Tiedon hallinta on älykkään liikenteen kohtalonkysymys

Olemme älykkään liikkumisen vallankumouksen kynnyksellä. Esimerkiksi itseohjautuvien kulkuvälineiden, sähköautojen ja digitaalisten liikennepalvelujen kehitys mullistaa sitä, miten ihmiset ja tavarat liikkuvat. Muutoksella tulee olemaan myös kauaskantoisia taloudellisia, yhteiskunnallisia ja juridisia vaikutuksia, joihin liittyy monia vielä ratkaisemattomia kysymyksiä.

Yksi älykkään liikenteen keskeisistä mahdollistajista on esimerkiksi paikkatietojen ja liikennekäyttäytymiseen liittyvän tiedon tehokas digitaalinen kerääminen ja jakaminen. Näin älykkääseen liikenteeseen liittyy myös kysymys siitä, miten liikkumiseen liittyvää henkilötietoa käsitellään ja hyödynnetään.

Yksilönsuojan kannalta henkilöiden liikkumiseen liittyvä tieto on arkaluonteista. Tuskin kukaan haluaa esimerkiksi, että omaan liikkumiseen liittyviä tietoja voitaisiin käyttää ilman nimenomaista lupaa, asianmukaista syytä ja valvontaa.

Kaikkea liikenteessä kerättyä tietoa hallinnoidaan jatkossa jotenkin. Tiedonhallinta voi olla keskitettyä, hajautettua tai jotakin siltä väliltä.

Keskitetty tiedonhallinta voisi tarkoittaa sitä, että Suomeen luotaisiin viranomaisvetoinen, keskitetty järjestelmä, johon liikkumiseen liittyvää henkilötietoa kerättäisiin. Tämä lähestymistapa on käytössä esimerkiksi terveystietojen osalta Kanta.fi-palvelussa. Keskitetyllä järjestelmällä voisi olla joitakin hyötyjä esimerkiksi tietojen suojaamisessa, mutta muuten se soveltuu huonosti ekosysteemipohjaiseen, nopeasti kehittyvään liiketoimintaan.

Vastakkainen ääripää perustuisi deregulaatioon, eli annetaan markkinoiden hoitaa tiedon käsittely ja hyödyntäminen. Näyttää kuitenkin siltä, että tiedon hallintaa on vaikeaa jättää täysin viranomaisohjauksen ulkopuolelle, kuten nähtiin mm. Yhdysvaltain kongressin kuullessa Facebookin Mark Zuckerbergia.

Suomessa on valittu tiedonjakamiseen ja avoimiin rajapintoihin perustuva, säännelty tiedonjakomalli. Älykkään liikenteen ekosysteemin toimijoiden on avattava omat tietonsa muiden käyttöön niin, että tiedot ovat saatavissa konekielisinä ja yleisesti käytössä oleviin teknologioihin perustuvina.

Vaikka tämä tiedonjakamiseen perustuva lähestymistapa onkin perusteltu, myös siihen liittyy ongelmia, jotka tulee ratkaista lähitulevaisuudessa.

Yksi keskeinen kiistakysymys liittyy tiedon omistamiseen. Onko liikkumiseen liittyvä tieto jonkin toimijan yksinomaista omaisuutta vai kaventaako tietojen yhteiskäyttövelvoite merkittävästi sitä perinteistä omistusoikeuden käsitettä, jossa omistaja on itse saanut käyttää omaisuuttaan haluamallaan tavalla?

On esitetty, että yhteiskäytössä olevaa tietoa ei omistaisi kukaan. Ainakaan yritykset, jotka käyttävät resursseja tietojen keräämiseen ja hyödyntämiseen, eivät ole innostuneita mallista, jolla yhteiskäytössä olevat tiedot sosialisoidaan.

Tiedon omistaminen liittyy sen hinnoitteluun. Mikäli markkinoiden annetaan ohjata tiedonvaihtoa, yritysten yhteistyölle muodostuu tietty hinta. Tällöin vaarana on, että markkinoilla vahvassa asemassa olevat toimijat, ja erityisesti monopolit, ylihinnoittelevat yhteistyönsä ja vaikeuttavat tietoisesti uusien yhtiöiden tuloa markkinoille. Näin on tapahtunut myös muilla sektoreilla.

Muilla toimialoilla onkin havaittu, että vahvassa markkina-asemassa olevan yhtiön hinnoitteluun on ollut perusteltua puuttua. Näin on tehty esimerkiksi telemarkkinoiden kansainvälisessä roaming-hinnoittelussa.

Koska älykkään liikenteen ekosysteemissä on jatkossa erittäin suuri määrä toimijoita ja sopimussuhteita, sopimuksiin liittyvät käytänteet tulisi uudistaa. Ei ole tehokasta luoda älykkääseen liikenteeseen modernia ekosysteemiä perinteisiin, dokumentti- tai metasanapohjaisiin sopimushallintajärjestelmiin nojautuen. Suositeltavampaa olisi käyttää jatkossa datapohjaisia – mahdollisesti jopa vakiopohjaisia – sopimuksia, joilla voidaan automatisoida tiedonhallintaan ja maksamiseen liittyviä prosesseja.

Älykäs liikenne on Suomelle suuri mahdollisuus. Sen hyödyntäminen käytännössä vaatii kuitenkin monien siihen liittyvien asioiden uudelleen miettimistä ja ratkaisemista, usein uudella, innovatiivisella tavalla.

 

Artikkeli on julkaistu Kauppalehdessä 10.9.2018

 

Pekka Raatikainen
Osakas
040 751 9457

Vesa Silaskivi
Executive Advisor
050 329 9900

 

Jaa artikkeli