meillä pääset työskentelemään mutkattomassa tiimissämme haastavissa ja monipuolisissa projekteissa. Tarjoamme osaavan joukkueemme täyden tuen menestymisellesi.

Hae tehtävään tallentamalla hakemusasiakirjat (ansioluettelo, hakukirje palkkatoiveineen) järjestelmäämme linkin kautta viimeistään 19.5.2021.

Tehtävää koskeviin tiedusteluihin vastaa Partner Sami Uoti (0400 409 702).

Lisätietoa insolvenssiryhmämme palveluista https://www.hpp.fi/palvelut/maksukyvyttomyys/  sekä viimeaikaisista toimeksiannoistamme ja avoimista työpaikoista https://www.hpp.fi/ajankohtaista/

Suomen purjehdusmaajoukkue suuntaa sunnuntaina 21. maaliskuuta Lanzarotella kilpailtaviin olympiapaikkakarsintoihin uuden pääyhteistyökumppanin tukemana. HPP Asianajotoimiston ja Sailing Team Finlandin yhteistyö kantaa Pariisin olympialaisiin 2024 saakka.

Kahdet olympialaiset kattava yhteistyökumppanuus on Sailing Team Finlandille tärkeä. HPP on tukenut pitkään huippu-urheilua ja myös suomalaisen kilpapurjehduksen menestystä maailmalla.

– Olemme ylpeitä siitä, että voimme olla nyt mukana myös purjehdusmaajoukkueen toiminnassa. Purjehdus on monelle meille läheinen laji oman harrastuksen kautta, ja olemme huomanneet, että lajissa hankitut opit pätevät hyvin myös työelämään, HPP:n osakas Pekka Raatikainen sanoo.

– Aivan kuten asianajajan työ, purjehtiminen on samanaikaisesti yksilö- ja joukkuelaji: siinä menestymisessä tarvitaan sekä huippuluokan yksilösuorituksia että saumatonta tiimityöskentelyä. Meillä HPP:ssä on tapana sanoa, että olemme erikoistuneet olennaiseen. Siitä purjehduksessakin on pohjimmiltaan kyse.

Sailing Team Finlandille HPP-kumppanuus mahdollistaa pitkäjänteisen toiminnan ja merkityksellisen yhteistyön.

– Olemme erittäin tyytyväisiä saadessamme HPP:n vahvasti mukaan huippukilpapurjehdukseen. Huippuvaiheen lisäksi kumppanuus jalkautuu nuorten tasolle. Olemme molemmat omilla segmenteillä toteuttamassa unelmia ja uskon, että yhteistyöllä pystymme auttamaan molempia osapuolia lähemmäs näiden unelmien saavuttamista, Suomen Purjehdus ja Veneilyn valmennuspäällikkö Vili Kaijansinkko sanoo.

HPP Asianajotoimisto Oy on yksi Suomen johtavista asianajotoimistoista. Palveluksessamme on yli 70 juristia. Koko henkilökuntamme määrä on noin 120.

HPP on erikoistunut olennaiseen. Panostamme asiakkaidemme liiketoiminnan kasvattamiseen tarjoamalla korkean lisäarvon juridisia ratkaisuja. Tämä edellyttää asiakkaidemme liiketoiminnan syvällistä ymmärtämistä sekä sitä, että asiakkaillamme on aina käytössään juuri oikea määrä oikeanlaista juridista osaamista. Kansainväliset katalogit ovat noteeranneet osaamisemme korkealle tasolle jo pitkään.

Haemme nyt uransa alkuvaiheessa olevaa juristia transaktioryhmäämme. Edellytämme sinulta oikeustieteen maisterin tutkintoa, erittäin sujuvaa suomen ja englannin kielen kirjallista ja suullista ilmaisutaitoa , kiinnostusta kansainväliseen toimintaan, oma-aloitteisuutta, sinnikkyyttä ja intohimoa oppimiseen sekä vahvaa halua kehittyä huippuosaajaksi toimialan johtavien juristien ohjauksessa. Ruotsin kielen taito ja muu kielitaito katsotaan eduksi.

Transaktioryhmämme auttaa asiakkaitamme mm. yhtiöoikeuteen, yritys- ja rahoitusjärjestelyihin, sopimusoikeuteen, arvopaperimarkkinaoikeuteen sekä rahoitusalan sääntelyyn liittyvissä kysymyksissä.

Hae tehtävään viimeistään 28.3.2021 tallentamalla järjestelmäämme hakemuksesi ja CV:si.

Tehtävää koskeviin tiedusteluihin vastaa partner Björn Nykvist p. +358 40 753 7387 22.3. klo 17-18.

Lisätietoa transaktioryhmämme palveluista https://www.hpp.fi/palvelut/transaktiot/ sekä viimeaikaisista toimeksiannoistamme ja avoimista työpaikoista https://www.hpp.fi/ajankohtaista/

Jos ollaan rehellisiä, useimmat lakiopiskelijat eivät tiedä kovin paljon juristin työstä. Se johtuu siitä, että juristien ja jopa pelkästään asianajajien työkenttä on niin laaja. Samassa toimistossakin työskentelevät asianajajat voivat tehdä keskenään hyvin erilaista työtä: yksi hioo sopimuksia, yksi järjestelee yrityskauppoja ja yksi käy oikeutta. Sitä voi verrata vaikkapa lääkärin työkentän laajuuteen. Ovathan lastenlääkärin, röntgenlääkärin ja sydänkirurginkin työt varmasti kovin erilaisia.

Itselläni oli opiskeluaikoina ainoastaan epämääräinen käsitys siitä, että haluaisin ehkä töihin asianajotoimistoon. Oli puhdasta sattumaa, että päädyin gradua tehdessäni vuonna 2008 työhaastatteluun HPP:lle ja sitä kautta traineeksi. Silloin harjoittelijaohjelma ei vielä ollut nykyiseen verrattuna kovin järjestäytynyt, joten päädyin tekemään hyvin monenlaisia töitä. Ilmeisesti kaikki kuitenkin sujui hyvin, koska valmistumiseni jälkeen vuonna 2009 minulle tarjottiin mahdollisuutta jatkaa HPP:llä juristina.

Työurani alku sijoittui finanssikriisiin ja sen jälkeiseen aikaan, joten käynnissä oli paljon insolvenssimenettelyjä, joissa tarvittiin auttavia käsiä. Niinpä erikoistumisalueenikin löytyi luontevasti, ilman varsinaista suunnittelua. Pääsin heti mukaan pitkäkestoisiin hankkeisiin, jotka tarjosivat luontevan tilaisuuden kasvaa ammatillisesti. Osa urani alussa alkaneista menettelyistä on saatu maaliin vasta aivan viime aikoina.

Aluksi työskentelin joukon mukana ja pikkuhiljaa sain vastuuta hankkeiden yksittäisistä osista. Alkuun asiakkaani olivat sisäisiä eli vanhempia juristeja ja osakkaita, joille valmistelin töitä, mutta ajan myötä sain jatkuvasti enemmän asiakasvastuuta. Vähitellen sain alaisia johdettavakseni, ja nyt olen tilanteessa, jossa toimin ennen kaikkea tiimini laadun varmistajana, ja voin keskittyä itse erityisen vaativiin osiin hankkeissa.

Olen ollut onnekas siinä, että olen voinut edetä jatkuvasti vaativampiin ja kiinnostavampiin tehtäviin. Vaikka olen ollut koko urani ajan töissä samassa toimistossa, tuntuu siltä kuin olisin vaihtanut työpaikkaa monta kertaa. Kun minut kutsuttiin HPP:n osakkaaksi tämän vuoden alusta lähtien, kyse oli mielestäni ennen kaikkea siitä, että olen voinut hankkia sellaista insolvenssioikeuden osaamista, joka hyödyttää yritystä ja sen asiakkaita.

Parasta HPP:ssä työskentelemisessä on ollut se, että oppiminen ja kasvaminen on tapahtunut luontevasti ja oikeassa tahdissa. Olen saanut lisää vastuuta sitä mukaa kun osaamiseni on karttunut. Minuun on luotettu, mutta missään vaiheessa ei ole heitetty yksin altaan syvään päähän. Aina tarvittaessa olen saanut apua kokeneemmilta kollegoilta.

Luottamuksen ja tuen yhdistelmä on mielestäni kaikkein arvokkainta, mitä juristi voi urallaan saada. Nyt pidän kunnia-asianani sitä, että voin välittää samaa luottamusta ja tukea eteenpäin nuoremmille juristeille.

Klaus Majamäki

Osakas

Lue lisää harjoittelijaohjelmistamme. 

HPP Asianajotoimisto Oy on yksi Suomen johtavista asianajotoimistoista. Palveluksessamme on yli 70 juristia. Koko henkilökuntamme määrä on noin 120.

HPP on erikoistunut olennaiseen. Panostamme asiakkaidemme liiketoiminnan kasvattamiseen tarjoamalla korkean lisäarvon juridisia ratkaisuja. Tämä edellyttää asiakkaidemme liiketoiminnan syvällistä ymmärtämistä sekä sitä, että asiakkaillamme on aina käytössään juuri oikea määrä oikeanlaista juridista osaamista. Kansainväliset katalogit ovat noteeranneet osaamisemme korkealle tasolle jo pitkään.

Haemme nyt uransa alkuvaiheessa olevaa juristia riidanratkaisuryhmäämme. Edellytämme Sinulta oikeustieteen maisterin tutkintoa, erinomaista suomen ja englannin kielen kirjallista ja suullista ilmaisutaitoa, avointa mieltä, oma-aloitteisuutta, sinnikkyyttä ja peräänantamatonta asennetta sekä kykyä ja rohkeutta toimia sekä itsenäisesti että aktiivisena osana tiimiä.

Uskallamme luvata Sinulle mielenkiintoisia, vaihtelevia ja haastavia työtehtäviä Suomen parhaiden riidanratkaisun ammattilaisten joukossa. Tarjoamme huipputiimimme täyden tuen työskentelyllesi.

Hae tehtävään viimeistään 5.3.2021 tallentamalla järjestelmäämme hakemuksesi ja CV:si.

Tehtävää koskeviin tiedusteluihin vastaavat partner Marko Wainio p. +358 40 500 3868 24.2. klo 14-15 ja 25.2. klo 13-14 sekä partner Mikko Leppä p. +358 40 750 5663 1.3. klo 10–11 ja 2.3. klo 10-11.

Lisätietoa riidanratkaisuryhmämme palveluista https://www.hpp.fi/palvelut/riidanratkaisu/ sekä viimeaikaisista toimeksiannoistamme ja avoimista työpaikoista https://www.hpp.fi/ajankohtaista/

Associate Trainee

Etsimme opintojen loppuvaiheessa olevia Associate Trainee -harjoittelijoita syyskuussa 2021 alkaville harjoittelujaksoille. Harjoittelujaksot kestävät neljä kuukautta, jonka aikana työskentely on kokopäiväistä. Pääset tekemään laaja-alaisesti avustavan juristin tehtäviä työskennellen kiinnostuksesi mukaan tiiviissä yhteistyössä eri tiimeissämme; M&A, teknologia, kilpailu, riidanratkaisu tai insolvenssi. Tehtäviisi kuuluvat muun muassa oikeudelliset selvitystyöt, tiedonhaut, sekä erilaisten asiakirjojen laatiminen.

Legal Trainee

Olet opin­nois­sa­si yl­tä­nyt jo yli puo­len vä­lin ja pys­tyt avus­ta­maan ju­ris­te­ja eri­lai­sis­sa oi­keus­in­for­ma­tii­kan teh­tä­vis­sä, asia­kir­jo­jen laa­ti­mi­ses­sa ja oi­keu­del­li­sis­sa kään­nök­sis­sä. Osa-ai­kai­sel­la har­joit­te­lu­jak­sol­la työs­ken­te­let noin 2–3 päi­vää vii­kos­sa. Har­joit­te­lu­jak­sot kes­tä­vät kes­ki­mää­rin yh­den vuo­den, mut­ta jak­son pi­tuus vaih­te­lee ja on jous­ta­vas­ti so­vit­ta­vis­sa 4–18 kuu­kau­den pi­tui­sek­si.

