Työkykyinen vai työkyvytön?

Kysymys työntekijän kyvystä suorittaa työsopimuksen mukaisia tehtäviä on yksi työoikeuden ikuisista aiheista. Teemaa käsiteltiin myös HPP:n 31.1. järjestämässä webinaarissa.

Työelämästä on kovaa vauhtia muovautunut järjestelmä, jossa edellytetään ja etenkin käytetään työkyvyn ja työkyvyttömyyden arviointeja . Yksi järjestelmän erityispiirteistä on se, että suuri osa tällaisista arvioinneista tapahtuu ei-asiantuntijoiden toimesta käytännön työelämän monien paineiden alaisena.

Työntekijän työkykyä ja työkyvyttömyyttä arvioidaan palvelussuhteen elinkaaren kaikissa vaiheissa: työhönotossa, palvelussuhteen aikana ja palvelussuhdetta päätettäessä. Arvioita ei kuitenkaan tehdä pelkästään lääketieteellisesti terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta, vaan kyse on myös esimiesten ja laajemmin työnantajien jokapäiväisestä arvioinnista.

Tällainen ”maallikon” suorittama arviointi herättääkin kysymyksen työntekijän oikeusturvasta. Pelkän esimiesarvioinnin ongelmana saattaa olla muun muassa se, ettei työnantajan edustajan ja työntekijän välinen suhde ole tasapainoinen. Työnantaja myös arvioi työntekijän työkykyä yleensä sen perusteella, miten työntekijä hallitsee työtehtävänsä.

Webinaarissa käsiteltiin myös niitä tapauksia, joissa työkyvyttömyyttä pidetään palvelussuhteen päättämisperusteena. Keskeistä näissä tapauksissa on se, että päätöksen tulee aina perustua työkykyä koskeviin tietoihin.

Työkykyä työsuhteen henkilökohtaisena päättämisperusteena arvioidaan muun muassa työvelvoitteen laiminlyönnin, aikaansaamattomuuden, poissaolojen, alentuneen työkyvyn, sopeutumattomuuden, yhteistyökyvyttömyyden, yksittäisen sairauden ja erisyisten sairauspoissaolojen, mielenterveyden ongelmien ja luottamuspulan yhteydessä. Jokaisessa yksittäistapauksessa tulee selvittää, miten työkyky on arvioitu tässä nimenomaisessa tapauksessa. Työnantajan näkökulmasta eteneminen on suunniteltava siten, että tuomioistuimelle voidaan viime kädessä esittää näyttö asianmukaisesta prosessista.

Keskustelun ytimessä on pohdinta siitä, onko työkyky juridinen vai lääketieteellinen termi. Kaikkien osapuolten tulee muistaa, ettei työkyvyttömyys johdu pelkästään sairaudesta eikä työkyky ole pelkästään lääketiedettä. Työkykyä määrittelevät myös työntekijän fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, ammattitaito, asenne ja arvot, sekä työn sisältöön ja työoloihin liittyvät vaatimukset.

Katso seminaari YouTubessa »

[gravityform id=”4″ title=”false” description=”true” ajax=”true”]

Jaa sisältö verkossa

Lue myös

Ota yhteyttä