Itseajavat autot ovat liikenteen kehityksen seuraava askel

Itseajavien robottiautojen tulo liikenteeseen on autoilun historian suurin yksittäinen muutos. Uudistus vaatii vielä ponnisteluja teknologian, yhteiskuntasuunnittelun ja lainsäädännön kehittämisen osalta. Nyt käsillä oleva ajoneuvojen älyllistyminen voidaan jakaa kahteen ilmiöön: älyautoihin ja itseajaviin autoihin.

Älyauto on ajoneuvo, jossa on sisäänrakennettuna ominaisuuksia, jotka avustavat ihmistä tai ohittavat tämän ennalta ohjelmoiduissa tilanteissa. Älyautoksi voidaan luonnehtia myös autoja, joista löytyy itseohjautuvuus-ominaisuus (self-driving). Itseohjaamisella ei tarkoiteta samaa kuin autonomisella ajamisella, jossa auto ajaa etukäteen määrättyyn kohteeseen ilman ihmisen osallistumista tai jopa ilman matkustajaa. Itseohjautuvuus tarkoittaa ominaisuutta, jossa tekoäly voi väliaikaisesti ja lyhytaikaisesti ohjata autoa ilman ihmisen avustusta. Toiminto kytketään erikseen käyttöön ja se on yleensä sidottu lyhyeen aikarajoitukseen.

Pisimmälle itseohjautuvuutta on vienyt autonvalmistaja Tesla. Teslan mallissa auto ajaa itsenäisesti, kunnes se saavuttaa tilanteen, jossa ihmisen väliintulo on turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Itseohjautumista tarjoavien ominaisuuksien tarkoituksena on avustaa aktiivisesti tilanteissa, joissa ajoneuvon kuljettaminen on rutiininomaista, ajoneuvo joutuu yllättävään tilanteeseen, tai kun kuljettajan keskittyminen on tilapäisesti tai pysyvästi herpaantunut.

Teslan tulevaisuuden tavoitteena on lisätä itseohjautuvuus kaikkien automalliensa vakio-ominaisuudeksi. Myös muut autonvalmistajat ovat tarjonneet autoissaan vastaavanlaisia ominaisuuksia, kuten Mercedes Benz S-sarjassaan (W222). Muita jo markkinoilla olevissa autoissa olevia älyauto-ominaisuuksia ovat esimerkiksi kaistavahti ja Volvon automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä.

Robottiautolla tai itseajavalla autolla tarkoitetaan ajoneuvoa, joka kulkee ensisijaisesti tai ainoastaan itseajamistoiminnolla. Itseajaminen korvaa siis ihmisen aktiivisen ohjauksen joko osittain tai kokonaan tai jopa niin, että ajoneuvoa ei edes voi ajaa perinteisessä mielessä. Tällaisia itseajavia autoja ei vielä ole kuluttajamarkkinoilla, mutta niiden testaaminen henkilöliikenteen joukossa on jo aloitettu.

Samankaltaista robottiautomatiikkaa on käytetty onnistuneesti jo vuosikymmenen ajan teollisuudessa. Esimerkiksi Rotterdamin satama on lähes kokonaan automatisoitu siten, että tavaroiden kuljetus, lastaus, nosturitoiminnot ja useat muut logistiset toiminnot ovat sekä robottien suorittamia että tekoälyn valvomia. Rahtisataman alueella on niin paljon automaattisesti liikkuvia toimijoita, että alueen valvonnassa huomio on kiinnitetty robottien asemasta ihmisiin ja heidän ohjaamiseen siten, että he haittaavat robottien liikennettä mahdollisimman vähän. Myös täysin automatisoitujen autojen suunnittelussa suurimman haasteen tarjoavat liikenteessä olevat ihmiskuljettajat, eivät niinkään toiset robottiautot.

Älyliikenteen tulevat uudistukset eivät koske pelkästään autoja, vaan ne vaativat myös infrastruktuurin ja lainsäädännön kehittämistä. Kysymys on tekniikan ja lainsäädännön symbioosista, jossa muutokset on suoritettava päällekkäisesti ja jossa kehitys rakentuu tämän myötä asteittain.

Itseajavat robottiautot ovat autoilun evoluution luonnollinen ja vääjäämätön seuraava askel. Ihmisen aiemmin suorittaman ajotoiminnon siirtäminen tietokoneen ja tekoälyn hoidettavaksi tarkoittaa ajajan motoristen suoritusten lisäksi ihmisen ajattelun, huomioimiskyvyn, ongelmaratkaisun sekä etiikan liittämistä osaksi tätä prosessia.

Ihmisen mekaanisten liikkeiden muuttaminen koneen hoidettavaksi on teknisesti helppo toteuttaa. Jo nyt ajoneuvoissa on teknologiaa, joka tietyissä tilanteissa korvaa tai ohittaa ihmisen toimimisen. Todelliset haasteet koetaan siinä, miten koneäly korvaa ihmisen päättelykyvyn.

Kari-Matti Lehti
Osakas

Mikko Leppä
Osakas

Mikko Kaunisvaara
Legal Trainee

 

Kirjoittajat
Kari-Matti Lehti
Osakas
HPP Asianajotoimisto Oy

Kari-Mat­ti Leh­ti on yksi Suo­men joh­ta­vis­ta in­for­maa­tio­tek­no­lo­gi­aan ja ul­kois­tuk­siin eri­kois­tu­neis­ta ju­ris­teis­ta. Hä­nel­lä on yli 15 vuo­den ko­ke­mus asiak­kai­den avus­ta­mi­ses­ta lii­ke­ju­ri­dii­kas­sa, eri­tyi­ses­ti so­pi­muk­siin, ul­kois­tuk­siin, im­ma­te­ri­aa­lioi­keu­teen sekä yk­si­tyi­syy­den­suo­jaan ja tie­to­tur­vaan liit­ty­vis­sä asiois­sa sekä Suo­mes­sa että kan­sain­vä­li­ses­ti. Hän on pe­reh­ty­nyt laa­ja-alai­ses­ti eri­tyi­ses­ti kau­pal­li­siin so­pi­muk­siin liit­ty­viin jär­jes­te­lyi­hin, stra­te­gioi­hin ja imple­men­toin­tiin.

Mikko Leppä
Osakas
HPP Asianajotoimisto Oy

Mik­ko Lep­pä on eri­kois­tu­nut avus­ta­maan asiak­kai­ta rii­dan­rat­kai­suun liit­ty­vis­sä asiois­sa. Mi­kol­la on vii­den­tois­ta vuo­den ko­ke­mus ko­ti­mais­ten ja ul­ko­mais­ten asiak­kai­den edus­ta­mi­ses­ta kau­pal­li­siin rii­toi­hin liit­ty­vis­sä oi­keu­den­käyn­neis­sä ja vä­li­mies­me­net­te­lyis­sä. Li­säk­si Mik­ko avus­taa koti- ja ul­ko­mai­sia yri­tyk­siä kau­pal­lis­ten so­pi­mus­ten laa­ti­mi­ses­sa ja neu­vot­te­luis­sa.

Jaa artikkeli