Junior Trainee

Täs­sä roo­lis­sa toi­mit ju­ris­tien ja mui­den or­ga­ni­saa­tion toi­min­to­jen tär­keä­nä tu­ke­na ja mo­nen työ­kii­reen pe­las­ta­ja­na. Työ­päi­vää­si si­säl­tyy eri­lai­sia teh­tä­viä niin ju­ris­teil­ta kuin muul­ta toi­mis­to­hen­ki­lös­töl­tä: monipuolisia toimistotehtäviä, asia­kir­jo­jen toi­mit­ta­mis­ta vi­ran­omai­sil­le sekä esi­mer­kik­si toi­mis­ton vas­taa­no­tos­sa ja ko­kous­jär­jes­te­lyis­sä avus­ta­mis­ta. Työs­ken­te­ly on lu­ku­vuo­den ai­ka­na osa-ai­kais­ta, noin 1-3 päi­vää vii­kos­sa. Har­joit­te­lu­jak­sot kes­tä­vät kes­ki­mää­rin yh­den vuo­den, mut­ta jak­son pi­tuus vaih­te­lee ja on jous­ta­vas­ti so­vit­ta­vis­sa 4–18 kuu­kau­den pi­tui­sek­si.

Jos kiinnostuit tehtävistä, täytä hakulomake tästä

• hakuaika päättyy 14.3.2021
• hakiessasi Associate Trainee -paikkaa, valitse Associate Trainee -harjoittelun tiimi
• liitä mukaan hakemus, CV ja opintosuoritusote yhtenä liitetiedostona (suomen kielellä Junior Traineet ja englannin kielellä Legal ja Associate Traineet)

Käymme hakemuksia läpi koko hakukauden ajan ja valitsemme mahdollisimman tehokkaasti juuri meille sopivat harjoittelijat. Lisätietoja tehtävistä antaa Anniina.

Anniina Suomi
HR Specialist

+358 40 549 6080
anniina.suomi@hpp.fi

Lisätietoja harjoitteluohjelmistamme löydät myös nettisivuiltamme https://www.hpp.fi/ura/harjoittelijaohjelmat/.

HPP Asianajotoimisto Oy on yksi maan johtavista asianajotoimistoista. Palveluksessamme on yli 70 juristia ja koko henkilökuntamme määrä on yli 120. HPP on erikoistunut olennaiseen. Panostamme asiakkaidemme liiketoiminnan kasvattamiseen tarjoamalla korkean lisäarvon juridisia ratkaisuja. Tämä edellyttää asiakkaidemme liiketoiminnan syvällistä ymmärtämistä sekä sitä, että asiakkaillamme on aina käytössään juuri oikea määrä oikeanlaista juridista projektiosaamista. Kansainväliset katalogit ovat noteeranneet osaamisemme korkealle tasolle jo pitkään.

Käyttämämme ajantasaiset informaatioteknologian ratkaisut mahdollistavat korkean lisäarvon tuottamisen asiakkaillemme. Haluamme olla toimialamme teknisen kehityksen kärjessä myös tulevaisuudessa ja niinpä haemmekin

Information Officeria

työskentelemään yrityksen IT-järjestelmien kehittämis-, tuki- ja ylläpitotehtävissä. Työhösi kuuluu mm. loppukäyttäjätuki sekä vastuu ulkoisten palveluntuottajiemme suorituksen johtamisesta. Vastaat liiketoimintamme kyberturvallisuudesta sekä kehität tietojenkäsittelyymme ja tietoturvallisuuteemme liittyviä prosesseja. Osallistut käytössä olevien tietojärjestelmiemme ylläpitoon sekä johdat tietojärjestelmiin liittyviä hankkeita. Lisäksi koulutat ja perehdytät henkilöstöä järjestelmien käytössä ja ylläpidät IT-järjestelmiä koskevia ohjeita ja muuta dokumentaatiota. Toimit myös IT-tukihenkilömme esimiehenä.

Edellytämme tehtävään soveltuvaa koulutusta sekä osaamista ja näyttöä IT-projektien menestyksekkäästä hoitamisesta ja kumppanihallinnasta. Odotamme, että sinulla on vastuuntuntoinen ja oma-aloitteinen työskentelytapa. Osaat toimia itsenäisesti ja osana ryhmää. Arvostamme positiivista, ratkaisu- ja kehityshakuista palvelu- ja työskentelyasennetta.

Meillä pääset työskentelemään haastavissa ja monipuolisissa projekteissa sekä kehittymään mutkattomassa työyhteisössä, jossa ihmiset jakavat osaamistaan. Tarjoamme osaavan joukkueemme täyden tuen työskentelyllesi. Kannamme vastuuta yhdessä.

Hae tehtävään viimeistään 27.12.2020 lomakkeen kautta täyttämällä tietosi ja tallentamalla hakemusasiakirjat (CV ja hakukirje palkkatoiveineen).

Tehtävää koskeviin tiedusteluihin vastaa osakas Kari-Matti Lehti p. +358 50 560 6264 perjantaina 11.12. klo 16-17 ja tiistaina 15.12. klo 11-12.

Lisätietoa  https://www.hpp.fi/ sekä viimeaikaisista toimeksiannoistamme ja avoimista työpaikoista https://www.hpp.fi/ajankohtaista/

HPP Asianajotoimisto Oy on yksi maan johtavista asianajotoimistoista. Palveluksessamme on yli 70 juristia ja koko henkilökuntamme määrä on yli 120. HPP on erikoistunut olennaiseen. Panostamme asiakkaidemme liiketoiminnan kasvattamiseen tarjoamalla korkean lisäarvon juridisia ratkaisuja. Tämä edellyttää asiakkaidemme liiketoiminnan syvällistä ymmärtämistä sekä sitä, että asiakkaillamme on aina käytössään juuri oikea määrä oikeanlaista juridista projektiosaamista. Kansainväliset katalogit ovat noteeranneet osaamisemme korkealle tasolle jo pitkään.

Haemme juristia teknologiaryhmäämme.

IP- ja teknologiaryhmämme asiakkaita ovat yritykset, jotka joko tuottavat ja myyvät IP- tai teknologialiitännäisiä tuotteita tai palveluita, tyypillisesti ohjelmistoteollisuuden, teknologiateollisuuden, telealan, logistiikka-alan ja lääketeollisuuden piirissä, tai sitten näiden tuotteiden ja palveluiden ostajia.

Edellytämme oikeustieteen maisterin tutkintoa tai jo pitkälle edenneitä maisteriopintoja. Odotamme, että sinulla on vastuuntuntoinen ja oma-aloitteinen työskentelytapa. Osaat toimia itsenäisesti ja osana ryhmää. Ilmaiset itseäsi sujuvasti suomeksi ja englanniksi. Arvostamme positiivista, ratkaisuhakuista palvelu- ja työskentelyasennetta.

Meillä pääset työskentelemään haastavissa ja monipuolisissa projekteissa sekä kehittymään mutkattomassa työyhteisössä, jossa ihmiset jakavat osaamistaan. Tarjoamme osaavan joukkueemme täyden tuen työskentelyllesi.

Hae tehtävään viimeistään 8.11.2020 lomakkeen kautta täyttämällä tietosi ja tallentamalla hakemusasiakirjat (CV ja hakukirje palkkatoiveineen).

Tehtävää koskeviin tiedusteluihin vastaa osakas Pekka Raatikainen p. +358 40 751 9457 22.10. klo 15-16 ja 27.10. klo 10-11.

Lisätietoa teknologiaryhmämme palveluista https://www.hpp.fi/palvelut/teknologia/

sekä viimeaikaisista toimeksiannoistamme ja avoimista työpaikoista https://www.hpp.fi/ajankohtaista/

Associate Trainee

Etsimme opintojen loppuvaiheessa olevia Associate Trainee -harjoittelijoita tammi- ja toukokuussa 2021 alkaville harjoittelujaksoille. Harjoittelujakso kestää neljä kuukautta, jonka aikana työskentely on kokopäiväistä.

Pääset tekemään laaja-alaisesti avustavan juristin tehtäviä työskennellen kiinnostuksesi mukaan tiiviissä yhteistyössä eri tiimeissämme; M&A, ympäristö, teknologia, kilpailu, riidanratkaisu tai insolvenssi. Tehtäviisi kuuluvat muun muassa oikeudelliset selvitystyöt, tiedonhaut, sekä erilaisten asiakirjojen laatiminen.

Tammikuun haussa olevat jaksot:

• M&A
• riidanratkaisu

Toukokuun haussa olevat jaksot:

• M&A
• ympäristö
• teknologia
• kilpailu
• riidanratkaisu
• insolvenssi 

Jos kiinnostuit tehtävistä, täytä hakulomake tästä

• Hakuaika päättyy 20.9.2020
• Hakiessasi Associate Trainee -paikkaa, valitse Associate Trainee -harjoittelun tiimi
• liitä mukaan englanninkielinen hakemus, CV ja opintosuoritusote yhtenä liitetiedostona

Junior Trainee

Etsimme opintojen alkuvaiheessa olevia Junior Trainee -harjoittelijoita tammikuussa 2021 alkavalle harjoittelujaksolle. Täs­sä roo­lis­sa toi­mit ju­ris­tien ja mui­den or­ga­ni­saa­tion toi­min­to­jen tär­keä­nä tu­ke­na ja mo­nen työ­kii­reen pe­las­ta­ja­na. Työ­päi­vää­si si­säl­tyy eri­lai­sia teh­tä­viä niin ju­ris­teil­ta kuin muul­ta toi­mis­to­hen­ki­lös­töl­tä: monipuolisia toimistotehtäviä, asia­kir­jo­jen toi­mit­ta­mis­ta vi­ran­omai­sil­le sekä esi­mer­kik­si toi­mis­ton vas­taa­no­tos­sa ja ko­kous­jär­jes­te­lyis­sä avus­ta­mis­ta. Työs­ken­te­ly on lu­ku­vuo­den ai­ka­na osa-ai­kais­ta, noin 1-3 päi­vää vii­kos­sa. Har­joit­te­lu­jak­sot kes­tä­vät kes­ki­mää­rin yh­den vuo­den, mut­ta jak­son pi­tuus vaih­te­lee ja on jous­ta­vas­ti so­vit­ta­vis­sa 4–18 kuu­kau­den pi­tui­sek­si.

Jos kiinnostuit tehtävistä, täytä hakulomake tästä

• Hakuaika päättyy 20.9.2020
• liitä mukaan suomenkielinen hakemus, CV ja opintosuoritusote yhtenä liitetiedostona

Käymme hakemuksia läpi koko hakukauden ajan ja valitsemme mahdollisimman tehokkaasti juuri meille sopivat harjoittelijat. Lisätietoja tehtävistä antaa Anniina.

Anniina Suomi
HR and Marketing Assistant

+358 40 549 6080
anniina.suomi@hpp.fi

Lisätietoja harjoitteluohjelmistamme löydät myös nettisivuiltamme https://www.hpp.fi/ura/harjoittelijaohjelmat/.

Andrew Cot­ton, Lau­ra Lei­no ja Santeri Järvelä HPP:n energiatiimistä ovat yh­des­sä kir­joit­ta­neet Suo­mea koskevan osion juu­ri il­mes­ty­nee­seen Cham­bers Al­ter­na­ti­ve Ener­gy & Power Gui­de 2020 -op­paa­seen.

Opas kat­taa ku­vauk­sen uusim­mas­ta an­ne­tus­ta sään­te­lys­tä eri ener­gia­sek­to­rien nä­kö­kul­mis­ta Suo­mes­sa ja tu­lee ole­maan hyö­dyl­li­nen ener­gia­teol­li­suu­den asian­tun­ti­joil­le, si­joit­ta­jil­le sekä ulkomaisille la­ki­mie­hil­le heidän avustaessa asiakkaitaan Suomen energiamarkkinoille kohdistuvissa projekteissa ja sijoituksissa.

HPP:n ener­gia­tii­mi on yksi joh­ta­vis­ta ener­gia­tii­meis­tä Suo­men oi­keu­del­lis­ten pal­ve­lu­jen mark­ki­noil­la. Oikeudellisten palvelujen tarjoajia maailmanlaajuisesti luokitteleva Chambers on asettanut HPP:n asiantuntijat Tier 1 -kategoriaan joka vuosi ”Ener­gy & Na­tu­ral Re­sources” -ka­te­go­rias­sa.

