Liikennepalvelulailla edistetään älykästä liikkumista

Laki liikenteen palveluista (liikennepalvelulaki) on yksi hallituksen kärkihankkeista. Kunnianhimoisen, ennakkoluulottoman ja tulevaisuuteen suuntautuvan hankkeen päätarkoituksena on rakentaa digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristöä ja edistää liikennemarkkinoiden toimintaa normeja purkamalla. Lakiin kootaan eri liikennepalveluiden lainsäädäntöä, ja sillä uudistetaan kaikkien liikennemuotojen tiukkaa sääntelyä. Tavoitteena on, ettei ainakaan sääntely ole esteenä digitalisaatiolle, automaatiolle tai uusille innovaatioille ja liiketoimintamalleille.

Liikennepalvelulain ytimessä ovat asiakaslähtöiset, digitalisoidut liikenteen palvelut. Lain taustalla oleva ajattelu perustuu liikenne palveluna -käsitteeseen (Mobility as a Service, MaaS), joka liikenne- ja viestintäministeriön mukaan tarkoittaa sitä, että ”liikenteestä tehdään teknologian, tiedon sekä innovaatioiden avulla asiakaslähtöinen palvelu, jossa liikennemuotojen väliset rajat häipyvät ja matkaketjut tulevat sujuviksi”.

Liikennepalvelulailla pyritään edistämään saumattomia, multimodaalisia matkaketjuja ja muita yhdistettyjä, lisäarvoa tarjoavia liikkumispalveluita avaamalla liikennejärjestelmää koskevat tiedot asiakkaiden, palveluntarjoajien ja viranomaisten käyttöön. Tietosuoja-asiat ja yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) ovat luonnollisesti tärkeä osa lainsäädäntöprosessia.

Liikennepalvelulaki kattaa kaikki liikennemuodot, joten hankkeen valmistelu on sisällön laaja-alaisuuden vuoksi jaettu kolmeen vaiheeseen.

Ensimmäinen vaihe

Ensimmäisessä vaiheessa on keskitytty tieliikenteeseen sekä joukkoliikennelain, taksiliikennelain ja kaupallisia tavarakuljetuksia koskevan lain säädösten yhdistämiseen. Muista liikennemuodoista poiketen maanteitse tapahtuvia henkilö- ja tavarakuljetuksia on säädelty tarkasti kansallisella lainsäädännöllä, ja yksi liikennepalvelulain tavoitteista onkin yksinkertaistaa liikennelupajärjestelmää ja tuoda näin lainsäädäntö lähemmäs muiden liikennemuotojen lainsäädäntöä. Liikennelupien myöntäminen keskitetään Liikenteen turvallisuusvirasto Trafiin, joka toimii myös valvontaviranomaisena.

Suurimmat muutokset koskevat jäykkää ja vanhanaikaista taksijärjestelmää. Uusi lainsäädäntö helpottaa taksialalle tuloa poistamalla taksilupien määrää koskevat rajoitukset, mikä mahdollistaa uudet liiketoimintamallit ja lisää kilpailua. Hinnoittelusta tulee joustavampaa, mutta Trafi voi myös puuttua tilanteeseen ja määrittää enimmäishinnan, jos hinnat nousevat kohtuuttomasti.

Liikennepalvelulailla kevennetään merkittävästi henkilöliikenteen ja tavarakuljetusten sääntelyä. Kansallista sääntelyä on purettu myös panemalla täytäntöön EU-lainsäädäntöä, ja lisäksi pakollinen liikenneyrittäjäkoulutus poistuu. Liikennelupaa edellyttävän tavarakuljetuksen alaraja nousee 2 000 kilosta 3 500 kiloon. Palveluntarjoajien, jotka kuljettavat yli 2 000 kiloa mutta alle 3 500 kiloa painavia tavaroita (yleensä pakettiautolla), on tehtävä ilmoitus Trafiin. Kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyyttä koskevia vaatimuksia kevennetään ja selkiytetään. Henkilö- ja tavarakuljetukset voidaan yhdistää.

Liikennepalvelulain tavoitteiden toteuttaminen edellyttää, että tiedot ovat yhteensopivia kaikkien palveluntarjoajien kanssa. Siksi laissa velvoitetaan kaikki liikennepalveluiden tarjoajat ja viranomaiset jakamaan 1.1.2018 alkaen olennaisia tietoja palveluistaan avoimen rajapinnan kautta valtioneuvoston asetuksen 643/2017 mukaisesti. Liikennemuodosta riippuen olennaisia tietoja voivat olla esimerkiksi reitti-, pysäkki-, aikataulu-, hinta-, saatavuus- ja esteettömyystiedot.

