HPP Asianajotoimisto ja Pöyry järjestivät keskiviikkona 31.5.2017 yhteistyössä seminaarin, jonka aiheena olivat ajankohtaiset yli 50 MW tehoisten suurten polttolaitosten (Large Combustion Plants, LCP) huhtikuun lopussa hyväksytty BREF-vertailuasiakirja sekä BAT-päätelmät. BAT-päätelmät julkaistaan komission täytäntöönpanopäätöksellä odotettavasti syksyn 2017 aikana, jonka jälkeen niiden sisältämät päästötasot on tarkoitus implementoida suurten polttolaitosten kansallisessa ympäristöluvituksessa seuraavien neljän vuoden kuluessa.
Seminaarin avasivat asianajaja Kari Marttinen HPP:ltä ja Pohjois-Euroopan alueellisten toimintojen johtaja Markku Oksanen Pöyryltä. Lisäksi seminaarissa kuultiin puheenvuorot Outi Iso-Markulta (HPP), Leena-Kaisa Piekkarilta (Pöyry), Jarno Kaskelalta (Pöyry) sekä Heidi Lettojärveltä (Energiateollisuus).
Seminaarin aluksi Kari Marttinen kertoi ympäristölainsäädännön kehitysnäkymistä, joista monet liittyvät vahvasti hallituksen kärkihankkeenakin kirjattuun norminpurkuun ja lupamenettelyiden sujuvoittamiseen. Hankkeiden toteuttamista pyritään tulevaisuudessa helpottamaan lisäämällä sähköistä asiointia lupa-asioissa, keskittämällä ympäristöhallinnon osaaminen osana maakuntauudistusta perustettavaan valtakunnalliseen LUOVA-virastoon sekä rajoittamalla ympäristöasioissa aiemmin hyvin laajaa muutoksenhakuoikeutta ottamalla käyttöön valituslupajärjestelmä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lisäksi kehitteillä on niin kutsuttu yhden luukun palvelujen hanke, jolla pyritään hankkeiden aikataulujen jouduttamiseen yhteensovittamalla eri lakien alaisten lupamenettelyiden aikatauluja.
HPP:n Associate Outi Iso-Markku jatkoi päivän varsinaisella aiheella kertomalla BAT-päätelmiin liittyvästä viimeaikaisesta soveltamis- ja oikeuskäytännöstä. Esitys käsitteli julkaistujen BAT-päätelmien merkitystä aiemmin vireille pannussa lupamenettelyssä, BAT-päätelmien suhdetta erityislainsäädäntöön, kuten teollisuuspäästödirektiiviin perustuvaan SUPO-sääntelyyn, sekä kansallista ja EU-tason käytäntöä BAT-päätelmiin sisältyvistä päästötasoista poikkeamisesta.
Tämän jälkeen Pöyryn Leena-Kaisa Piekkari jatkoi kertomalla, kuinka käytännössä arvioidaan olemassa olevan toiminnan BAT-päätelmien mukaisuutta sekä mitä tietoja sisällytetään BAT-päätelmien julkaisun johdosta laadittavaan ympäristöluvan tarkistamishakemukseen. Puheenvuorossa käsiteltiin myös havainnollisten case-esimerkkien kautta, miten BAT-poikkeamahakemus ja siihen sisältyvä ympäristöhyötyjen ja kustannusten vertailu laaditaan, sekä mitkä ovat vaatimukset perustilaselvityksen laatimiselle.
Pöyryn Jarno Kaskela selvitti tämän jälkeen, millainen vaikutus LCP BREF-vertailuasiakirjan vaatimuksilla on kattilalaitosten ja savukaasunpuhdistusjärjestelmien hankinnan suunnitteluun ja hankintatoimintaan. Esityksessä korostui, miten hyväksyttyjen LCP BAT-päätelmien myötä suurten polttolaitosten päästövelvoitteet tiukentuvat entisestään sekä miten tämä kehitys vaikuttaa taloudellisesti SUPO-laitosten investointeihin sekä polttolaitoksen päivittämishankkeen aikataulutukseen.
Aamupäivän viimeisessä puheenvuorossa Energiateollisuuden Heidi Lettojärvi kertoi LCP BREF:in ylikansallisesta valmistelusta Sevilla-prosessissa sekä parhaillaan laadittavasta LCP BAT-päätelmiä koskevasta soveltamisohjeistuksesta. Puheenvuorossa havainnollistettiin, millaisia tulkintaepäselvyyksiä hyväksyttyihin LCP BAT-päätelmiin sisältyy. Kansallisessa soveltamisohjeessa ei kuitenkaan ole tarkoitus ottaa kantaa BAT-päätelmissä hyväksyttyjen päästötasojen soveltamiseen, joka kuuluu jatkossakin lupaviranomaisen toimivaltaan, vaan tulkintaohjeen on tarkoitus yhtenäistää kansallisesti sellaisia soveltamiskysymyksiä, joista BAT-päätelmissä ei ole selkeästi säännelty.