Chambers Alternative Energy & Power Guide 2020

Associate, Legal ja Junior Trainee -ohjelmat

Associate Trainee

Etsimme opintojen loppuvaiheessa olevia Associate Trainee -harjoittelijoita tammikuussa ja toukokuussa 2020 alkaville harjoittelujaksoille. Harjoittelujakso kestää neljä kuukautta, jonka aikana työskentely on kokopäiväistä.

Pääset tekemään laaja-alaisesti avustavan juristin tehtäviä työskennellen kiinnostuksesi mukaan tiiviissä yhteistyössä eri tiimeissämme; M&A, ympäristö, teknologia, kilpailu, insolvenssi tai riidanratkaisu. Tehtäviisi kuuluvat muun muassa oikeudelliset selvitystyöt, tiedonhaut, sekä erilaisten asiakirjojen laatiminen.

Meillä pääset osaksi dynaamista ja mutkatonta HPP:n porukkaa sekä kehittämään osaamistasi haasteellisten työtehtävien kautta. Tarjoamme mahdollisuutta päästä työskentelemään myös ydintiimisi ulkopuolella ja laajentamaan kokemustasi myös muutamalta muulta liikejuridiikan osa-alueelta.

Haussa mukana olevat harjoittelujaksot:

• Tammikuu 2020 (hakuaika päät­ty­y 1.9.2019)
• Toukokuu 2020 (hakuaika päättyy 31.12.2019)

Jos kiinnostuit tehtävistä, täytä hakulomake tästä.

• valitse Associate Trainee -harjoittelun tiimi
• liitä mukaan englanninkielinen hakemus, CV ja opintosuoritusote yhtenä liitetiedostona

Legal Trainee

Olet opin­nois­sa­si yl­tä­nyt jo yli puo­len vä­lin ja pys­tyt avus­ta­maan ju­ris­te­ja eri­lai­sis­sa oi­keus­in­for­ma­tii­kan teh­tä­vis­sä, asia­kir­jo­jen laa­ti­mi­ses­sa ja oi­keu­del­li­sis­sa kään­nök­sis­sä. Osa-ai­kai­sel­la har­joit­te­lu­jak­sol­la työs­ken­te­let noin 2–3 päi­vää vii­kos­sa. Har­joit­te­lu­jak­sot kes­tä­vät kes­ki­mää­rin yh­den vuo­den, mut­ta jak­son pi­tuus vaih­te­lee ja on jous­ta­vas­ti so­vit­ta­vis­sa 4–18 kuu­kau­den pi­tui­sek­si.

Junior Trainee

Täs­sä roo­lis­sa toi­mit ju­ris­tien ja mui­den or­ga­ni­saa­tion toi­min­to­jen tär­keä­nä tu­ke­na ja mo­nen työ­kii­reen pe­las­ta­ja­na. Työ­päi­vää­si si­säl­tyy eri­lai­sia teh­tä­viä niin ju­ris­teil­ta kuin muul­ta toi­mis­to­hen­ki­lös­töl­tä: monipuolisia toimistotehtäviä, asia­kir­jo­jen toi­mit­ta­mis­ta vi­ran­omai­sil­le sekä esi­mer­kik­si toi­mis­ton vas­taa­no­tos­sa ja ko­kous­jär­jes­te­lyis­sä avus­ta­mis­ta. Työs­ken­te­ly on lu­ku­vuo­den ai­ka­na osa-ai­kais­ta, noin 2-3 päi­vää vii­kos­sa. Har­joit­te­lu­jak­sot kes­tä­vät kes­ki­mää­rin yh­den vuo­den, mut­ta jak­son pi­tuus vaih­te­lee ja on jous­ta­vas­ti so­vit­ta­vis­sa 4–18 kuu­kau­den pi­tui­sek­si.

Haussa mukana olevat harjoittelujaksot:

• Tammikuu 2020 (hakuaika päät­ty­y 1.9.2019)

Jos kiinnostuit tehtävistä, lähetä hakemuksesi tästä.

• liitä mukaan englanninkielinen hakemus, CV ja opintosuoritusote yhtenä liitetiedostona

Käymme hakemuksia läpi koko hakukauden ajan ja valitsemme mahdollisimman tehokkaasti juuri meille sopivat harjoittelijat. Lisätietoja tehtävistä antaa henkilöstökoordinaattori Marjo Laukkanen, e-mail marjo.laukkanen@hpp.fi, p. +358 9 474 2276.

Lisätietoja harjoitteluohjelmistamme https://www.hpp.fi/ura/harjoittelijaohjelmat/.

Etsinnässä on Senior Associate tai sellaiseksi haluava, joka on valmis vastaamaan haasteeseen. Ehdottomana vaatimuksena on halu kehittyä ja kehittää ja sujuva englannin kielen taito. Muut asiat hoidamme sitten yhdessä kuntoon.

HPP Asianajotoimisto Oy on yksi maan johtavista asianajotoimistoista. Palveluksessamme on tällä hetkellä 75 juristia ja koko henkilökuntamme määrä on 130. Vuonna 2018 liikevaihtomme oli yli 19 miljoonaa euroa.

HPP:n rahoitustiimin toimenkuvaan kuuluu erityisesti velkarahoitus eri muodoissaan, erityisesti kiinteistö- ja projektirahoitus. Lisäksi hoidamme säännöllisesti kasvuyritysten rahoituskierroksia ja toimeksiantoja liittyen rahoitusalan sääntelyyn. Rahoitustiimimme toimii läheisessä yhteydessä sekä kiinteistö-, insolvenssi- että transaktiot ja investoinnit -ryhmän kanssa. Näin toimeksiannot monesti sisältävät myös yrityskauppoihin, kiinteistöihin, rahastoihin ja maksukyvyttömyysmenettelyihin liittyviä elementtejä.

Haemme nyt rahoitusjuristia kehittymään alan kärkiosaajaksi ja rakentamaan Suomen parasta rahoitusjuridiikan palvelutiimiä.

Senior Associate -juristina työskentelet vaativissa kotimaan ja kansainvälisissä rahoitusjärjestelyissä. Työroolisi venyy osaamisen mukaan itsenäisestä asiantuntijatyöstä projektien vetämiseen, asiakasyhteyksien hoitamiseen ja markkinointiin sekä juridisesta neuvonannosta aina strategiseen sparraukseen asti. Tehtäväsi painottuu rahoitukseen, mutta tarvittaessa olet täydellä sydämellä mukana transaktio- ja M&A-toimeksiannoissa. Pystymme rakentamaan omien kiinnostustesi pohjalta roolin, jossa nämä osa-alueet yhdistyvät mielekkäällä tavalla.

Lähtökohtaisesti haussa on henkilö, jolla on 3−5 vuoden työkokemus rahoitusjuridiikasta, mutta kokeneemmillekin räätälöimme mielellämme mielenkiintoisen roolin. Tärkeintä on, että olet jo valmiiksi sisällä rahoitusjuridiikan peruskysymyksissä ja pystyt itsenäisesti laatimaan korkealaatuisia asiakirjoja ja koordinoimaan projekteja. Lisäksi vaadimme, että tulet ihmisten kanssa toimeen, löydät ratkaisuja ongelmien sijaan ja olet valmis sparraamaan nuorempia juristeja. Olet siis tiimipelaaja.

Partnerimme Antti Rintakoski keskustelee mielellään kanssasi tehtävästä tarkemmin. Tavoitat Antin parhaiten puh. +358 50 344 5606. Jos et saa kiinni, lähetä soittopyyntö antti.rintakoski@hpp.fi.

Lähetä hakemuksesi ja CV 9.8.2019 mennessä osoitteeseen rekry@hpp.fi. 

Käsittelemme rekrytointiin liittyviä henkilötietoja oheisen selosteen mukaisesti:

hpp-tietosuojaseloste-rekrytointirekisteri

hpp-attorneys-ltds-privacy-notice-recruitment-data-filing-system

HPP Asian­ajo­toi­mis­to Oy on lii­ke­ju­ri­diik­kaan eri­kois­tu­nut asian­ajo­toi­mis­to. Asiakkaitamme ovat alojensa johtavat suomalaiset ja kansainväliset yritykset ja erikoistumisalueisiimme kuuluvat yritys- ja rahoitusjärjestelyt, verot, riidanratkaisu, teknologia ja immateriaalioikeudet, kilpailuoikeus, ympäristö ja kiinteistöt sekä logistiikka. Toimistomme sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa ja viihtyisissä tiloissamme työskentelee yli 130 mukavaa työkaveria. Työskentelykulttuurissamme yhdistyy mutkaton ja rento ilmapiiri huippuosaamiseen.

Etsimme HPP:lle tehokasta ja luotettavaa assistenttia toimistomme monipuolisiin assistenttitehtäviin. Tehtävässäsi tuet useampaa juristia heidän toimeksiannoissaan huolehtien muun muassa asiakirjojen viimeistelystä, sujuvista kokousjärjestelyistä, tärkeistä määräpäivistä sekä laskutuksesta. Tehtävä on vakituinen. Jos työskentely liikejuridiikan parissa yhdessä Suomen johtavista asianajotoimistoista kiinnostaa, saatat olla etsimämme henkilö.

Asianajoassistentille tarjoamme

• monipuolisia ja haasteellisia toimisto- ja asiakaspalvelutehtäviä nimettyjen juristien assistenttina
• rennon työilmapiirin ja mukavat työkaverit
• 12 ammattitaitoisen kollegan tiimin, yhteistyön ja tuen
• kehittymismahdollisuudet kasvavassa asiantuntijaorganisaatiossa.

Tehtävässä menestymisen varmistaa

• tarkkuus ja luotettavuus, ennakoiva ja oma-aloitteinen työskentelytapa
• joustavuus ja organisointikyky
• positiivinen asenne erilaisia tehtäviä kohtaan, halua kehittyä ja oppia uutta
• tehtävään sopiva koulutus (esim. tradenomi, merkonomi tai johdon assistentti)
• MS Office -ohjelmien hallinta
• hyvä kielitaito (suomi, englanti).

Tallenna hakemuksesi järjestelmäämme mahdollisimman pian, viimeistään 7.4.2019

Liitä mukaan hakukirje palkkatoivomuksineen ja CV. Lisätietoja tehtävästä antaa toimistopäällikkö Reea Härö p. 040 825 3817 torstaina 21.3. klo 10:00 – 11:00, maanantaina 25.3. klo 13:30-14:30 ja tiistaina 2.4. klo 13:30 – 14:30. Huomioithan, että täytämme tehtävän heti sopivan osaajan löydyttyä, joten kannattaa hakea jo tänään!

HPP:llä on ilo ilmoittaa, että se on kutsunut yhtiön osakkaaksi Leif Laitisen 18. maaliskuuta 2019 lukien. Leifin osakkuudella HPP edelleen vahvistaa toimiston asiantuntemusta kiinteistöjärjestelyissä, erityisesti kansainvälistä ulottuvuutta omaavissa järjestelyissä.

Leifillä on merkittävä kokemus kansallisista ja erityisesti monimutkaisista kansainvälisistä kiinteistöjärjestelyistä, sisältäen kiinteistöportfolio- ja rahastoinvestoinnit sekä sale and lease back -järjestelyt. Hänen muut osaamisalueensa sisältävät M&A- ja pääomasijoituksiin liittyvän neuvon annon. Hän neuvoo asiakkaita myös yleisissä yhtiö- ja sopimusoikeudellisissa sekä kiinteistöoikeudellisissa asioissa. Hän edustaa kansainvälisiä, pohjoismaisia sekä suomalaisia kiinteistörahastoja, keskeisiä sijoittajia ja yksityisiä sekä julkisia yhtiöitä. Leifin työkielet ovat ruotsi, suomi ja englanti.

”Olemme erittäin iloisia saadessamme Leifin HPP:n tiimiin vahvistamaan HPP:n kasvavaa kiinteistöjärjestelyihin erikoistunutta asiantuntijatiimiä. Leif tuo arvokasta kokemusta, osaamista ja asiantuntemusta, joka tulee hyödyttämään suuresti asiakkaitamme”, HPP:n toimitusjohtaja Markku Mäkinen sanoo.