Velvoite koskee kaikkia liikennepalveluiden tarjoajia, joihin Trafin mukaan kuuluvat henkilöiden kuljetuspalvelut (muun muassa linja-auto- ja taksiyritykset sekä laiva- ja lentoliikenteen henkilökuljetukset), asemat, satamat ja muut terminaalit, liikennevälineiden vuokrauspalvelut ja kaupalliset yhteiskäyttöpalvelut, yleiset kaupalliset pysäköintipalvelut sekä välityspalvelut.

Liikennepalvelulain ensimmäinen vaihe tuli voimaan 1.7.2018. Direktiiviin 2010/40/EU perustuvat älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevat säädökset tulivat kuitenkin voimaan jo 1.10.2017 ja edellä mainitut olennaisten tietojen avaamista koskevat säädökset 1.1.2018.

Toinen vaihe

Toisessa vaiheessa yhtenäistetään ja kevennetään muita liikennemuotoja (lento-, meri- ja raideliikennettä) koskevaa kansallista lainsäädäntöä ja liitetään se liikennepalvelulakiin. Näin varmistetaan yhdenmukaisuus tieliikennettä koskevien säädösten kanssa. Erilaisista liikennemuotokohtaisista rekistereistä muodostetaan yksi yhtenäinen rekisteri, joka sisältäisi tietoa toiminnanharjoittajaluvista, liikennevälineistä ja henkilöluvista, kuten ammattipätevyyksistä. Liikennepalvelulain toisessa vaiheessa vahvistetaan Trafin roolia liikenteen lupa- ja valvontaviranomaisena sekä parannetaan rekisteröityjen mahdollisuuksia käyttää omia tietojaan liikkumispalveluiden hankkimiseen.

Toisessa vaiheessa kehitetään edelleen digitalisaatiota sekä liikkumispalveluita koskevien tietojen saatavuutta.  Tavoitteena on lisätä liikkumispalveluihin liittyvää innovointia sekä kehittää Trafin viranomais- ja palvelutoimintaa. Trafi velvoitettaisiin avaamaan keräämänsä tiedot avoimen rajapinnan kautta anonyymissä muodossa ja tietosuojan vaatimukset huomioiden.

Asiakaslähtöisiä yksilöllisiä matkaketjuja ja yhdistettyjä palveluita edistettäisiin niin sanotun puolesta-asioinnin avulla. Tällöin kaikki palveluntarjoajat (eivät vain ne, joiden hallussa tiedot ovat), voisivat asiakkaan puolesta liittää yhdistettyyn liikkumispalveluun lippuja kaikkiin liikkumismuotoihin.

Toista vaihetta koskeva hallituksen esitys (jossa on peräti 878 sivua) annettiin eduskunnan hyväksyttäväksi 19.10.2017 ja hyväksyttiin muutamin muutoksin 21.3.2018. Lain toinen vaihe tuli voimaan 1.7.2018 lukuun ottamatta puolesta-asiointia koskevia säädöksiä, jotka tulevat voimaan 1.1.2019.

Kolmas vaihe

Kolmannen vaiheen lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan, ja lausuntokierroksen jälkeen se viedään eduskunnan käsittelyyn joulukuussa 2018. Kolmas vaihe kattaisi jäljellä olevat säädökset, joilla varmistetaan, että liikennepalvelulaki täyttää kaikki liikennejärjestelmää ja digitaalisia palveluita koskevat tavoitteet.

 

Kirjoittaja
Matti Komonen
Partner
HPP Asianajotoimisto OY

Mat­ti Ko­mo­nen on eri­kois­tu­nut avus­ta­maan asiak­kai­ta meri- ja kul­je­tusoi­keu­teen, rii­dan­rat­kai­suun sekä va­hin­gon­kor­vaus- ja va­kuu­tusoi­keu­teen liit­ty­vis­sä ky­sy­myk­sis­sä. Mat­ti avus­taa suo­ma­lai­sia ja ul­ko­mai­sia va­rus­ta­mo­ja, huo­lin­ta- ja kul­je­tusa­lan yri­tyk­siä sekä näi­den asiak­kai­ta. Asiak­kai­siin lu­keu­tuu myös va­kuu­tus­yh­tiö­tä, val­tion lai­tok­sia ja vi­ran­omai­sia.

Jaa artikkeli