Leif on valmistunut Helsingin yliopistosta ja hänellä on myös Master of Laws – tutkinto Georgetownin yliopistosta Washingtonista, Yhdysvalloista. Leif on Suomen Asianajajaliiton jäsen ja hänet on myös hyväksytty New York Bar – asianajajaliiton jäseneksi. Leif siirtyy HPP:lle Aleksandra Asianajotoimistosta, joka on kiinteistöjärjestelyihin erikoistunut vuonna 2016 perustettu asianajotoimisto ja jonka yksi perustajajäsen hän on.

Autonomisen ajamisen suurin haaste tulee olemaan ihmisen päättelykyvyn korvaaminen koneälyllä. Konetta ei voida nykyisellään opettaa tekemään puhtaasti abstrakteja päätöksiä, vaan kaikki reagointimallit ovat seurausta laitteeseen ennakkoon ohjelmoiduista ratkaisumalleista.

Ongelmatilanteissa kone ohjelmoidaan luonnollisesti valitsemaan mahdollisista ratkaisuista vähäisimmän haitan vaihtoehdon eli välttämään kolarit tai henkilövahingot, mikä on ns. win-lose-tilanne. Ongelmaksi muodostuvat tilanteet, joissa mikään oletettava vaihtoehto ei tuota positiivista lopputulosta eli ns. lose-lose-tilanteet. Miten kone ohjelmoidaan ratkaisemaan eettinen ongelma ja kuka päättää, miten ongelma tulee ratkaista?

Kuvitellaan tilanne, jossa auton eteen hyppää yllättäen lapsi, ja ainoa keino olla osumatta lapseen on ajaa auto ojaan, mikä puolestaan johtaa suurella todennäköisyydellä kuljettajan ja muiden matkustajien kuolemaan. Miten auto tulisi ohjelmoida tällaisten tilanteiden varalle: säästää matkustajat surmaamalla lapsi, vai surmata matkustajat ja pelastaa siten lapsi? Kone voi joutua myös tilanteisiin, joissa se joutuu tekemään valinnan muiden näkökohtien perusteella: vanha vai nuori; yksi ihminen vai monta ihmistä?

Kuva: Ethical cars

Lähde: MIT Technology Review.

Eettisten valintojen suhteen nykylainsäädännöstä ei ole juurikaan apua. Perustuslaki turvaa jokaiselle ihmiselle oikeuden elämään ja koskemattomuuteen (PL 7 §) ja sen, ettei ketään tule asettaa huonompaan asemaan syrjivin perustein (PL 6 §). Tämän valossa valintaa ei voida tehdä sen välillä, keneen osutaan tai miten osuttava kohde valikoituu.

Lukuisissa keskusteluissa eettisimpänä vaihtoehtona pidetään ratkaisumallia, jossa ajoneuvon tulisi jatkaa valitsemallaan kaistalla eli ajaa niiden ihmisten päälle, jotka olisivat tilanteessa suoraan sen edessä. Tässä mallissa ei otettaisi huomioon henkilöiden henkilökohtaisia ominaisuuksia tai lukumäärää. Kannan eettisenä perusteena on ajatusmalli, jonka mukaisesti on parempi tai ainakin vähemmän huonompi vaihtoehto antaa kuoleman tapahtua kuin aktiivisesti valita joku kuolemaan.

Mihin tahansa ratkaisuihin lopulta päädytäänkin, niiden tulee olla ennakoitavissa ja johdonmukaisesti noudatettavissa. Tällaista päätäntävaltaa ei voida asettaa yksittäisen yrityksen tai koodaajan ratkaistavaksi, vaan eettisen logiikan tulee perustua valtiolliseen päätäntään ja lainsäädäntöön. Oman ongelmansa luovat tilanteet, joissa eri valtiot soveltaisivat erilaisia eettisiä näkökulmia tämän ongelman ratkaisemiseen. Tästä voisi nousta kysymykseksi, tulisiko auton ominaisuuksien muuttua sen mukaan, missä valtiossa sen kanssa kulloinkin liikutaan.

Törmäystilanteissa kaikista vaihtoehdoista todennäköisin on ratkaisumalli, jossa ajoneuvon matkustajat suojataan muiden kustannuksella. On vaikea nähdä, että itseajavat autot voisivat olla kovinkaan suuria myyntimenestyksiä, jos autot ohjelmoitaisiin hätätilanteessa asettumaan omistajaansa vastaan. Toisaalta ajoneuvoon pystytään ohjelmoimaan asetus, jolla matkustaja hyväksyy tämän ratkaisuvaihtoehdon. Tällainen hyväksyntä tulisi pyytää kaikilta matkustajilta ja jokaiselle matkalle erikseen. Kysymys tässä tilanteessa tietysti on: kuka meistä on valmis antamaan tällaisen hyväksynnän?

Autojen älyominaisuuksien lisääntyminen asettaa muutospaineita voimassa olevalle lainsäädännölle. Nykyisellään aputoiminnoista huolimatta jokaisessa tilanteessa toimintavastuu on kuljettajalla. Esimerkki tästä on Floridassa tapahtunut Teslan Autopilot-toiminnon aiheuttama tapaturma, joka johti kuljettajan kuolemaan. Yhdysvaltain National Highway Traffic Safety Administration ei katsonut Teslan olevan vastuussa kuolemantapauksesta, joka aiheutui rekan käännyttyä yllättäen vastaantulijoiden kaistalle, koska kuljettaja ei seurannut liikennettä riittävän aktiivisesti Teslan ohjeistuksen mukaisesti, vaan katsoi todistajanlausuntojen mukaan Harry Potter -elokuvaa DVD-soittimelta. Autopilot-toiminnossa kuljettajalla on vastuu vaaratilanteessa ottaa ajoneuvo takaisin hallintaansa. Iso-Britanniassa lainsäädäntö mainitsee erikseen kuljettajan olevan vastuussa auton suorittamista toiminnoista (the Road Traffic Act, 1998).

Suomessa voimassa oleva lainsäädäntö tarjoaa joitakin vastauksia vastuukysymykseen. Tuotevastuulain mukaan vahingonkorvausta on suoritettava vahingosta, joka on johtunut siitä, että tuote ei ole ollut niin turvallinen kuin on ollut aihetta odottaa. Saman lainkohdan mukaan turvallisuutta arvioitaessa on otettava huomioon ajankohta, jona tuote laskettiin liikkeelle, tuotteen ennakoitavissa oleva käyttö, tuotteen markkinointi ja käyttöohjeet sekä muut seikat. Samaisen lain 2 § tosin poissulkee korvausvelvollisuuden ajoneuvon itselleen aiheuttamasta vahingosta.

Jos kuljettajan rooli ajoneuvossa lähestyy passiivisen matkustajan roolia, tulisiko kuljettajan vastuun mukautua tähän tilanteeseen? Voidaanko itseajavassa autossa matkustava henkilö rinnastaa taksimatkustajaan? Voisiko matkustajan vastuu aktualisoitua ainoastaan tilanteissa, joissa hän on omilla toimillaan aiheuttanut sellaisen häiriön, jonka voidaan katsoa vaikuttaneen kuljettajan toimiin? Voidaanko tätä analogiaa soveltaa myös muihin auton tekemiin rikkomuksiin? Teslan Autopilot-ohjelma on mahdollista asettaa ajamaan tietoisesti ylinopeutta, mikä on tietyissä olosuhteissa korkeintaan 10 km/t. Tämän katsotaan lisäävän ajoturvallisuutta auton mukautuessa muun liikenteen nopeuteen, kun ihmiset ajavat yleisesti hieman nopeusrajoituksia kovempaa.

Suurella todennäköisyydellä älyautoihin asennettavaksi tulevat ohjelmistot tuottaa tulevaisuudessa autonvalmistajasta ulkopuolinen toimija. Tuleeko älyautoista tietokoneiden tapaisia alustoja, joihin ohjelmisto ostetaan erikseen? Tai tuleeko markkinoille pari suurta toimijaa, joiden ohjelmistoja kaikki autonvalmistajat käyttävät puhelinmarkkinoiden tapaan (Android, iOS)? Entä voidaanko tällainen ohjelmisto vaihtaa myöhemmin toiseen? Tämä herättää mielenkiintoisen kysymyksen älyautoon liittyvästä vastuusta. Mikä on tällaisen ohjelmistotuottajan sekä toisaalta autonvalmistajan vastuu lopputuotteen toiminnasta?

Tarpeeksi pitkällä tarkasteluaikavälillä kaikki tekniset komponentit lakkaavat toimimasta, osa nopeammin kuin toiset. Lineaarisen tai asteittaisen hajoamisen sijaan ohjelmistokomponenteille on ominaista binäärimuotoinen toimivuus. Ne joko toimivat täysimääräisesti tai eivät ollenkaan, mikä tekee niiden kuntoisuuden tarkistamisesta varsin vaikeaa. Miten näiden komponenttien hajoamistodennäköisyys voidaan havaita ja miten niiden kuntoa voidaan valvoa? Mikä on yksittäisen komponenttivalmistajan vastuu, jos osan toimimattomuus johtaa suurempaan haittaan? Voidaanko valmistajan vastuuta siirtää kuluttajalle asettamalla tälle vaatimus komponenttien huolenpidosta esimerkiksi vaatimalla huolto-ohjelman mukainen osien tai ohjelmistojen vaihtaminen tietyllä intervallilla?

On ilmeistä, että tieliikennelakia, liikennevakuutuslakia ja lakeja tuotevastuusta tulee muuttaa, jotta ne ottaisivat paremmin huomioon tulevan muutoksen sekä teknologisessa kehityksessä että toisaalta myös ajokulttuurissa. Nykyisellään lainsäädäntö herättää liikaa kysymyksiä, joihin ei saada suoria vastauksia, vaan ainoastaan huomattavia tulkintaongelmia.

Tilanne aiheuttaa epävarmuutta vastuun jakautumisesta ongelmatilanteissa sekä ostajien että valmistajien keskuudessa. Liian tiukka tuotevastuu valmistajalle, mikä asettaisi autonvalmistajat automaattiseen vastuuseen kaikista kolarivahingoista ja tapaturmista, todennäköisesti jarruttaisi itseajavien autojen kehitystä. Valtion tulee kantaa vastuu eettisten kysymysten ratkaisuista. Näiden annettujen parametrien sisälle valmistajat voisivat sitten muovata tekniset ratkaisunsa ja ohjelmistonsa.

Kari-Matti Lehti
Osakas

Mikko Leppä
Osakas

Mikko Kaunisvaara
Legal Trainee

Itseajavien robottiautojen tulo liikenteeseen on autoilun historian suurin yksittäinen muutos. Uudistus vaatii vielä ponnisteluja teknologian, yhteiskuntasuunnittelun ja lainsäädännön kehittämisen osalta. Nyt käsillä oleva ajoneuvojen älyllistyminen voidaan jakaa kahteen ilmiöön: älyautoihin ja itseajaviin autoihin.

Älyauto on ajoneuvo, jossa on sisäänrakennettuna ominaisuuksia, jotka avustavat ihmistä tai ohittavat tämän ennalta ohjelmoiduissa tilanteissa. Älyautoksi voidaan luonnehtia myös autoja, joista löytyy itseohjautuvuus-ominaisuus (self-driving). Itseohjaamisella ei tarkoiteta samaa kuin autonomisella ajamisella, jossa auto ajaa etukäteen määrättyyn kohteeseen ilman ihmisen osallistumista tai jopa ilman matkustajaa. Itseohjautuvuus tarkoittaa ominaisuutta, jossa tekoäly voi väliaikaisesti ja lyhytaikaisesti ohjata autoa ilman ihmisen avustusta. Toiminto kytketään erikseen käyttöön ja se on yleensä sidottu lyhyeen aikarajoitukseen.

Pisimmälle itseohjautuvuutta on vienyt autonvalmistaja Tesla. Teslan mallissa auto ajaa itsenäisesti, kunnes se saavuttaa tilanteen, jossa ihmisen väliintulo on turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Itseohjautumista tarjoavien ominaisuuksien tarkoituksena on avustaa aktiivisesti tilanteissa, joissa ajoneuvon kuljettaminen on rutiininomaista, ajoneuvo joutuu yllättävään tilanteeseen, tai kun kuljettajan keskittyminen on tilapäisesti tai pysyvästi herpaantunut.

Teslan tulevaisuuden tavoitteena on lisätä itseohjautuvuus kaikkien automalliensa vakio-ominaisuudeksi. Myös muut autonvalmistajat ovat tarjonneet autoissaan vastaavanlaisia ominaisuuksia, kuten Mercedes Benz S-sarjassaan (W222). Muita jo markkinoilla olevissa autoissa olevia älyauto-ominaisuuksia ovat esimerkiksi kaistavahti ja Volvon automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä.

Robottiautolla tai itseajavalla autolla tarkoitetaan ajoneuvoa, joka kulkee ensisijaisesti tai ainoastaan itseajamistoiminnolla. Itseajaminen korvaa siis ihmisen aktiivisen ohjauksen joko osittain tai kokonaan tai jopa niin, että ajoneuvoa ei edes voi ajaa perinteisessä mielessä. Tällaisia itseajavia autoja ei vielä ole kuluttajamarkkinoilla, mutta niiden testaaminen henkilöliikenteen joukossa on jo aloitettu.

Samankaltaista robottiautomatiikkaa on käytetty onnistuneesti jo vuosikymmenen ajan teollisuudessa. Esimerkiksi Rotterdamin satama on lähes kokonaan automatisoitu siten, että tavaroiden kuljetus, lastaus, nosturitoiminnot ja useat muut logistiset toiminnot ovat sekä robottien suorittamia että tekoälyn valvomia. Rahtisataman alueella on niin paljon automaattisesti liikkuvia toimijoita, että alueen valvonnassa huomio on kiinnitetty robottien asemasta ihmisiin ja heidän ohjaamiseen siten, että he haittaavat robottien liikennettä mahdollisimman vähän. Myös täysin automatisoitujen autojen suunnittelussa suurimman haasteen tarjoavat liikenteessä olevat ihmiskuljettajat, eivät niinkään toiset robottiautot.

Älyliikenteen tulevat uudistukset eivät koske pelkästään autoja, vaan ne vaativat myös infrastruktuurin ja lainsäädännön kehittämistä. Kysymys on tekniikan ja lainsäädännön symbioosista, jossa muutokset on suoritettava päällekkäisesti ja jossa kehitys rakentuu tämän myötä asteittain.

Itseajavat robottiautot ovat autoilun evoluution luonnollinen ja vääjäämätön seuraava askel. Ihmisen aiemmin suorittaman ajotoiminnon siirtäminen tietokoneen ja tekoälyn hoidettavaksi tarkoittaa ajajan motoristen suoritusten lisäksi ihmisen ajattelun, huomioimiskyvyn, ongelmaratkaisun sekä etiikan liittämistä osaksi tätä prosessia.

Ihmisen mekaanisten liikkeiden muuttaminen koneen hoidettavaksi on teknisesti helppo toteuttaa. Jo nyt ajoneuvoissa on teknologiaa, joka tietyissä tilanteissa korvaa tai ohittaa ihmisen toimimisen. Todelliset haasteet koetaan siinä, miten koneäly korvaa ihmisen päättelykyvyn.

Kari-Matti Lehti
Osakas

Mikko Leppä
Osakas

Mikko Kaunisvaara
Legal Trainee

Oletko erikoistunut olennaiseen? Oletko kiinnostunut IT-juridiikasta? Haluatko kehittyä alan huippuosaajaksi ja edetä urallasi? Haemme palvelukseemme into- ja kunnianhimoista juristia IP- ja teknologiaryhmään.

HPP Asian­ajo­toi­mis­to Oy on yksi maan joh­ta­vis­ta asian­ajo­toi­mis­tois­ta. Pal­ve­luk­ses­sam­me on täl­lä het­kel­lä 75 ju­ris­tia ja koko hen­ki­lö­kun­tam­me mää­rä on 130. IT-ju­ri­dii­kan osaa­mi­sem­me on luo­ki­tel­tu kor­keim­mal­le ta­sol­le useis­sa kan­sain­vä­li­sis­sä ver­tai­luis­sa, ku­ten Cham­bers & Part­ners, Le­gal500 ja Best Lawyers. Vuon­na 2017 lii­ke­vaih­tom­me oli yli 19 mil­joo­naa eu­roa.

IP- ja tek­no­lo­gia­ryh­mäm­me asiak­kai­ta ovat yri­tyk­set, jot­ka joko tuot­ta­vat ja myy­vät IP- tai tek­no­lo­gia­lii­tän­näi­siä tuot­tei­ta tai pal­ve­lui­ta, tyy­pil­li­ses­ti oh­jel­mis­to­teol­li­suu­den, tek­no­lo­gia­teol­li­suu­den, te­lea­lan, lo­gis­tiik­ka-alan ja lää­ke­teol­li­suu­den pii­ris­sä, tai sit­ten näi­den tuot­tei­den ja pal­ve­lui­den os­ta­jia.

Haem­me IT-juridiikasta kiinnostunutta juristia kas­va­maan ja ke­hit­ty­mään IT-ju­ri­dis­ten asioi­den huip­puo­saa­jak­si.

Olet olen­nai­seen kes­kit­ty­vä ja luo­tet­ta­va osaa­ja. Si­nul­la on jo muu­ta­man vuo­den ko­ke­mus IT-ju­ri­dis­ten teh­tä­vien ja so­pi­mus­ten hoi­ta­mi­ses­ta yh­tiö­ju­ris­ti­na tai asian­ajoa­lal­ta. Odo­tam­me, että si­nul­la on vas­tuun­tun­toi­nen ja oma-aloit­tei­nen työs­ken­te­ly­ta­pa. Osaat toi­mia it­se­näi­ses­ti ja osa­na ryh­mää. Il­mai­set it­seä­si su­ju­vas­ti suo­mek­si ja englan­nik­si. Ar­vos­tam­me po­si­tii­vis­ta pal­ve­lual­tis­ta asen­net­ta ja ha­lua ke­hit­tyä alan huip­pu­asian­tun­ti­jak­si.

Meil­lä pää­set työs­ken­te­le­mään haas­ta­vis­sa ja mo­ni­puo­li­sis­sa pro­jek­teis­sa sekä ke­hit­ty­mään mut­kat­to­mas­sa työyh­tei­sös­sä, jos­sa ih­mi­set ja­ka­vat osaa­mis­taan. Tar­joam­me osaa­van jouk­ku­eem­me täy­den tuen ke­hit­ty­mi­sel­le­si ja me­nes­ty­mi­sel­le­si.

Hae teh­tä­vään vii­meis­tään 20.12.2018 täyt­tä­mäl­lä hakulomake. Lii­tä mu­kaan myös va­paa­muo­toi­nen ha­ke­muk­se­si palk­ka­toi­vei­neen ja CV.

Teh­tä­vää kos­ke­viin tie­dus­te­lui­hin vas­taa osa­kas Ter­ho Ne­va­sa­lo p. +358 40 558 7581.

Älykkään liikenteen kehitys jaetaan usein kolmeen innovaatiovaiheeseen: sähköautoiluun, ajoneuvojen itseajamiseen, sekä yhteisautoiluun. Ensimmäinen innovaatiovaihe sähköautoilu on jo käynnistynyt, lähes kaikkien suurten autonvalmistajien tuodessa markkinoille omat sähköautonsa. Sähköautojen hankintahinnan laskiessa lähemmäs keskivertokuluttajan maksukykyä ja auton ominaisuuksien, kuten toimintasäteen kasvaessa ja latausaikojen lyhentyessä tulee näiden autojen määrä liikenteessä kasvamaan huomattavasti. Sähköautot tulevat tulevaisuudessa syrjäyttämään perinteiset, polttomoottoriset ajoneuvot, vain tämän muutoksen aikataulu on epäselvää.

Autolla liikkumisen tarve ei tule millään mittarilla vähenemään lähitulevaisuudessa. Helsingin seudun liikenteen (HSL) ennusteiden mukaan Helsingin autotiheys tulee kasvamaan kolmanneksella vuoteen 2035 mennessä. Kaupunkikaavoituksessa vaadittavien pysäköintipaikkojen määrä suhteutetaan liikenteessä oleviin autoihin siten, että paikkoja tulee olla kaksinkertainen määrä kysyntään nähden. Helsingin keskustasta löytyy tällä hetkellä noin 13 000 autopaikkaa (tienvarsipaikat, tonttipaikat sekä pysäköintilaitokset), ja Helsingin koko autokanta tarvitsee yli 5,5 km² pysäköintitilaa. Maailmalla kehitys on edennyt jo hieman pidemmälle.

Vaikka autojen määrä pysyisi nykyisenä, ihmisten matkustamistarve lisääntyy. Yksi ratkaisu tähän ongelmaan on nykyisten autojen käyttöasteen nostaminen. Nykyisellään arvioidaan, että yksityisomisteiset autot seisovat yli 95 % ajasta täysin käyttämättöminä. Jos auton käyttöaste on vain 5 prosentin luokkaa, voisi tätä autoa käyttää teoreettisesti jopa 20 ihmistä ilman, että se vähentäisi omistajan mahdollisuutta ajoneuvon käyttöön. Tämä on totta kai vain teoreettinen arvio, sillä ihmisten matkustustarpeet eivät jakaudu tasaisesti, mutta pienikin käyttöasteen nostaminen vaikuttaisi huomattavasti liikenteen kokonaismäärään.

Kehityksessä on kyse muustakin kuin käytännöllisyydestä ja joukkoliikenteen muutoksesta. Pelkkään käyttöasteeseen perustuva tarvearviointi ei anna uskottavaa kuvaa asian tarpeesta tai omistusvaikutuksista. Vaikka auto mielletään osaksi varallisuusimagoa, on se muuttumassa yhä enemmän käyttöhyödykkeeksi.  Sitä käytetään jonkin tarpeen tyydyttämiseen – työmatkan, kaupassakäynnin, harrastuksiin tai kesämökille menemiseen. Mitä pienemmäksi auton käyttöaste asettuu ja mitä enemmän sitä käytetään satunnaisesti, sitä kauempana kodista autoa voidaan säilyttää.

Yksi tulevaisuuden ratkaisumalli on autojen yksityisomistamisesta luopuminen ja autojen siirtäminen enemmän osaksi yleisiä liikennepalveluja. Pitkällä aikavälillä liikenteeseen kaavaillaan muutosta, jonka myötä liikenne muuttuu kokonaisvaltaiseksi palveluksi (Mobility as a Service). Itseajava auto voisi hakea sinut oveltasi ja viedä määränpäähän taksin tavoin, mutta huomattavasti halvemmalla. Itseajavien autojen käyttöturvallisuuden ja varmuuden kasvaessa näiden autojen tarjoamat kuljetuspalvelut tulevat lisääntymään. Liikenteestä on tarkoitus tehdä viestinnän kaltainen palvelukokonaisuus. Autot voidaan myös suunnitella siten, että niiden valmistus maksaa vähemmän (esim. kaksipaikkaiset autot), kun kuljettajatoiminnot voidaan poistaa. Tämä teknologia ei kuitenkaan ole vielä käytännöllisellä tai käyttöturvallisella tasolla.

Itseajavien autojen sijaan seuraava kehitysaskel tulee olemaan autojen yhteiskäyttö ja vuokraaminen. Nämä ”kimppakyytipalvelut” ovat kuitenkin osittain haasteellisia. Esimerkiksi suomalaisten omistamat kesämökit nauttivat vielä autojakin heikompaa käyttöastetta ja ovat monesti erittäinkin kalliita ylläpitää, mutta silti vain harva vuokraa omaa kesäasuntoansa ulkopuolisille, miksi siis autoa. Toisaalta omaisuuden yhteiskäyttöilmiö on nähtävissä Airbnb-toiminnassa, jossa ihmiset vuokraavat omaa asuntoansa lyhytaikaisina majoituspalveluina. Yhdysvalloissa yksityiskäyttäjien autovuokraus on jo edennyt ja yleistynyt nopeasti Turon ja muiden palveluntarjoajien kautta.[1] Massachusetts Institute of Technology arvioi (2017), että pelkästään Los Angelesissa 2 miljoonaa ihmistä tulee luopumaan omistusautosta seuraavaien15 vuoden aikana. Kyse on siis teknologisen kehityksen lisäksi kuluttajatottumusten muuttumisesta.

Uusien teknologisten kehitysaskelten kohdalla on hyvä muistaa, että suurin yksittäinen teknologian menestystä edistävä tekijä on raha ja vasta sitten käytännöllisyys. Jos voit kulkea itseajavalla autolla, miksi menisit junalla, ja kuinka paljon enemmän autovaihtoehdon tulisi maksaa, jotta valitsisit epäkäytännöllisemmän vaihtoehdon? Myös alati kasvava huoli ilmaston lämpenemisestä edesauttaa valtiollisten toimien eteenpäin viemistä kohti vähäpäästöisempiä kulkemismuotoja. Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tuore ilmastoraportti[2] kannustaa valtioita ottamaan aktiivisempia askelia CO₂-päästöjen vähentämisessä, tässä uudet, älykkäät liikenneratkaisut ovat avainroolissa.

Älykkään liikenteen muutos näkyisi myös kaupunkien taloudessa, sillä yleiset parkkipaikat ovat huomattava tulonlähde. Helsingissä parkkimaksut tuovat kaupungille noin 11 miljoonaa euroa vuodessa, eli noin 3143 euroa per paikka. Asukas- ja yrityspysäköinnit mukaan luettuna tulot ylittävät jo 15 miljoonaa euroa vuodessa. Myös yksittäiset taloyhtiöt voivat saada huomattaviakin tuloja parkkipaikkojensa vuokraamisesta, varsinkin keskusta-alueella.

Älykkään liikenteen seurauksena autopaikkojen määrä tulee vähenemään, mikä tulee tarkoittamaan muutoksia sekä kaupunkisuunnitteluun että myös yksittäiseen, rakennuskohtaiseen suunnitteluun. Kaupunkisuunnittelussa autopaikat voidaan korvata viheristutuksilla tai leveämmillä kevyenliikenteenväylillä, mutta asuinrakennuksissa sijaitsevien pysäköintihallien uusiokäyttö voi muodostua ongelmalliseksi.

[1] https://turo.com/

[2] IPCC: Global Warming of 1.5 °C (2018). http://www.ipcc.ch/report/sr15/

Jari Tuomala
Partner

Mikko Kaunisvaara
Associate Trainee

Kuluttajille markkinoidaan nykyisin matkapuhelinsovelluksia, joiden kautta voi maksua vastaan hankkia erilaisia liikenne- ja liikkumispalveluja. Sovelluksen kautta tarjottavaan liikkumisen yhdistelmäpalveluun voi sisältyä esimerkiksi oikeus käyttää julkista liikennettä, takseja, yhteiskäyttöautoja, auton vuokrausta ja kaupunkipyöriä. Tällainen palvelupaketti on esimerkiksi MaaS Global Oy:n matkapuhelimen kautta kuluttajille tarjoama Whim-palvelusovellus.

Liikkumisen yhdistelmäpalveluja tarjoaville yrityksille on tärkeää päästä kohtuullisin ehdoin sopimukseen eri liikennepalvelujen tarjoajien kanssa. Keskeisen osan palvelusta muodostavat julkisen liikenteen matkaliput. Yhdistelmäpalvelun tarjoajan on siten käytännössä välttämätöntä päästä sopimukseen matkalippujen välittämisestä kuluttajille sovelluksensa kautta. Teknisesti tämä toteutuu siten, että julkisen liikenteen matkalippujen tarjoaja antaa lippu- ja maksujärjestelmäänsä rakennetun avoimen myyntirajapinnan kautta yhdistelmäpalvelun tarjoajalle pääsyn järjestelmäänsä, ja myy matkalippuja välitettäväksi sovelluksen kautta kuluttajille.

Kilpailuoikeudellinen ongelma syntyy tilanteessa, jossa julkisen liikenteen matkalippujärjestelmän ylläpitäjä ja lippujen myyjä on monopoliasemassa toimialueellaan. Yhdistelmäpalvelun tarjoaja on tällöin riippuvainen monopoliyrityksen myymistä matkalipuista, eikä sillä ole vaihtoehtoisia lipputuotteita eikä niiden toimittajaa. Monopoliyritys voi ilman kilpailun painetta valita lippujensa jälleenmyyjät ja myyntitavan sekä määrittää jälleenmyytävien lippujen hinnat ja toimitusehdot.

Suomessa vuoden 2018 alussa voimaan tulleen liikennepalvelulain tavoitteena on mahdollistaa liikkumisen yhdistelmäpalvelujen tarjoaminen kuluttajille. Laki velvoittaa julkisen liikenteen matkalippujärjestelmän ylläpitäjän tarjoamaan matkalippujaan yhdistelmäpalvelujen tarjoajille järjestelmänsä avoimen myyntirajapinnan kautta. Rajapinta on oltava teknologisesti yleiskäyttöinen ja matkalippuja on myytävä rajapinnan käyttäjille oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi valvoo liikennepalvelulain noudattamista.

Trafi antoi syyskuussa 2018 päätöksen, jossa se linjasi avoimen rajapinnan velvoitteen täyttymisen edellytyksiä ja omaa toimivaltaansa.[1] Päätöksessä painotetaan toimivan yhteistyön tärkeyttä sekä sitä, että rajapintojen avaamisratkaisujen tulee olla teknisesti riippumattomia, jotta rajapintoja pystyy hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti. Päätöksessä oli kyse Helsingin seudun liikenne – kuntayhtymän (HSL) julkisen liikenteen matkalippujen myyntirajapinnasta.

Arviossaan Trafi totesi, ettei HSL:n avaama rajapinta ollut teknologialtaan yleiskäyttöistä eikä täyttänyt liikennepalvelulain vaatimuksia. Trafi velvoitti HSL:n kehittämään rajapintaratkaisuaan sellaiseksi, ettei se aseta tarpeettomia rajoitteita liikenteen yhdistelmäpalvelujen tarjonnalle. Trafi katsoi, että HSL:n tulee ratkaisuaan kehittäessään ottaa huomioon myös rajapinnan käyttäjien, kuten HSL:n kanssa jo yhteistyötä harjoittavan MaaS Globalin, näkemykset.

Trafi linjasi myös omaa toimivaltaansa rajapinnan käyttöehtojen arvioinnissa. MaaS Global oli sille sovelletun hinnoittelun osalta esittänyt, että HSL:n käytäntö olla maksamatta myyntikomissiota rajapinnan kautta jälleenmyydyille matkalipuille on kohtuutonta ja syrjivää, koska HSL maksoi myyntikomissiota fyysisistä myyntipisteistä jälleenmyydyille matkalipuille.

Trafi ei tutkinut syrjintäväitettä, koska katsoi toimivaltaansa sisältyvän vain sen arvioimisen, ovatko avoimen rajapinnan eri käyttäjiin sovellettavat ehdot toisiinsa nähden kohtuullisia ja syrjimättömiä. Trafin toimivaltaan ei siis kuulunut arvioida, ovatko nämä käyttöehdot kohtuullisia ja syrjimättömiä suhteessa sellaisiin muihin jälleenmyyjiin, jotka eivät tarjoa lippuja rajapinnan kautta. Trafi totesi myös, että sen toimivaltaan ei kuulu arvioida sopimusjärjestelyä, jossa HSL tarjosi matkalippuja muun rajapinnan kuin avoimen rajapintansa kautta MaaS Globalille.

Trafin päätös osoittaa, että liikennepalvelulain nojalla voidaan ratkaista tietyntyyppiset liikkumisen yhdistelmäpalvelujen tarjontaan liittyvät kysymykset, kuten matkalippujärjestelmän avoimen rajapinnan teknologiset edellytykset ja avoimen rajapinnan käyttäjien välinen syrjimättömyys. Rajapintojen avaaminen voidaan siten ratkaista lain tarkoittamalla tavalla.

Jäljelle jää kuitenkin juridisia ongelmakohtia, joiden ratkaisemiseen liikennepalvelulaki ei Trafin tulkinnan mukaan näyttäisi soveltuvan. Esimerkiksi tilanteisiin, joissa julkisen liikenteen monopoli tarjoaisi matkalippujaan muun kuin avoimen myyntirajapintansa kautta kohtuuttomin ehdoin tai jossa se kohtelisi rajapinnan kautta lippuja jälleenmyyviä eri tavoin kuin muulla tavalla toimivia jälleenmyyjiään, ei liikennepalvelulaki näyttäisi antavan ratkaisua. Näihin kysymyksiin soveltuisi sen sijaan yleinen kilpailulainsäädäntö ja toimivaltainen viranomainen Suomessa olisi Kilpailu- ja kuluttajavirasto.

Julkisen liikenteen matkalippujen myyntirajapinnan käytön syrjivää tai kohtuutonta hinnoittelua ja käyttöehtoja voitaisiin tutkia kilpailulainsäädännön nojalla epäiltynä määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä tai kilpailuneutraliteettisäännösten vastaisena menettelynä. Liikkumisen yhdistelmäpalvelun tarjoaja joutuisi siten viemään matkalippujen myynnissä kokemansa kohtuuttoman ja syrjivän menettelyn tutkittavaksi kahdessa eri viranomaisprosessissa. Tämä pitkittäisi ja hankaloittaisi uusien liikkumisen yhdistelmäpalvelujen markkinoiden muodostumista ja avautumista kilpailulle ja olisi kieltämättä liikennepalvelulain yleistavoitteiden vastaista.

Suositeltavaa olisi, että liikennepalvelulain käytännön soveltamisessa käytettäisiin hyödyksi kaikki ne mahdollisuudet, joita viranomaisilla on rajapintojen avaamiseksi ja käyttöehtojen määrittelemiseksi kohtuullisiksi. Näin sen vuoksi, että liikennepalvelulain muuttaminen ja kilpailuoikeudelliset prosessit ovat hidas tie toteuttaa rajapintojen aito avaaminen nopeasti muuttuvilla markkinoilla. Mikäli lain tavoite avata rajapintoja ja edistää uusia palveluja ei käytännössä toteudu, Suomi menettää mahdollisuuden olla älykkään liikenteen palvelujen edelläkävijä.

[1] https://www.trafi.fi/trafi/ajankohtaista/6469/liikennedatan_rajapintojen_avaamisessa_yhteistyo_avainasemassa

Liikenteen digitalisaation myötä ajoneuvojen omistamisen merkitys vähenee ja ajoneuvojen laajamittainen sähköistyminen sekä itseohjautuvuus muuttaa nykyisiä liiketoimintamalleja siten, että fyysisestä tavarasta, eli autosta tulee osa digitaalista palvelua. Tämän kehityksen myötä myös liikenteen verotusta joudutaan arvioimaan olennaisesti uudelta pohjalta.

Arvioinnissa tulee ratkaistavaksi se, miten liikenteen verorasitus jakautuu operaattorin ja palvelun käyttäjän kesken ja kuka toimii jatkossa verovelvollisena. Digitalisaation tuottaessa tarkempaa dataa palvelujen tarjoajista ja käyttäjistä sekä käytetyistä palveluista, voidaan näin kertynyttä tietoa haluttaessa käyttää verotuksen perusteena. Verotuksella voi fiskaalisten tavoitteiden lisäksi olla myös yhä enemmän ja kohdennetummin erilaisia ympäristö-, infrastruktuuri- ja teknologiapoliittisia tavoitteita. Verotuksen hallinnolliset kustannukset eivät saisi erilaisten kohdennettujen veroratkaisujen seurauksena kuitenkaan kasvaa vaan päinvastoin järjestelmää tulisi samanaikaisesti sujuvoittaa.

Suomen nykyinen verolainsäädäntö tukee työmatkailua useilla verohelpotuksilla. Verolainsäädännön, verottajan ohjeistusten ja kannanottojen tuleekin pysyä vastaamaan uusiin digitaalisten liiketoimintamallien tarpeisiin jo nyt.  Vuoden 2019 alusta tarkoituksena on muuttaa sähköautojen työpaikoilla lataamisen verokohtelua siten, että verottaja määrittää latausedulle kaavamaisen verotusarvon, joka vastaa laskennallista keskimääräistä lataamisen arvoa. Näin vältytään tilanteilta, joissa työnantaja haluaisi tarjota latausmahdollisuuden työpaikalla, mutta joutuu rajoittamaan lataamisen käyttöä vain niille, joilla on vapaa autoetu työnantajan puolelta.

Verottajan nykyiset linjaukset eivät kaikilta osin erityisesti kannusta uusien liikkumispalvelujen laajamittaiseen käyttöön työmatkaliikenteessä. Työnantajan antaman joukkoliikenteen työmatkalipun verottomuutta koskevat tuloverolain säännökset tulisi muuttaa kattamaan työmatkaa koskevat liikkumispalvelut kokonaisuudessaan riippumatta käytetystä kulkuvälineestä. Edellä kerrotulla tavoin MaaS-palvelujen tuottamaa dataa voidaan halutessa hyödyntää siten, että verotuki kohdentuu lainsäätäjän tarkoituksen mukaisesti työmatkaliikenteeseen.

Työnantajan työntekijälle tarjoamasta yhteiskäyttöautosta ei myöskään synny Verohallinnon luontoisetupäätöksessä tarkoitettua autoetua, vaan ns. muu luontoisetu, joka arvostetaan aina käypään arvoon. Tältäkään osin MaaS-palvelun käyttäjä ei ole tällä hetkellä verotuksellisesti samassa asemassa kuin perinteisen työsuhdeautoedun käyttäjä.

Suomi voi nousta digitaalisen liikenteen johtavaksi maaksi. Samalla kun saamme toimivamman ja ympäristöystävällisemmän liikennejärjestelmän, digitaalinen liikenne voi luoda Suomeen tuhansia uusia työpaikkoja. MaaS ja uudet digitaaliset liiketoimintamallit haastavat kuitenkin samanaikaisesti verotusjärjestelmän. Osa haasteista tulee ratkaistavaksi pidemmän kehityksen seurauksena, mutta osaan törmätään jo nyt. Erityisen tärkeää on, että verokysymykset tunnistetaan ja niihin löydetään ratkaisut yhdessä eri toimijoiden kanssa.

Osa verojärjestelmän kehittämisestä vaatii muutoksia lainsäädäntöön, mutta osa on ratkaistavissa hallinnollisin päätöksin ja ajantasaisin ohjeistuksin verottajan toimesta jo nykylainsäädännön puitteissa. Nopeimmat muutokset verojärjestelmään on syytä tehdä MaaS-palvelujen verotusarvojen määrittelyllä. Suositeltava tapa määritellä verotusarvo MaaS-palvelulle olisi – samoin kuin telepalvelujen osalta – kiinteä ja kohtuullisen alhainen verotusarvo, joka on yksinkertainen ja selkeä käyttäjille, ja tukee osaltaan alan kehitystä.

Laki liikenteen palveluista (liikennepalvelulaki) on yksi hallituksen kärkihankkeista. Kunnianhimoisen, ennakkoluulottoman ja tulevaisuuteen suuntautuvan hankkeen päätarkoituksena on rakentaa digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristöä ja edistää liikennemarkkinoiden toimintaa normeja purkamalla. Lakiin kootaan eri liikennepalveluiden lainsäädäntöä, ja sillä uudistetaan kaikkien liikennemuotojen tiukkaa sääntelyä. Tavoitteena on, ettei ainakaan sääntely ole esteenä digitalisaatiolle, automaatiolle tai uusille innovaatioille ja liiketoimintamalleille.

Liikennepalvelulain ytimessä ovat asiakaslähtöiset, digitalisoidut liikenteen palvelut. Lain taustalla oleva ajattelu perustuu liikenne palveluna -käsitteeseen (Mobility as a Service, MaaS), joka liikenne- ja viestintäministeriön mukaan tarkoittaa sitä, että ”liikenteestä tehdään teknologian, tiedon sekä innovaatioiden avulla asiakaslähtöinen palvelu, jossa liikennemuotojen väliset rajat häipyvät ja matkaketjut tulevat sujuviksi”.

Liikennepalvelulailla pyritään edistämään saumattomia, multimodaalisia matkaketjuja ja muita yhdistettyjä, lisäarvoa tarjoavia liikkumispalveluita avaamalla liikennejärjestelmää koskevat tiedot asiakkaiden, palveluntarjoajien ja viranomaisten käyttöön. Tietosuoja-asiat ja yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) ovat luonnollisesti tärkeä osa lainsäädäntöprosessia.

Liikennepalvelulaki kattaa kaikki liikennemuodot, joten hankkeen valmistelu on sisällön laaja-alaisuuden vuoksi jaettu kolmeen vaiheeseen.

Ensimmäinen vaihe

Ensimmäisessä vaiheessa on keskitytty tieliikenteeseen sekä joukkoliikennelain, taksiliikennelain ja kaupallisia tavarakuljetuksia koskevan lain säädösten yhdistämiseen. Muista liikennemuodoista poiketen maanteitse tapahtuvia henkilö- ja tavarakuljetuksia on säädelty tarkasti kansallisella lainsäädännöllä, ja yksi liikennepalvelulain tavoitteista onkin yksinkertaistaa liikennelupajärjestelmää ja tuoda näin lainsäädäntö lähemmäs muiden liikennemuotojen lainsäädäntöä. Liikennelupien myöntäminen keskitetään Liikenteen turvallisuusvirasto Trafiin, joka toimii myös valvontaviranomaisena.

Suurimmat muutokset koskevat jäykkää ja vanhanaikaista taksijärjestelmää. Uusi lainsäädäntö helpottaa taksialalle tuloa poistamalla taksilupien määrää koskevat rajoitukset, mikä mahdollistaa uudet liiketoimintamallit ja lisää kilpailua. Hinnoittelusta tulee joustavampaa, mutta Trafi voi myös puuttua tilanteeseen ja määrittää enimmäishinnan, jos hinnat nousevat kohtuuttomasti.

Liikennepalvelulailla kevennetään merkittävästi henkilöliikenteen ja tavarakuljetusten sääntelyä. Kansallista sääntelyä on purettu myös panemalla täytäntöön EU-lainsäädäntöä, ja lisäksi pakollinen liikenneyrittäjäkoulutus poistuu. Liikennelupaa edellyttävän tavarakuljetuksen alaraja nousee 2 000 kilosta 3 500 kiloon. Palveluntarjoajien, jotka kuljettavat yli 2 000 kiloa mutta alle 3 500 kiloa painavia tavaroita (yleensä pakettiautolla), on tehtävä ilmoitus Trafiin. Kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyyttä koskevia vaatimuksia kevennetään ja selkiytetään. Henkilö- ja tavarakuljetukset voidaan yhdistää.

Liikennepalvelulain tavoitteiden toteuttaminen edellyttää, että tiedot ovat yhteensopivia kaikkien palveluntarjoajien kanssa. Siksi laissa velvoitetaan kaikki liikennepalveluiden tarjoajat ja viranomaiset jakamaan 1.1.2018 alkaen olennaisia tietoja palveluistaan avoimen rajapinnan kautta valtioneuvoston asetuksen 643/2017 mukaisesti. Liikennemuodosta riippuen olennaisia tietoja voivat olla esimerkiksi reitti-, pysäkki-, aikataulu-, hinta-, saatavuus- ja esteettömyystiedot.

Velvoite koskee kaikkia liikennepalveluiden tarjoajia, joihin Trafin mukaan kuuluvat henkilöiden kuljetuspalvelut (muun muassa linja-auto- ja taksiyritykset sekä laiva- ja lentoliikenteen henkilökuljetukset), asemat, satamat ja muut terminaalit, liikennevälineiden vuokrauspalvelut ja kaupalliset yhteiskäyttöpalvelut, yleiset kaupalliset pysäköintipalvelut sekä välityspalvelut.

Liikennepalvelulain ensimmäinen vaihe tuli voimaan 1.7.2018. Direktiiviin 2010/40/EU perustuvat älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevat säädökset tulivat kuitenkin voimaan jo 1.10.2017 ja edellä mainitut olennaisten tietojen avaamista koskevat säädökset 1.1.2018.

Toinen vaihe

Toisessa vaiheessa yhtenäistetään ja kevennetään muita liikennemuotoja (lento-, meri- ja raideliikennettä) koskevaa kansallista lainsäädäntöä ja liitetään se liikennepalvelulakiin. Näin varmistetaan yhdenmukaisuus tieliikennettä koskevien säädösten kanssa. Erilaisista liikennemuotokohtaisista rekistereistä muodostetaan yksi yhtenäinen rekisteri, joka sisältäisi tietoa toiminnanharjoittajaluvista, liikennevälineistä ja henkilöluvista, kuten ammattipätevyyksistä. Liikennepalvelulain toisessa vaiheessa vahvistetaan Trafin roolia liikenteen lupa- ja valvontaviranomaisena sekä parannetaan rekisteröityjen mahdollisuuksia käyttää omia tietojaan liikkumispalveluiden hankkimiseen.

Toisessa vaiheessa kehitetään edelleen digitalisaatiota sekä liikkumispalveluita koskevien tietojen saatavuutta.  Tavoitteena on lisätä liikkumispalveluihin liittyvää innovointia sekä kehittää Trafin viranomais- ja palvelutoimintaa. Trafi velvoitettaisiin avaamaan keräämänsä tiedot avoimen rajapinnan kautta anonyymissä muodossa ja tietosuojan vaatimukset huomioiden.

Asiakaslähtöisiä yksilöllisiä matkaketjuja ja yhdistettyjä palveluita edistettäisiin niin sanotun puolesta-asioinnin avulla. Tällöin kaikki palveluntarjoajat (eivät vain ne, joiden hallussa tiedot ovat), voisivat asiakkaan puolesta liittää yhdistettyyn liikkumispalveluun lippuja kaikkiin liikkumismuotoihin.

Toista vaihetta koskeva hallituksen esitys (jossa on peräti 878 sivua) annettiin eduskunnan hyväksyttäväksi 19.10.2017 ja hyväksyttiin muutamin muutoksin 21.3.2018. Lain toinen vaihe tuli voimaan 1.7.2018 lukuun ottamatta puolesta-asiointia koskevia säädöksiä, jotka tulevat voimaan 1.1.2019.

Kolmas vaihe

Kolmannen vaiheen lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan, ja lausuntokierroksen jälkeen se viedään eduskunnan käsittelyyn joulukuussa 2018. Kolmas vaihe kattaisi jäljellä olevat säädökset, joilla varmistetaan, että liikennepalvelulaki täyttää kaikki liikennejärjestelmää ja digitaalisia palveluita koskevat tavoitteet.

Liikenteen digitalisoituminen muuttaa nykyisiä rakenteita ja sitä miten me liikumme. Liikkumisesta tulee yhä enemmän palvelukokonaisuus (Mobility As A Service / MaaS), jossa ostamme tarpeittemme mukaisia liikkumispalveluja. MaaS-kokonaisuuteen voi kuulua esimerkiksi joukkoliikenne-, autoilu-, pyöräily- ja kuljetuspalveluja. Jatkossa voimme ostaa kuukausittaisen liikkumispaketin vastaavasti kuin ostamme tele-operaattorilta puhelin- tai tietoliikennepalveluja.

Liikenteen digitalisaatio tulee vaikuttamaan ajoneuvokannan rakenteeseen ja sen tehokkaaseen käyttöön. Auton omistamisen merkitys vähenee ja liikkumisesta tulee sujuvampaa, turvallisempaa sekä ympäristöystävällisempää. Samalla uudet liiketoimintamallit synnyttävät uusia yrityksiä ja haastavat vakiintuneita toimijoita. Liikenteen digitaalisten palvelujen markkina on arvioitu maailmanlaajuisesti yli 10 000 miljardin euron arvoiseksi. Suomella on kaikki edellytykset olla tämän kehityksen kärjessä johtuen toimivasta infrastruktuurista ja korkeasta koulutustasostamme.

Digitalisaatio,  alustatalous ja jakamistalous haastavat myös verottajan. Osa haasteista on puhtaasti  kansallisia, mutta digitaalisella liiketoiminnalla ja sen  osapuolilla on usein liittymiä useisiin valtioihin.   Myös MaaS palveluja voidaan tarjota ilman, että yritys fyysisesti sijaitsee maassa, jossa palveluja kulutetaan. Verotuksessa on kuitenkin ratkaistava, missä maassa toimintaa verotetaan, onko toiminta veronalaista, kuka on toiminnasta verovelvollinen ja verotetaanko tuloa vai kulutusta.

Digitalisaatio on nousemassa verotusta koskevassa keskustelussa ykkösaiheeksi kaikkialla maailmassa. Digitalisaatio on nähty valtioiden veropohjaa rapauttavana uhkana ja veroriitoja voimakkaasti lisäävänä kehityksenä. On esitetty, että digitalisaatio on kaikkialla ja nykyinen viime vuosisadan alussa kehitetty kansainvälinen verojärjestelmä on vanhentunut ja vaati siksi merkittävän  remontin.

Verolainsäädäntöä koskevat isot linjaukset tehdään kansainvälisellä tasolla ja kansallisen verolainsäädännön ja lainsäätäjän rooli jää yhä enemmän toimeenpanevaksi. Digitalisaatiota koskevat verotuksen keskeiset pelisäännöt tulee sopia mahdollisimman globaalilla tasolla OECD:ssä. Kansallisia, alueellisia tai väliaikaisia ratkaisuja tulee välttää.  EU:n komission ehdotus väliaikaiseksi  digiveroksi onkin  kohdannut oikeutettua kritiikkiä ja ehdotuksen läpimeno sellaisenaan on epävarmaa.

Yli 110 OECD:n jäsenvaltiota on sitoutunut tavoittelemaan yhteisiä verotuksen sääntöjä digitaalisaation haasteisiin vuoteen 2020 mennessä. Yksinkertaistaen kysymys on siitä, miten verotulot jakautuvat valtioiden välillä. Ohjautuvatko yhteisöverot palvelujen käyttäjävaltioon vai siihen valtioon missä palvelujen tuotekehitys tapahtuu ja arvo luodaan?  Mikäli globaalia konsensusta yhteisistä säännöistä ei saavuteta, yritykset ovat vaarassa joutua kahdenkertaisen verotuksen kohteeksi. Pelissä on siis paljon.

Verojärjestelmää kehitettäessä on hyvä tunnustaa, että digitaalisen liiketoiminnan erottaminen muusta liiketoiminnasta on ongelmallista, joten digitalisaatiota koskevien verotuksellisten periaatteiden tulee olla mahdollisimman yhteneväiset perinteisessä liiketoiminnassa käytettyjen verotuksen periaatteiden kanssa. Digitalisaation johdosta tehtävät välttämättömät veroratkaisut tulevat vastaavasti vaikuttamaan myös perinteisen liiketoiminnan verotuksen nykyisiin pelisääntöihin.

Määränpäämaa- tai kulutusmaa-periaate soveltuu välillisiin veroihin kuten arvonlisäveroihin, liikenteestä kannettaviin veroihin ja valmisteveroihin, koska näiden kulutusverojen nimenomaisena tarkoituksena on verottaa tavaroiden ja palvelujen käyttöä. Digitalisaatio, tekoäly ja automatisoitu liikenne muuttavat kuitenkin tavarasta tai palveluista suoritettavia korvauksia.  Toimiiko esimerkiksi alustan ylläpitäjä hyödykkeen myyjänä vai ainoastaan välittäjänä. Digitalisaatio hämärtää palvelun ja tavaran käsitettä, jolloin myös välillisisiä veroja koskevan lainsäädännön soveltaminen on haastavaa ja ratkaisut voivat poiketa toisistaan.

Verottaja on hyvin kiinnostunut saamaan verotuksen toimittamista varten digitaalisiin alustoihin kertyvän tiedon käyttöönsä. Vähemmälle huomiolle on  sen sijaan jäänyt tarve yksinkertaistaa verotusta siten, että kaikilla toimijoilla on mahdollisuus tulla verotetuksi oikein ja mahdollisimman pienillä hallinnollisilla kustannuksilla.

Verojärjestelmän tulee mukautua nopeaan muutokseen siten, että verotus ei toimi kehityksen jarruna vaan, että se mahdollistaa uusien liiketoimintamallien joustavan ja nopean käyttöönoton. Tämä edellyttää muutoksia lainsäädäntöön, mutta osa kysmyksistä on ratkaistavissa verottajan ohjeistuksia ja kannanottoja päivittämällä.

EU on laajentamassa sähköisten palvelujen erityisjärjestelmäänsä ja yksinkertaistamassa verkkokaupan arvonlisäverotusta. Muutoksilla pyritään yksinkertaistamaan arvonlisäveron ilmoittamista ja maksamista silloin, kun kuluttaja ostaa tavaroita ja palveluita verkossa. Tätä kehitystä voidaan pitää myönteisenä ja uusien sääntöjen on tarkoitus tulla voimaan vaiheittain jo vuodesta 2019 alkaen.

Pitkään on esitetty, että valtiot kilpailevat yhteisöveronsa vähitelleen nollaan. Digitalisaatio haastaa yhteisöveron uudella tavalla. Verotusta koskevan lainsäädäntötyön painopiste tulevina vuosina tulee olemaan yhteisöveroissa. Samalla kuitenkin kulutusverojen merkitys valtioiden verokertymälle kasvaa. Digitalisaatio haastaa siten enemmän yhteisöverotusta kuin välillistä verotusta.

Olemme älykkään liikkumisen vallankumouksen kynnyksellä. Esimerkiksi itseohjautuvien kulkuvälineiden, sähköautojen ja digitaalisten liikennepalvelujen kehitys mullistaa sitä, miten ihmiset ja tavarat liikkuvat. Muutoksella tulee olemaan myös kauaskantoisia taloudellisia, yhteiskunnallisia ja juridisia vaikutuksia, joihin liittyy monia vielä ratkaisemattomia kysymyksiä.

Yksi älykkään liikenteen keskeisistä mahdollistajista on esimerkiksi paikkatietojen ja liikennekäyttäytymiseen liittyvän tiedon tehokas digitaalinen kerääminen ja jakaminen. Näin älykkääseen liikenteeseen liittyy myös kysymys siitä, miten liikkumiseen liittyvää henkilötietoa käsitellään ja hyödynnetään.

Yksilönsuojan kannalta henkilöiden liikkumiseen liittyvä tieto on arkaluonteista. Tuskin kukaan haluaa esimerkiksi, että omaan liikkumiseen liittyviä tietoja voitaisiin käyttää ilman nimenomaista lupaa, asianmukaista syytä ja valvontaa.

Kaikkea liikenteessä kerättyä tietoa hallinnoidaan jatkossa jotenkin. Tiedonhallinta voi olla keskitettyä, hajautettua tai jotakin siltä väliltä.

Keskitetty tiedonhallinta voisi tarkoittaa sitä, että Suomeen luotaisiin viranomaisvetoinen, keskitetty järjestelmä, johon liikkumiseen liittyvää henkilötietoa kerättäisiin. Tämä lähestymistapa on käytössä esimerkiksi terveystietojen osalta Kanta.fi-palvelussa. Keskitetyllä järjestelmällä voisi olla joitakin hyötyjä esimerkiksi tietojen suojaamisessa, mutta muuten se soveltuu huonosti ekosysteemipohjaiseen, nopeasti kehittyvään liiketoimintaan.

Vastakkainen ääripää perustuisi deregulaatioon, eli annetaan markkinoiden hoitaa tiedon käsittely ja hyödyntäminen. Näyttää kuitenkin siltä, että tiedon hallintaa on vaikeaa jättää täysin viranomaisohjauksen ulkopuolelle, kuten nähtiin mm. Yhdysvaltain kongressin kuullessa Facebookin Mark Zuckerbergia.

Suomessa on valittu tiedonjakamiseen ja avoimiin rajapintoihin perustuva, säännelty tiedonjakomalli. Älykkään liikenteen ekosysteemin toimijoiden on avattava omat tietonsa muiden käyttöön niin, että tiedot ovat saatavissa konekielisinä ja yleisesti käytössä oleviin teknologioihin perustuvina.

Vaikka tämä tiedonjakamiseen perustuva lähestymistapa onkin perusteltu, myös siihen liittyy ongelmia, jotka tulee ratkaista lähitulevaisuudessa.

Yksi keskeinen kiistakysymys liittyy tiedon omistamiseen. Onko liikkumiseen liittyvä tieto jonkin toimijan yksinomaista omaisuutta vai kaventaako tietojen yhteiskäyttövelvoite merkittävästi sitä perinteistä omistusoikeuden käsitettä, jossa omistaja on itse saanut käyttää omaisuuttaan haluamallaan tavalla?

On esitetty, että yhteiskäytössä olevaa tietoa ei omistaisi kukaan. Ainakaan yritykset, jotka käyttävät resursseja tietojen keräämiseen ja hyödyntämiseen, eivät ole innostuneita mallista, jolla yhteiskäytössä olevat tiedot sosialisoidaan.

Tiedon omistaminen liittyy sen hinnoitteluun. Mikäli markkinoiden annetaan ohjata tiedonvaihtoa, yritysten yhteistyölle muodostuu tietty hinta. Tällöin vaarana on, että markkinoilla vahvassa asemassa olevat toimijat, ja erityisesti monopolit, ylihinnoittelevat yhteistyönsä ja vaikeuttavat tietoisesti uusien yhtiöiden tuloa markkinoille. Näin on tapahtunut myös muilla sektoreilla.

Muilla toimialoilla onkin havaittu, että vahvassa markkina-asemassa olevan yhtiön hinnoitteluun on ollut perusteltua puuttua. Näin on tehty esimerkiksi telemarkkinoiden kansainvälisessä roaming-hinnoittelussa.

Koska älykkään liikenteen ekosysteemissä on jatkossa erittäin suuri määrä toimijoita ja sopimussuhteita, sopimuksiin liittyvät käytänteet tulisi uudistaa. Ei ole tehokasta luoda älykkääseen liikenteeseen modernia ekosysteemiä perinteisiin, dokumentti- tai metasanapohjaisiin sopimushallintajärjestelmiin nojautuen. Suositeltavampaa olisi käyttää jatkossa datapohjaisia – mahdollisesti jopa vakiopohjaisia – sopimuksia, joilla voidaan automatisoida tiedonhallintaan ja maksamiseen liittyviä prosesseja.

Älykäs liikenne on Suomelle suuri mahdollisuus. Sen hyödyntäminen käytännössä vaatii kuitenkin monien siihen liittyvien asioiden uudelleen miettimistä ja ratkaisemista, usein uudella, innovatiivisella tavalla.

Artikkeli on julkaistu Kauppalehdessä 10.9.2018

Pekka Raatikainen
Osakas
040 751 9457

Vesa Silaskivi
Executive Advisor
050 329 9900

Andrew Cot­ton, Lau­ra Lei­no ja Ella Rin­ne HPP:n energiatiimistä ovat yh­des­sä kir­joit­ta­neet Suo­mea koskevan osion juu­ri il­mes­ty­nee­seen Cham­bers Al­ter­na­ti­ve Ener­gy & Power Gui­de 2018-op­paa­seen.

Opas kat­taa ku­vauk­sen uusim­mas­ta an­ne­tus­ta sään­te­lys­tä eri ener­gia­sek­to­rien nä­kö­kul­mis­ta Suo­mes­sa ja tu­lee ole­maan hyö­dyl­li­nen ener­gia­teol­li­suu­den asian­tun­ti­joil­le, si­joit­ta­jil­le sekä ulkomaisille la­ki­mie­hil­le heidän avustaessa asiakkaitaan Suomen energiamarkkinoille kohdistuvissa projekteissa ja sijoituksissa.

HPP:n ener­gia­tii­mi on yksi joh­ta­vis­ta ener­gia­tii­meis­tä Suo­men oi­keu­del­lis­ten pal­ve­lu­jen mark­ki­noil­la. Oikeudellisten palvelujen tarjoajia maailmanlaajuisesti luokitteleva Chambers on asettanut HPP:n asiantuntijat Tier 1 -kategoriaan joka vuosi ”Ener­gy & Na­tu­ral Re­sources” -ka­te­go­rias­sa.

Chambers Alternative Energy & Power Guide 2019